Sipuli on paitsi mauste myös monipuolinen raaka-aine. Sitä käytetään useimmiten kypsennettynä, mutta raakana se maistuu vaikkapa mätileivän päällä. Sipuli antaa monille ruoille ja leivonnaisille herkullisen maun, tuoksun ja ulkonäön. Eri sipulilajikkeet eroavat toisistaan muodon ja maun perusteella. Yhdistelemällä eri lajikkeita syntyy uusia, oivaltavia makuelämyksiä.
Sipulin kuori irtoaa helpoiten halkaistuista puolikkaista. Kokonaisesta sipulista kuori lähtee irti juoksevan, kylmän veden alla. Sipulin itkettävä ominaisuus johtuu rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä, jotka haihtuvat sipulia hienonnettaessa. Kyyneleitä kirpoaa vähemmän, kun veitsi on terävä ja leikkuuliikkeet viiltäviä.
Sipulin itkettävä ominaisuus johtuu rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä.
Sipulisilpun voi esikypsentää mikrossa tai kuullottamalla pannulla voissa tai öljyssä. Kun sipulin keittää suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä, sen maku muuttuu miedommaksi. Sipuli kypsennetään aina lempeällä lämmöllä, sillä kovassa kuumuudessa maku muuttuu karvaaksi. Myös marinointi miedontaa raa'an sipulin makua.
Sipulit kannattaa säilyttää kuivassa, ilmavassa ja viileässä paikassa. Liian kosteassa sipulit homehtuvat, ja liian lämpimässä ne alkavat itää ja pehmetä. Kuivatut sipulit säilyvät hyvinä jopa kuukausien ajan. Purjo ja kevätsipuli säilytetään jääkaapissa. Sipulit on syytä pitää erillään, sillä niiden maku tarttuu helposti muihin raaka-aineisiin.
Sipulien lääkinnälliset ominaisuudet on tunnettu jo satoja vuosia. Tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että erityisesti sipulien flavonoidit parantavat vastustuskykyä ja ehkäisevät esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien syntymistä.
