Raskauspahoinvointi on tuttu tunne melkein kaikille odottaville äideille: siitä kärsii jopa 80 prosenttia raskaana olevista naisista. Tyypillisesti pahoinvointia esiintyy alkuraskauden aikana raskausviikoilla 4–16. Hankalin vaihe ajoittuu usein raskausviikoille 9–11.
”Useimmilla naisilla raskauspahoinvointi loppuu raskausviikkojen 14–16 jälkeen, mutta yhdellä sadasta naisesta se jatkuu koko raskauden ajan. Tarkkaa syytä tähän yksilölliseen vaihteluun ei tiedetä”, kertoo naistentautien ja synnytysten sekä lastentautien erikoislääkäri, LT Annaleena Heikkilä Terveystalosta.
Hankalin vaihe ajoittuu usein raskausviikoille 9–11.
Raskauspahoinvoinnin oireiden voimakkuuskin vaihtelee yksilöllisesti. Toisilla pahoinvointi on hankalaa, toisilla vain lievää.
Tyypillisin oire on kuvotuksen tunne, osalla odottajista raskauspahoinvointiin liittyy myös oksentelua. Moni on tavallista herkempi erilaisille hajuille. Närästysoireetkin voivat olla osa raskauspahoinvointia. Kova oksentelu voi ärsyttää ruokatorvea niin, että oksennuksessa näkyy veriviiruja.
Kaksoset ja tyttövauva lisäävät pahoinvointia
Heikkilän mukaan lääketiede ei osaa ihan tarkkaan selittää, mistä raskauspahoinvointi johtuu, mutta isossa roolissa ovat todennäköisesti raskauteen liittyvät hormonaaliset muutokset, kuten istukkahormoni hCG sekä estrogeeni- ja keltarauhashormonitasojen kohoaminen raskaudessa.
”Ensimmäisessä raskaudessa pahoinvointi on usein voimakkaampaa kuin myöhemmissä raskauksissa. Kaksosraskaus ja tyttövauvan odottaminen lisäävät voimakkaan pahoinvoinnin todennäköisyyttä”, Heikkilä kertoo.
Ensimmäisessä raskaudessa pahoinvointi on usein voimakkaampaa.
Jos naisella on taipumusta matkapahoinvointiin, hän todennäköisesti kärsii myös raskauspahoinvoinnista. Myös migreeni, johon liittyy pahoinvointia, lisää raskauspahoinvoinnin riskiä. Psyykkiset kuormitustekijätkin vaikuttavat.
”Tiedetään, että esimerkiksi masennusta sairastavilla, työttömillä, yksinhuoltajilla ja maahanmuuttajilla on kohonnut raskauspahoinvoinnin riski”, Heikkilä toteaa.
Säännöllinen syöminen helpottaa oloa
Monilla naisilla raskauspahoinvointi on voimakkaimmillaan heti aamusta heräämisen jälkeen, sillä tyhjä maha lisää pahoinvoinnin tunnetta. Vuoteen viereen kannattaa varata jotakin helppoa syötävää, kuten välipalakeksi, banaani tai pähkinöitä, jonka voi haukata ennen ylösnousua kuvotuksen tunnetta taltuttamaan.
Säännöllinen ruokailurytmi on hyvä keino lievittää raskauspahoinvointia. Kylmät ruoat ja juomat voivat maistua kuumia paremmin. Jääpalojen imeskely voi auttaa, jos juominenkin aiheuttaa pahoinvointia. Rasvainen, paistettu ja voimakkaasti maustettu ruoka voivat lisätä pahoinvoinnin tunnetta.
Säännöllinen ruokailurytmi on hyvä keino lievittää raskauspahoinvointia.
”Aikaisemmat lempiruoatkin voivat tuntua hankalalta. Moni joutuu luopumaan esimerkiksi kahvista”, Heikkilä kertoo.
Raskauspahoinvointi tekee äidin olosta kurjan, mutta vauvalle siitä ei yleensä ole haittaa. Osa naisista voi tarvita hankalimman raskauspahoinvoinnin vaiheessa sairauslomaa. Lääkärin apuun kannattaa Heikkilän mukaan turvautua herkästi silloin, kun voimakas oksentelu heikentää äidin vointia. Hoidon tarvetta arvioidaan neuvolassa, josta äiti ohjataan tarvittaessa äitiyspoliklinikalle jatkohoitoon.
Vauvalle raskauspahoinvoinnista ei yleensä ole haittaa.
