Kun Veera Peijariniemi vastaa puhelimeen Tikan maatilalla Kurikassa, taustalta kuuluu myös lasten ääniä. Koronaepidemiaan varautuminen on jo ehtinyt vaikuttaa tilan arkeen. Perheen kaksi lasta ovat kotihoidossa, ja kaikki vierailut tilalla on peruutettu.

Peijariniemen ja hänen puolisonsa Tuomo Mäkisen työ sen sijaan jatkuu kuten ennenkin, ja itse kukin voi käydä netissä toteamassa sen. Jos klikkaa kalenteria Tikan tilan verkkosivuilla, saa selville, että esimerkiksi maanantaina 23. maaliskuuta kaikkiaan 312 luomulehmää kävi lypsyllä ja tuotti yhteensä 8992 litraa luomumaitoa. Yksi vasikkakin syntyi päivän aikana.

Maitoauto nouti maidon tilalta kello 22.30, ja maidon lämpötila oli kuljetuksen aikana 6 astetta. Kello 2.48 maitoauto oli tyhjentänyt lastinsa Hämeenlinnan Osuusmeijerissä. Tästä noin neljän tunnin kuluttua Tikan tilan maito oli purkitettu Arlan Yhden tilan luomumaito -purkkeihin ja matkalla kauppaan.

Lehmien hyvinvointia tarkkaillaan jatkuvasti

Tilan verkkosivu kertoo myös faktaa lehmien hyvinvoinnista, kuten elintilasta, liikehdinnästä ja ulkoilusta.

Kuluttajan on mahdollista tietää tämä siksi, että Tikan tila on osa Arlan tavoittelemaa maailman läpinäkyvintä valmistusketjua.

”Verkkosivu kertoo lehmien hyvinvoinnista.”

”Kahdessa navetassamme on kamerat, jotka seuraavat eläinten liikkeitä. Tekoäly tulkitsee kameroiden keräämän tiedon”, Mäkinen kertoo. Lypsyrobotit antavat dataa jokaisesta maitoerästä. Lisäksi yrittäjät kirjaavat muut tarvittavat tiedot järjestelmään.

”Nämä ovat perusasioita, joita muutenkin tarkkailemme”, he sanovat.

”Lehmien hyvinvointiin kuuluvat hyvä ruoka ja vesi, puhdas makuualusta, kuivat kulkukäytävät ja myös omaehtoinen liikkuminen. Ne saavat syödä, ulkoilla ja käydä lypsyllä silloin kun siltä tuntuu.”

Lypsykarja on rodultaan holsteinia ja ayshirea. Peijariniemi muistaa ajatelleensa kaksi vuotta sitten, että ei ikinä oppisi tuntemaan näin isoa karjaa yksilöllisesti.

”Kummasti lehmät kuitenkin jäävät mieleen. Joku tykkää käydä useammin lypsyllä, toinen taas on melkein aina ulkona”, hän kertoo.

Korona herättänyt kotimaisuuden tärkeyteen

35-vuotiaat Mäkinen ja Peijariniemi tulivat Tikan tilan osakkaiksi kaksi vuotta sitten. Tilan täysomistajia heistä tuli tänä keväänä. Noin 600 hehtaarin luomutilalla on 350 lypsylehmää ja kymmenkunta työntekijää. Rehu viljellään pääosin omilla pelloilla.

Peijariniemi on pääosin vastuussa siitä, mitä navetan seinien sisällä tapahtuu. Mäkisen vastuulla on peltojen viljely ja yrityskokonaisuuden hallinta.

”Aika hektistä tämä on. On tehtävä isoja investointeja, suuriin virheisiin ei ole varaa. Luomuviljely on oma maailmansa eläinten ruokinnasta ja viljelymenetelmistä alkaen. Pellolla työskennellessä sitä jatkuvasti miettii lajikevalintoja ja oikeaa ajoitusta”, Mäkinen kuvailee.

Peijariniemi ja Mäkinen toteavat, että ympäripyöreiden työpäivien keskellä ei useinkaan ehdi miettiä omaa roolia suomalaisessa ruoantuotannossa.

”Nyt olemme mielenkiintoisessa vaiheessa, kun maiden rajat ovat koronakriisin vuoksi alkaneet sulkeutua. Uutisista olen seurannut, että Ruotsissa on jo ollut huolta omavaraisuuteen liittyen”, Peijariniemi sanoo.

”Toivottavasti tämä havahduttaa ajattelemaan, miten tärkeää kotimainen tuotanto on.”