Jos rakastuit jo leikki-ikäisenä porkkanaan, pidät siitä todennäköisesti vielä nelikymppisenä. Perusta koko elämänmittaisille ruokatottumuksille ja mieltymyksille rakennetaan lapsuudessa. Nämä mieltymykset ovat yllättävän pysyviä.
"Ravitsemustutkimukset ovat osoittaneet, että keski-ikäisiltä ja iäkkäiltä löydetään vastaavia ruokatapoja kuin heillä on ollut lapsuudessa", kertoo ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, millaisiin ruokiin ja makuihin varhaisina vuosina mieltyy.
Parhaimmillaan ruokatottumukset tukevat tulevien vuosien terveyttä. Esimerkiksi vahvat luut rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa, kunhan ravinnossa on riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia. Sydänsairauksia ennakoivia haitallisia muutoksia taas voidaan löytää jo kouluikäisten valtimoiden seinämistä, jos varhaisvuosien ruokatottumukset ovat olleet huonot.
Vanhemmilta vaaditaan sitkeyttä
Suomalaiset lapset ja nuoret syövät keskimäärin kaksi annosta kasviksia päivässä. Se on liian vähän. Suositeltavassa, terveyttä edistävässä ruokavaliossa pitäisi olla vähintään viisi annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä joka päivä.
Monen lapsen ja nuoren ravinnossa on liian vähän kuitua ja pehmeää rasvaa ja liikaa sokeria ja suolaa. Jo nelivuotias saa ruoasta enemmän suolaa kuin suositellaan monta kertaa kookkaammalle aikuiselle. Suurimmat suolan lähteet ovat leipä ja viljavalmisteet, makkarat ja lihaleikkeleet sekä juusto ja valmisruoat.
Lapset ja nuoret syövät noin kaksi annosta kasviksia päivässä. Se on liian vähän.
Pieni ottaa isosta mallia, myös ruokapöydässä. Vanhempien tehtävä on mahdollistaa lapsen ja nuoren terveelliset ruokatottumukset.
"Hyvän ravitsemuksen opettelu yhdessä lapsen kanssa vaatii vanhemmilta sitkeyttä ja kaukonäköisyyttä. Tuloksia ei välttämättä näe heti vaan vasta vuosien päästä", Erkkola muistuttaa.
Jos ruokavalio on ollut alusta asti monipuolinen, sitä ei tarvitse muuttaa, kun lapsi kasvaa.
