Anni Ihamäki elää todeksi unelmaa, josta vielä muutama vuosi sitten haaveili.
”Anteeksi, en ehtinyt vielä siivota. Lapset söivät juuri aamupalaa”, Anni Ihamäki kertoo Espoossa sijaitsevan kotinsa eteisessä. Samalla hän esittelee paitansa helmasta löytyvää tahraa.
”Joku heistä on varmaan pyyhkinyt naamansa tähän”, hän toteaa huvittuneena.
Annin työntäyteisiä päiviä vauhdittaa pikkulapsiarki, mutta vielä muutama vuosi sitten hän saattoi vain unelmoida suuresta perheestä.
Nyt tilanne on täysin toinen. Annin perheeseen kuuluvat puoliso Ilkka Ihamäki, heidän vuosina 2020 ja 2022 syntyneet yhteiset lapsensa sekä Annin 16-vuotias poika entisestä parisuhteesta.
Perhehaaveen toteutuminen konkretisoituu jouluaattona, kun koti täyttyy läheisistä.
Lapsuudessa yllättävä kytkös nykyhetkeen
Kun Anni oli lapsi, hänen äitinsä ei ollut erityisen innostunut joulusta. Anni taas on pienestä pitäen rakentanut joulua kotiin esimerkiksi joulukoristeilla.
”Olen aina ollut jouluihminen. Lapsuudessa sain välillä houkutella äitiä tekemään joulujuttuja enemmän.”
Anni Ihamäki haaveili, että hänkin saisi joskus viettää joulua oman suuren perheensä ympäröimänä. Lopulta unelma kävi toteen niin nopeasti, ettei Anni meinannut pysyä perässä.
Joulua kuitenkin vietettiin tavalliseen tapaan, ja joulupöytä katettiin aina täyteen jouluherkkuja. Annin lapsuuden joulupöydästä löytyi esimerkiksi aina harmaasuolattua kinkkua.
Myöhemmin selvisi, että Annin äiti oli valmistanut kinkun Annin nykyisen appiukon, radiojuontaja Olli Ihamäen, ohjeilla. Ihamäen kinkunpaisto-ohjeet ovat monelle tuttuja hänen legendaarisesta Radio Suomen kinkkushow-ohjelmastaan, joka on ollut tärkeä osa monen jouluvalmisteluja.
”Se tuntuu aika hurjalta. Ehkä se oli jotenkin tarkoitettu niin. Olen kuunnellut Ollin ääntä lapsuudessani paljon, ja yhtäkkiä olen naimisissa hänen poikansa kanssa”, Anni vitsailee.
Anni aloittaa joulun reseptien ja kattauksien suunnittelun hyvissä ajoin. Jouluvalmistelujen aloitus täytyy kuitenkin ajoittaa tarkasti.
”Jos joulufiilistely alkaa liian ajoissa, siihen ehtii kyllästyä.”
Anni ja Ilkka rakastavat kokkaamista, mutta eivät ole yksin vastuussa jouluruoista. Kaikki heidän kanssaan joulua viettävät tuovat kortensa kekoon, ja jouluna on tilaa myös uusille reseptikokeiluille. Yksi Annin joulubravuureista on joka joulu tarjottava piimäkakku, jonka resepti löytyy Annin Kotona-reseptikirjasta.
Yksi Annin joulubravuureista on joka joulu tarjottava piimäkakku.
”Pöytä täyttyy nopeasti, kun kaikki vieraat tuovat pöytään omia bravuurejaan. Näiden lisäksi haluamme kaikki kokeilla uusia reseptejä.”
Runsaiden tarjoilujen ansiosta joulua juhlitaan kolmen päivän ajan.
”Viimeisenä päivänä ei ole enää niin hienot kattaukset!” Anni myöntää.
Jouluaatosta ei saa ottaa paineita
Jouluaattona Anni pyrkii välttämään ylimääräistä keittiössä hääräämistä. Joulua vietetään Annin ja Ilkan kotona, ja vieraille on yksi sääntö: kaikki ruoat tulee tuoda paikalle niin, että ne ovat suoraan valmiita tarjoiltaviksi.
Perhe viettää joulua juhlavaatteissa, ja vaikka Anni itse onkin innokas joulun järjestäjä, hän toivoo ettei kukaan ottaisi joulusta paineita.
”Me sattumalta ollaan sellaisia, että tykätään tehdä itse ruoat ja järjestää joulu isosti. Joulua pitää kuitenkin saada viettää juuri niin kuin itse haluaa.”
Annin mielestä jouluun kannattaa suhtautua rennosti. Hänen lapsuudenkodissaan esimerkiksi joululaatikot ostettiin valmiina.
Sama rentous koskee esimerkiksi joululaatikko-keskustelua: Annin lapsuudenkodissa syötiin jouluna valmislaatikoita, ja ne maistuvat hänelle nykyäänkin.
”On erittäin ok ostaa valmiita ruokia. Lapsuudessani meillä oli aina kaupasta ostetut, valmiit laatikot. Olen kasvanut niiden makuun niin, että ne ovat minusta melkeinpä parempia kuin itse tehdyt”, hän paljastaa.
”Mitä enemmän jouluaattoa saa helpotettua, sen parempi. Siihen liittyy muutenkin niin paljon häsäämistä ja stressiä.”
Unelma suuresta perheestä kävi toteen
Ennen Ilkkaa Anni vietti joulua monissa eri kokoonpanoissa – toisinaan myös ulkomailla.
”Siihen on mahtunut monenlaista. Joskus olen viettänyt joulua kavereiden kanssa.”
Vuonna 2019 hän oli jouluaattona kaukana kotoa. Anni vietti esikoispoikansa kanssa joulua Australiassa ystäviensä luona. Tällä reissulla Anni huomasi haaveilevansa siitä, että hänelläkin olisi ystävien tapaan isompi perhe.
”Olo oli hetkellisesti haikea, kun katsoin pitkää pöytää täynnä ihmisiä. Haaveilin, että saisin vielä joskus isomman perheen itselleni.”
Lopulta unelma kävi toteen niin nopeasti, ettei Anni meinannut pysyä perässä.
”Vuoden päästä elämäni olikin täysin muuttunut: Meidän ensimmäinen yhteinen lapsi oli mukana joulunvietossa. Miten tämä on edes mahdollista? Mietin, miten onnekas olenkaan. Miten maailma voikaan yllättää!”
Annin ja Ilkan perheen joulunvietosta ei vilskettä puutu – oman perheen lisäksi joulua saman katon alla juhlivat Ilkan vanhemmat, sisarukset ja heidän teini-ikäiset lapsensa. Mukana pyörii myös yksi koira. Kokoonpano vaihtelee, mutta parhaimmillaan ihmisiä on ollut jopa 14. Perhe käy Annin vanhempien luona aattoa seuraavina päivinä.
Vaikka Anni rakastaa suurperheen joulua, on oma rauha myös tervetullutta.
”Välillä se on aika hektistä. Onhan siinä ristiriita, koska rakastan tätä suurta joulua. Olen miettinyt, että ehkä joskus olisi ihan kiva viettää osa joulusta vain oman porukan kanssa. Silti valitsen mieluummin tämän suuren joulun.”
Annille joulu on iloista perheaikaa, mutta hän tietää, etteivät kaikki koe sitä samoin. Joillekin joulunpyhät ovat ikäviä tai ahdistavia, ja taustalla voi olla monia erilaisia syitä. Joulunaika voi myös korostaa yksinäisyyttä.
”Toivoisin, että kaikki saisivat viettää joulua rauhassa ja turvassa. Ja että saisi apua yksinäisyyteen.”
Lasten ikäero ei aiheuta haasteita
Pienten lasten kanssa joulunvietossa on oma sävynsä. Pienimmät lapset vievät paljon energiaa ja huomiota, ja rutiineista on pidettävä kiinni myös jouluaattona.
”Joulunaika on pikkulasten kanssa vähän hektistä. Itse pärjää hyvin joulupuurolla iltaan asti, mutta pienten täytyy syödä säännöllisesti ja päästä ulkoilemaan.”
Lasten ranssa rutiineista on pidettävä kiinni myös jouluaattona.
Annin lapsilla on paljon ikäeroa, mutta se ei ole koskaan aiheuttanut haasteita. Annin esikoinen on jo 16-vuotias.
”Esikoinen hengaa pienempien kanssa aikuisten tavoin. Kun ikäero on näin suuri, se ei aiheuta mitään ongelmia. Hän on ollut aina todella hyvä isoveli.”
Aina tilaisuuden tullen Anni on aattoaamuna lähtenyt esikoispoikansa kanssa asioille, jolloin he saavat viettää hetken aikaa kahden kesken.
”Meillä on ollut tapana lähteä aamulla kahdestaan Helsingin kauppahalliin ostamaan juustoja ja muita joulutarvikkeita. Samalla saatamme käydä kahvilla. Se on ollut tosi kiva, meidän oma juttu jouluaattona.”
Joulupöytä täynnä läheisiä
Kymmenen vuoden päästä Annin vanhin poika on jo aikuinen, ja pienetkin lapset ovat teini-ikäisiä. Anni haaveilee, että ehkä silloin joulupöydässä on entistä enemmän ihmisiä, esimerkiksi lasten puolisoita.
”Olisihan se ihanaa, jos perhe vaan kasvaisi tästä. Toivon, että lapseni ovat aina mukana joulun vietossa. Ja että isovanhemmat pysyisivät mukana mahdollisimman pitkään.”
Annille tärkeintä joulussa ovat yhdessäolo, ruoka ja lämpö, joka syntyy täynnä elämää olevasta kodista. Ajoittainen hektisyys ei haittaa, sillä kaikki liittyy hänen suureen unelmaansa: perhejouluun, joka kokoaa kaikki rakkaat saman pöydän ääreen.
”Kun katson pitkää joulupöytää täynnä läheisiäni, tulee tosi kiitollinen ja onnekas olo, että saan olla niin suuren joukon ympärillä. Se on upea fiilis.”








