FinRavinto 2017 -raportin mukaan suomalaisten miesten energiansaannista 14 prosenttia tulee lihasta ja 17 prosenttia maitotuotteista. Naisilla maitotuotteet ovat tärkeämmässä roolissa kuin liha: heillä ravinnon energiasta 18 prosenttia tulee maidosta, 10 prosenttia lihasta. Myös proteiinin lähteenä lihan ja maidon rooli on Suomessa merkittävä.

Lihan ja maidon kulutuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempaan. Ravinnon ilmastovaikutuksista käyty keskustelu ei näkynyt vielä dramaattisesti suomalaisten ruokatottumuksissa vuonna 2017.

”Ilmastokeskustelu tosin on aktivoitunut sen jälkeen, kun tutkimusaineisto oli kerätty. Kuvittelisin, että muutoksia tietyissä väestöryhmissä on tapahtunut vuoden 2017 jälkeen”, huomauttaa tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta.

FinRavinto-tutkimukseen osallistuneet olivat iältään 18–74-vuotiaita.

”Lähes jokainen tutkimukseen osallistunut söi liharuokaa tai lihavalmisteita päivittäin. Miehistä 98 prosenttia ja naisista 91 prosenttia”, Liisa Valsta kertoo.

Lihan laadun osalta hienoista muutosta oli havaittavissa nuorimpien miesten kohdalla. He söivät enemmän broileria ja kalkkunaa kuin vanhemmat miehet. Punaista lihaa ja lihajalosteita miehet syövät keskimäärin noin 730 grammaa viikossa. Se on yhä huomattavasti enemmän kuin ravintosuositusten mukainen maksimi eli 500 grammaa. Naiset syövät punaista lihaa noin 380 grammaa viikossa.

Valsta toteaa, että naiset ovat usein ravintomuutoksissa edelläkävijöitä. ”He ovat miehiä aiemmin lisänneet esimerkiksi kasvisten, siementen ja pähkinöiden käyttöä.”

Suomalaiset juovat edelleen maitoa

Vaikka juodun maidon määrä on vähentynyt jo vuosia, aikuisetkin suomalaiset juovat edelleen maitoa. Miehet juovat noin 4,3 desilitraa maitojuomia päivässä, naiset 3,5 desilitraa.

Tämän lisänä on ruoanvalmistukseen käytetty maito. Koska maitotuotteista muun muassa jogurtin ja juuston suosio on ollut viime vuosina kasvussa, maitotuotteita nautitaan yhteensä melko lailla ravitsemussuositusten mukainen määrä.

”Rasvaisten maitotuotteiden kulutus on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Rasvattomien tuotteiden suosio on ollut laskemaan päin”, Valsta sanoo.

Hyvälaatuinen ruokavalio monella eri tavoin

Liha on tärkeä B-vitamiinien, raudan, jodin, sinkin ja seleenin lähde nykyisessä ruokavaliossa. Maitotuotteista saatavia tärkeitä ravintoaineita ovat muun muassa kalsium, kalium, B-vitamiinit, D-vitamiini, sinkki, seleeni ja jodi.

”Ruokavalion voi kuitenkin koostaa hyvälaatuiseksi monella eri tavoin”, Valsta muistuttaa.

”Jos lihan ja maidon jättää pois ruokavaliosta, esimerkiksi raudan, jodin ja B12-vitamiinin saantiin on kiinnitettävä huomiota. B12-vitamiinia ei saa mistään muualta kuin eläinkunnan tuotteista. Jos kala pysyisi ruokavaliossa, se auttaisi paljon. Kala on muun muassa hyvä D-vitamiinin, jodin ja kalsiumin lähde.”

Valsta muistuttaa, että lihan ja maidon korvaaminen kasvikunnan tuotteilla myös kohentaisi monia asioita, kuten C-vitamiinin ja foolihapon saantia. Rasvojen laatu paranisi.

”Kullakin vaihtoehdolla on puolensa.”

Nykyiset pohjoismaiset ravintosuositukset ohjaavat Valstan mukaan jo nyt ilmastoystävälliseen suuntaan — mikäli suosituksia vain noudatettaisiin. Ravintosuositusten suhdetta kestävään kehitykseen tutkitaan kaiken aikaa ahkerasti.

”Olen mukana esimerkiksi Reilu ruokamurros -hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja ilmastoviisaaseen ja oikeudenmukaiseen ruokajärjestelmään.”

Ravintosuositusten suhdetta kestävään kehitykseen tutkitaan kaiken aikaa ahkerasti.