Somessa leviää ”anti-influencing-ilmiö” – Meeri, 23, kertoo, miten se häneen on vaikuttanut

Turkulaisen puutalon keittiössä tuoksuu tuore kahvi.

Kulttuurituotannon opiskelija Meeri Turunen, 23, kysyy, maistuuko juoman kanssa maito. Sitten hän kaataa vieraan kuppiin lorauksen – kauramaitoa tietenkin.

Turunen on yksi niistä nuorista, jotka miettivät kulutusvalintojensa vaikutuksia. Hän ei syö lihaa tai kanaa, kulkee koulumatkansa bussilla ja ostaa vaatteet kirpputorilta.

”En kuitenkaan usko, että asioita edistetään syyllistämisen kautta. Uskon, että on olemassa parempiakin keinoja ihmisten tavoittamiseen.”

Kumppaninsa kanssa asuva Turunen tekee mielellään erilaisia kasvisruokakokeiluja. Arki­ruoissa hän käyttää usein soijarouhetta, papuja ja kikherneitä. Vastikään hän testasi pihviä, joka oli valmistettu kasviproteiinista.

Tietoa ruoan, liikkumisen ja vaatteiden vastuullisuusvaikutuksista Turunen hankkii kotimaisista ja ulkomaisista medioista sekä Good on you- ja Ethical consumer -nettisivuilta, jotka kertovat yritysten vastuullisuudesta. Kaiken kattavaa tietoa tuntuu olevan silti vaikea saada.

Turkulaisopiskelija pohtii muun muassa että, jos tuotteen ilmastovaikutukset on minimoitu, miten on ihmisoikeuksien tai eläinoikeuksien laita.

Somekanavat luovat uusia tarpeita

Turusen tavoin muutkin nuoret elävät maailmassa, jossa tietoa ja houkutuksia tulvii kaikkialta.

Moni hakee inspiraatiota sosiaalisesta mediasta, joka tutkitusti vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja asenteisiin.

Turusta liika kuluttamiseen keskittyvä sisältö ahdistaa. Tiktokia hän ei käytä, sillä kokee jäävänsä helposti koukkuun. Instagramista hän valitsee omiin arvoihinsa sopivaa sisältöä.

”Instagramista löytyy myös anti-influencing-­ilmiö eli vaikuttajavastainen ilmiö, joka haastaa miettimään, tarvitsemmeko todella kaikkia meille tarjottuja tuotteita”, Turunen sanoo.

Laajasti sosiaaliseen mediaan perehtynyt tutkija ja dosentti Essi Pöyry Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta muistuttaa, että nuorten suosituimmat sosiaalisen median kanavat eli Instagram, Tiktok, Snapchat ja Youtube luovat algoritmiensa avulla nuorille jatkuvasti uusia tarpeita. Palvelut on luotu koukuttaviksi, jotta niissä vietetään mahdollisimman paljon aikaa.

Suuri osa nuorista seuraa sosiaalista mediaa monta tuntia päivittäin. Vaikuttajat ovat suosittuja, sillä he ovat samaan tapaan ihailtavia kuin julkkikset, mutta lähempänä tavallisia ihmisiä kuin perinteiset tähdet.

Pöyryn mukaan sosiaalisen median vaikuttajien luoma sisältö voi olla sekä kuluttamista kritisoivaa että ihannoivaa.

”Vaikuttajat voivat tuoda ongelmattomasti esille kasvissyöntiä, mutta toisaalta esitellä elämää, jossa on normaalia matkustaa lentämällä ulkomaille viisi kertaa vuodessa tai hankkia joka juhlaan uusi asu”, sanoo Pöyry.

Nuoret elävät uudenlaista, itsehillintää edellyttävää aikaa. Pöyry kehottaa kaikkia harjoittamaan mielenhallintaa.

”Vaikka tietyt tarpeet tuntuisivat tänään polttavilta, tunne voi olla huomenna toinen. Siksi jokaista uutta ostosta tulisi miettiä tarkkaan”, hän sanoo.

Turuselle tiedostava kuluttaminen tulee selkärangasta. Siitä hän kiittää äitiään, joka opetti hänelle jo lapsena, ettei kaikkea tarvitse ostaa uutena. Äiti ja tytär pyörivät yhdessä kirpputoreilla, ja harrastus on jatkunut Turusen aikuisuuteen saakka.

Turunen kokee elävänsä arvojensa mukaista elämää. Takavuosilta tuttua ilmastoahdistusta hän kokee silti aina ajoittain.

”En halua kuitenkaan tuomita itseäni, sillä olen pyrkinyt miettimään valintojani useilla elämänalueilla. Se saa riittää. En usko, että yksilön syyllistäminen vie meitä eteenpäin, vaikka toisaalta ajattelen, että kaikkien tulisi tuntea kollektiivista vastuuta.”

Jutun kuvitukset on toteuttanut helsinkiläinen taiteilija Riikka Fransila, joka tekee kollaaseja pääosin 50-luvun kierrätysmateriaalista.

Lue myös