”Aivan aluksi täytyy tehdä tunnustus. Olen varmaankin hyvin tyypillinen suomalainen: tunnen ilmastoahdistusta, mutta arkisesta toimintapaletista löytyy kovin vähän keinoja. Ajan yksityisautolla liikaa, mutta toisaalta lennän vuositasolla melko vähän ja yritän kiinnittää huomiota kulutustottumuksiini. Toisaalta yrittämistä harvoin lasketaan, jos pitäisi saada jotain todellista aikaiseksi.

Oman ostokäyttäytymisen avaaminen datan avulla on palkitseva, mutta samalla kiusallinen kokemus. Haluanko todella nähdä oman ruokavalioni hiilijalanjäljen kaikessa karuudessaan? Nyt on pakko, joten ei muuta kuin S-mobiilista Omat ostot -palvelu auki ja totuutta kohti.

Koska ostoksia on nykytrendin mukaisesti useassa kaupassa, koko totuus ei valkene S-mobiilin kautta, mutta suunta on selvästi näkyvissä. Hiukan eniten ostoja näyttää muodostuneen makeisten ja jäätelöiden tuotekategoriasta, joten suunnataan ensin sinne. Vuoden karamellit ovat näemmä tuottaneet 66 kilogramman suuruisen hiilijalanjäljen. Apua, onko karkillakin hiilijalanjälki?

”Mihin perhe oikein ruokarahansa käyttää?”

Isoimman hiilijalanjäljen meidän perheen ruokamenoissa jättää kuitenkin liha. Perheen ruokatottumukset paljastavat myös sen, että valtaosa tästä hiilijalanjäljestä muodostuu naudanlihasta. Peräti 87 prosenttia perheemme lihan hiilijalanjäljestä on peräisin naudanlihasta. Nyt herääkin kysymys, mihin kategoriaan lihamuodossa olevat koiranruuat lasketaan? Ja kuinka paljon koirien omistaminen ylipäänsä kuormittaa ilmastoa?

Ehkä hiilijalanjälkikokonaisuutta mielenkiintoisempaa dataa tarjoaa kuitenkin se, mihin perhe oikein ruokarahansa käyttää. Meidän perheessä suurimmat hankinnat menevät makeisten ja jäätelöiden lisäksi maitotaloustuotteisiin ja muniin, juomiin sekä lihaan. Selvästi aliedustettuna näyttää olevan kala sekä valitettavasti myös hedelmät ja vihannekset.

Laskuri näyttää myös melko yllättävän tuntuisia asioita. Esimerkiksi meidän perheen leipomotuoteostokset ovat kokonaismassasta 11 prosentin luokkaa, mutta hiilijalanjälkeä nämä ostokset tekevät kaikkiaan vain neljä prosenttia kokonaisuudesta. Lihan määrä on prosentuaalisesti samalla tasolla (12 prosenttia), mutta hiilijalanjälkikuormitus on peräti 45 prosenttia.

Hiilijalanjälkilaskuri on aidosti konkreettinen työkalu, jonka avulla monta kertaa etäiseltä tuntuva ilmastokeskustelu menee aidosti asiaan. Kun ilmastopuheen sijaan voi katsoa omaa kulutusta suoraan omien ostosten kautta, on korjaavien toimenpiteiden tekeminen aidosti mahdollista ja matalalla kynnyksellä tehtävissä.

Hiilijalanjälkilaskuri kertoo myös kulutuksen osalta kiinnostavaa tietoa. Kasvisten ja hedelmien kokonaismäärä ruokakorissa on aivan liian pienellä tasolla, joten laskurista saattaa olla myös apua elämäntapojen hieromisessa terveellisemmäksi. Ainakin on helppo päättää, mistä kannattaa aloittaa. Turhat karamellit ja melko joutava 66 kilon hiilijalanjälki olisi jo painonhallinnankin näkökulmasta järkevä muuvi.”