Ida on vasta 40, mutta on jo maksanut asuntolainan pois – katso hänen säästövinkkinsä

Vuodesta 2019 Ida Tamminen, 40, on kirjannut muistikirjaan menot ja tulot sentilleen ylös, aina pullonpalautuksista ja yksittäisistä kirpputoriostoksista- ja myynneistä lähtien.

Budjetointi ja säästeliäisyys on mahdollistanut sen, että hän on voinut muuttaa aina vähän isompaan asuntoon.

”Olin reilu parikymppinen, kun ostin ensimmäisen asunnon, kerrostalokaksion Vantaalta.”

Asunnon hankinnassa auttoivat vanhemmat. Silloin Ida vielä opiskeli.

Vuosien varrella hän on laittanut kaiken ylimääräisen ansaitsemansa rahan säästöön ja tehnyt niillä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä.

”Olen aina pyrkinyt ensisijaisesti maksamaan lainaa pois."

Ahkeran lainojen lyhentelyjen ansiosta Ida on pystynyt muuttamaan koko ajan vähän isompaan asuntoon. Nyt hän asuu puolisonsa kanssa 1970-luvulla rakennetussa neljän huoneen ja keittiön rivitaloasunnossa. Pariskunnalla on kaksi kouluikäistä lasta. Asunto on velaton.

Se on nelikymppiselle hyvin, mutta Idalla olivat tavoitteet vielä korkeammalla.

”Tavoitteena oli kippistellä nelikymppisiä velattoman omakotitalon pihalla. Ja muutama sijoitusasuntokin olisi ollut kiva olla."

Velaton rivitalokoti Vantaalla oli kuitenkin unelma myös, ja se on toteutunut.

Velattomuus luo vapautta

Idalla on kolme tutkintoa, mutta nuorena hän keskeytti yhden koulun ja joutui maksamaan opintotukea satojen eurojen edestä takaisin.

”Silloin päätin, että sitä mikä on minun, ei oteta minulta pois, ja asunto on minulle sellainen.”

Asunnon lainanlyhennysten maksamisesta tuli jonkinlainen päähänpinttymä. Nollakorkojen aikaan Ida lyhenteli lainaa ahkerasti, mutta samalla hän on aina säästänyt muillakin tavoin.

Rahastoihin Ida alkoi sijoittaa 15 vuotta sitten 50 eurolla kuussa. Niihin rahoihin hän ei ole koskenut eikä aiokaan koskea, vaan niiden on tarkoitus kasvaa korkoa pitkällä tähtäimellä.

Lisäksi Idalla on puskuritili yllättäviä kuluja varten, jos esimerkiksi joku perheen kolmesta rescue-koirasta sairastuu äkillisesti tai jääkaappi sanoo itsensä irti.

Velattoman asunnon lisäksi Ida on osaomistajana kahdessa mökissä. Toinen on peritty ja toinen hankittu yhdessä kahden muun kanssa.

”Terveyttä velaton asunto tai säästöt eivät korvaa, mutta minulle ne tuovat turvaa ja tiettyä vapautta. Jos vaikka päättäisin haluta olla puoli vuotta mökillä, se olisi mahdollista.”

Idalla on puolisonsa kanssa erilliset rahat ja lainat. Hänestä se on fiksua, koska he ovat erilaisia kuluttajia, mutta muutenkin.

”Naisena olen aina kokenut tärkeäksi taloudellisen itsenäisyyden. Tiedän avioliitossa eläviä, jotka eivät voi taloudellisen tilanteensa vuoksi erota.”

Idan omistukset eivät ulospäin näy.

”En omista autoa, vaan kuljen fillarilla joka paikkaan kesät talvet. Vaatteet hankin kirppikseltä tai Kierrätyskeskuksen ilmaislaarista.”

Selvää säästöä tarkan budjetoinnin avulla

Ida on Vantaan kaupunginvaltuuston ja HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu SDP:n riveissä. Suurimman osan työelämästään hän on kuitenkin ollut varhaiskasvattajana. Satunnaisesti hän tekee keikkaa edelleen.

Idan kuukausipalkka on 2000 eurosta ylöspäin, joinain kuukausina rutkasti enemmän.

Kaikki luottamustoimet tuovat palkkioita, ja koska palkka koostuu monesta purosta, se vaatii suunnitelmallisuutta ja ennakointia. Mutta siinä Ida on aina ollut hyvä. Hän kirjaa muistivihkoon kaikki menot ja tulot.

Kuukausittainen tavoite on, että menot ovat tuloja huomattavasti pienemmät. Budjetoinnin avulla sitä on helppo seurata.

Budjetoinnin suurin hyöty tuo selvää säästöä. Ida asettaa itselleen aina vuosittaisen säästötavoitteen. Budjetoinnin avulla sitä on helppo seurata ja hän on myös saanut summaa nostettua.

Ida ei välitä shoppailusta, mutta rakastaa vaatteita ja kirpputoreja. Kirjanpidon ansiosta hän pystyy seuraamaan, paljonko hänellä menee kirpputoreille rahaa. Kun Ida myy jotakin eteenpäin, hänen on helppo tarkistaa, mihin hintaan hän on itse alun perin tavaran ostanut.

Vuonna 2025 hänellä meni kirpputoreille yli 700 euroa. Sinä vuonna hän osti itselleen uutena pelkät tennarit.

”Myös ruokaostosten suhteen olen tarkka. Jos margariini on tarjouksessa, ostan niitä neljä.”

Viimeisin kallis ostos on pyörä. Siihen meni lähemmäs 2000 euroa. Ensi kesänä Idan on tarkoitus pyöräillä hyväntekeväisyysjoukkueen kanssa Pariisiin. Lisäksi lasten harrastukset vievät vuodessa tuhansia euroja, mutta niihin Ida panostaa mielellään.

”Lasten musiikkiharrastus on pääomaa, mitä ei pysty rahalla mittamaan.”

Löytöjä ilmaislaarista ja roskalavoilta

Ida ei muista milloin viimeksi olisi ostanut take away -kahvin tai hakenut kaupasta lounasta. Ravintolakäynneillä perhe yleensä juhlistaa jotakin, eikä Ida ole koskaan woltannut.

Kanarian pakettimatkan sijaan perhe viettää lomat mökillä. Pitkät aamupalat kynttilänvalossa, saunominen, kirppiskäynnit tai metsäretket ovat koko perheen yhteistä tekemistä.

”Tässä maailmantilanteessa, äitinä ja päättäjänä, en halua opettaa lapsille, että ylenpalttinen kuluttaminen on normi tai että ostamisella tulee pönkitettyä itsetuntoa."

Ida pyrkii hankkimaan kaiken mahdollisen käytettynä, lapsilleen ja itselleen. Hänen lempipaikkojaan ovat Kierrätyskeskukset ja niiden ilmaisosastot.

Kerran Ida löysi ilmaislaarista käsintehdyn käyttämättömän islantilaisen villapaidan, arvoltaan useita satoja euroja.

Uniikin tuotteen löytäminen, oli se sitten vaate tai design-valaisin, tuottaa Idalle iloa. Jotkut tavaroista päätyvät eteenpäin myytäväksi, ja hän haaveilee vintage-kaupasta.

”Kerran löysin kymmenen tuolia, jotka myin eteenpäin kymmenkertaisella hinnalla.”

Lasten ollessa pieniä hän osti lasten kantovälineitä, jotka hän pesi ja myi eteenpäin. Niillä hän tienasi useamman tuhat euroa.

”Tunnistan, että minulla on Hannu Hanhea mukana. Koiralenkillä löysin Artekin pöydän roskalavalta.”

Kyse on myös viitseliäisyydestä. Kerran Ida pyöräili Keravalle hakemaan Torin annetaan-osion ilmoituksen perusteella koiranruokaa.

”Siinä saa hyvän treenin ja samalla useammaksi kuukaudeksi koirille ruokaa.”