Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Näin ruokailu muuttuu lapsen kasvaessa

Teksti:
Krista Korpela-Kosonen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 21.8.2014
|
Muokattu: 31.8.2020
Ruokailutottumukset muodostuvat lapsena, ja ne pysyvät usein samanlaisena koko aikuisiän. Selvitimme, mitä eri-ikäisten lasten terveelliseen ruokavalioon kuuluu.

Jos rakastuit jo leikki-ikäisenä porkkanaan, pidät siitä todennäköisesti vielä nelikymppisenä. Perusta koko elämänmittaisille ruokatottumuksille ja mieltymyksille rakennetaan lapsuudessa. Nämä mieltymykset ovat yllättävän pysyviä.

"Ravitsemustutkimukset ovat osoittaneet, että keski-ikäisiltä ja iäkkäiltä löydetään vastaavia ruokatapoja kuin heillä on ollut lapsuudessa", kertoo ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.

Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, millaisiin ruokiin ja makuihin varhaisina vuosina mieltyy.

Parhaimmillaan ruokatottumukset tukevat tulevien vuosien terveyttä. Esimerkiksi vahvat luut rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa, kunhan ravinnossa on riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia. Sydänsairauksia ennakoivia haitallisia muutoksia taas voidaan löytää jo kouluikäisten valtimoiden seinämistä, jos varhaisvuosien ruokatottumukset ovat olleet huonot.

Vanhemmilta vaaditaan sitkeyttä

Suomalaiset lapset ja nuoret syövät keskimäärin kaksi annosta kasviksia päivässä. Se on liian vähän. Suositeltavassa, terveyttä edistävässä ruokavaliossa pitäisi olla vähintään viisi annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä joka päivä.

Monen lapsen ja nuoren ravinnossa on liian vähän kuitua ja pehmeää rasvaa ja liikaa sokeria ja suolaa. Jo nelivuotias saa ruoasta enemmän suolaa kuin suositellaan monta kertaa kookkaammalle aikuiselle. Suurimmat suolan lähteet ovat leipä ja viljavalmisteet, makkarat ja lihaleikkeleet sekä juusto ja valmisruoat.

Lapset ja nuoret syövät noin kaksi annosta kasviksia päivässä. Se on liian vähän.

Pieni ottaa isosta mallia, myös ruokapöydässä. Vanhempien tehtävä on mahdollistaa lapsen ja nuoren terveelliset ruokatottumukset.

"Hyvän ravitsemuksen opettelu yhdessä lapsen kanssa vaatii vanhemmilta sitkeyttä ja kaukonäköisyyttä. Tuloksia ei välttämättä näe heti vaan vasta vuosien päästä", Erkkola muistuttaa.

Jos ruokavalio on ollut alusta asti monipuolinen, sitä ei tarvitse muuttaa, kun lapsi kasvaa.

Ruokailu ikäryhmittäin

0–12 kuukautta

  • Useimmille lapsille ainoaksi ravinnoksi riittää äidinmaito ensimmäiset kuusi kuukautta.
  • Vauva voi alkaa totutella kiinteään lisäruokaan 4–6 kuukauden iässä yksilöllisen tarpeen ja neuvolan ohjeiden mukaan. Imetystä kannattaa jatkaa lisäruokien ohella.
  • Erilaisiin makuihin kannattaa opetella pienestä pitäen. Se edistää ruokavalion monipuolisuutta tulevina vuosina.
  • Muista, että uuteen makuun tottuminen voi vaatia useita maistelukertoja. Älä lannistu, vaikka lapsi aluksi torjuisi uudet ruoat.
  • Tarjoa soseiden ohella karkeampia purupaloja, jotta puhkeavat hampaat saavat työtä. Pieni lapsi syö mielellään sormin.
  • Alle yksivuotiaan ruokaan ei lisätä suolaa eikä suolapitoisia elintarvikkeita, kuten makkaraa tai juustoa.
  • Kasvikset kuuluvat joka aterialle, mutta nitraattipitoisia kasviksia, kuten lanttua, naurista, punajuurta ja pinaattia, tulee välttää.

1–5 vuotta

  • Kiinnitä huomio koko perheen ruokatottumuksiin. Lapsen ruokavalion ravitsemuksellinen laatu heikkenee tyypillisesti yksivuotiaana, kun hän alkaa syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa.
  • Lapsi saa yleensä riittävästi proteiinia perusruoasta. Pikkulapsille ei tule antaa säännöllisesti syötävää, joka sisältää perusruokaa runsaammin proteiinia. Kansainväliset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että runsas proteiinin syöminen varhaislapsuudessa voi altistaa ylipainolle.
  • Säännölliset ateriavälit rytmittävät päivää. Useimmille toimiva tapa on nauttia aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala sekä 1–2 välipalaa.
  • Uhmaikäinen voi kiukutella ruokapöydässä. Pidä ilmapiiri silti rauhallisena. Ruoka ei maistu pakottamalla.
  • Ota lapsi mukaan keittiöpuuhiin. Jo yksivuotias osaa pestä omenoita, ja itse tehty ruoka maistuu varmasti.
  • Miten perhe herkuttelee? Onko herkuttelua karkkipäivä kerran viikossa vai hedelmäsalaatti jälkiruokana? Erota arki juhlasta ja luo johdonmukainen käytäntö.

6–9 vuotta

  • Jos lapsella on ollut ruoka-allergioita, tarkista, tarvitaanko välttämisruokavaliota. Useimmat ruoka-allergiat väistyvät tai ainakin lievenevät kouluikään mennessä.
  • Aamupala antaa vireyttä koulupäiviin. Jos lapsi syö huonosti aamuisin, kokeilkaa, maistuisiko esimerkiksi helposti juotava marjasmoothie.
  • Kavereiden esimerkki alkaa vaikuttaa entistä enemmän. Varaa lapselle ja kavereille laadukkaita välipaloja iltapäiviksi. Pilko kasviksia valmiiksi tarjolle.
  • Syökö lapsi liikaa sokeria? Päivittäinen maksimimäärä kertyy helposti jo kourallisesta karkkeja tai yhdestä isosta jäätelötuutista. Paras janojuoma on vesi.
  • Riittävä liikunta ja uni tukevat terveellisiä ruokatottumuksia.

10–14 vuotta

  • Lapsi elää aktiivista vaihetta. Liikkuvan lapsen energiantarve voi olla huomattavan suuri, ja siksi etenkin laadukkaiden välipalojen merkitys korostuu. Koulureppuun sopivia eväitä ovat hedelmät ja pieni pussillinen maustamattomia pähkinöitä.
  • Kiinnitä huomiota lapsen painoon. Lapsuuden ylipaino ennustaa ylipainoa aikuisiällä. Lapsen painopulmia hoidetaan hienovaraisesti, eikä liikakiloista tehdä numeroa. Korvaa ruudun ääressä vietettyä aikaa yhteisillä liikuntahetkillä. Kysy tarvittaessa neuvoa kouluterveydenhoitajalta.
  • Moni jättää kouluruokailun väliin. Kouluruoasta ei tule puhua kotona vähättelevään sävyyn. Kouluateria on monipuolinen kokonaisuus, jota karkit ja sipsit eivät korvaa.
  • Muista yhteisten perheaterioiden merkitys. Ruokapöydän äärellä jaetaan ruoan lisäksi myös päivittäiset ilot ja surut.

15–18 vuotta

  • Nuorella ruokailun sosiaalinen merkitys korostuu, ja pikaruokakulttuuri yleistyy. Huolehdi, että nuori syö muutakin kuin pikaruokaa.
  • Etenkin tytöt voivat kiinnostua erityisruokavaliokokeiluista, kuten kasvissyönnistä. Hyväksy kokeilut osana oman identiteetin ja ideologian etsintää. Onhan nuorella kuitenkin riittävästi tietoa, ettei ruokavalio jää liian yksipuoliseksi?
  • Opeta nuori ottamaan vastuuta ruokavalinnoista. Käykää yhdessä ruokaostoksilla ja keskustelkaa vaihtoehdoista.
  • Viimeistään nyt on hyvä opetella ruoanvalmistuksen perustaidot.
  • Riskikäyttäytyminen lisääntyy, ja moni kokeilee alkoholia. Keskustelkaa, missä menee raja.