Helsinki-Vantaan lentokentän Alepa on auki ympäri vuorokauden. Sieltä moni Suomeen palaava hakee eväät kotimatkalle, ja reissuun lähtijät nappaavat viemiset ulkomaille. Paistopisteellä on ruuhkaa jo aamun varhaisina tunteina. Alepan apulaispäällikkö Kati Kuuliainen kertoo, millainen on ihan tavallinen yö lentokentän myymälässä.
”Yövuoroni alkaa iltakymmeneltä. Saavun vuoroon hyvissä ajoin, jotta ennätän juoda iltakahvit taukotilassa ennen töiden alkua.
Lentokentän Alepassa työskentely poikkeaa muualla sijaitsevissa Alepoissa työskentelystä. Meillä on kansainvälinen tunnelma, ja olemme monen turistin ensimmäinen kosketus Suomeen.
Noin kolmasosa asiakkaistamme on lentokentän työntekijöitä, kolmasosa suomalaisia ja loput ulkomaalaisia turisteja. Kun aloitin työt täällä, kentälle saapuminen aiheutti matkakuumetta ensimmäisen viikon ajan. Sitten totuin siihen, että tämä on nyt työpaikkani.”
”Kymmeneltä jaan työtehtävät. Määrittelen, kuka menee kassalle ja ketkä menevät purkamaan kuormaa. Otan itselleni tällä kertaa tehtäväksi maitarin eli maitotuotteiden hyllyttämisen.
Myymälässämme on vain vähän varastotilaa, joten meillä on suuri varasto lentokentän huoltokäytävällä. Vien sinne ne tuotteet, jotka eivät mahdu hyllyyn. Samalla tuon mukanani paistettavat tuotteet, jotka aamuvuorolaiset ovat laittaneet valmiiksi pelleille. Laitan ne paistumaan.”
”Pidän ruokatauon puolilta öin. Tavallisesti selaan somea tai katson sarjaa syödessäni. Jos en ole tehnyt eväitä mukaan, ostan ne myymälästämme.
Työmme on kiireistä, joten on tärkeää pysähtyä ja ottaa hetki palautumiselle.
Meiltä ostetaan paljon riisipiirakoita. Ruisleipää, piirakoita ja leipäjuustoa viedään tuliaisiksi ulkomaille. Kauppansa tekevät myös muut paistopistetuotteet, vesi, karkit, banaanit sekä nopeat eväät, kuten salaatit ja täytetyt leivät.”
”Kun palaan ruokatauolta, menen hetkeksi kassalle. Meillä asiakaspalvelijan kuuluu tunnistaa, mitä kieltä asiakas puhuu. Minun kikkani on tervehtiä asiakasta sanomalla moikka. Jos asiakas ei puhu suomea, hän menee hämilleen ja tiedän jatkaa englanniksi. Suomea puhuva taas ymmärtää tervehdykseni ja vastaa siihen.
Joskus kassalla voi olla aikamoinen härdelli, jos lento on myöhässä tai peruttu. Silloin myymälään voi tulla yhtäkkiä 300 ihmistä yhtä aikaa, sillä matkustajat saavat usein lentoyhtiöltä kupongin, jolla voivat ostaa meiltä iltapalaa.”
”Kassalla olon jälkeen menen purkamaan virvoitusjuomia, minkä jälkeen pidän ensimmäisen kahvitaukoni. Tauon jälkeen tyhjennän paistopisteen myymättä jääneistä paistotuotteista. Sitten siivoan pisteen: puhdistan korit ja hyllyt, vaihdan leivinpaperit ja pihdit, pesen lasiovet. Lopuksi laitan tuoreet tuotteet esille.
Paistopiste on yksi lentokentän suosituimpia paikkoja aamutuimaan. Paikalle pärähtää asiakkaita kyselemään, joko tuotteita saa ottaa ja mikä on oikea vaakanumero.
Meiltä kysellään usein apua myös esimerkiksi lentolippujen varaamisessa. Joudun toisinaan muistuttamaan asiakkaita, että emme hoida kaikkia lentoaseman tehtäviä, vaan olemme ruokakauppa.”
”Pidän toisen kahvitaukoni, mutta juon kahvin sijaan kaakaon. Työvuoroa on jäljellä pari tuntia ja nukkumaanmenoaika lähestyy, joten en halua juoda kofeiinia. Ostan usein paistopisteeltä jotakin tuoretta aamupalaa. Kinkku-juustokroissantti on suosikkini.
Tauon jälkeen siirryn leipähyllylle. Laitan alennukseen ne leivät, jotka menevät samana päivänä vanhaksi, ja ladon hyllyyn tuoretta leipää.”
”Työvuoroni päättyy. Vaihdan työvaatteet pois ja kiitän muita yövuorolaisia.
Kun pääsen kotiin, menen suihkun kautta suoraan nukkumaan. Yövuoroja on kolmesta viiteen peräkkäin, ja minun on helppo vaihtaa rytmiä siihen sopivaksi. Yövuoroputkina en tosin ehdi tehdä juuri muuta kuin tehdä töitä, nukkua ja käydä jalkapallotreeneissä.”
