Kumppani voi olla epäluotettava ainakin 12 eri tavalla

Etsitään luotettavaa kumppania.

Nettideitti-ilmoituksissa toistuu usein sama lause.

Mutta onko luotettavan kumppanin hakeminen samaa kuin uskollisen kumppanin etsintä?

Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikolan mukaan kyse on jostakin syvemmästä. Luotettavuudessa on pohjimmiltaan kyse turvallisuudesta.

Kun ihminen etsii luotettavaa kumppania, hän siis itse asiassa kysyy: oletko täällä minua varten, kun tarvitsen? Voinko luottaa siihen, että olet tukenani? Olenko turvassa kanssasi?

Nämä asiat ovat koko parisuhteen perusta.

Parisuhteen alussa voisikin olla hyvä ajatus käydä keskustelu siitä, mitä luottamus juuri itselle tarkoittaa.

Luottamuksen voi pettää monella tapaa

Kumppanin luottamuksen voi menettää muullakin tavalla kuin uskottomuuden vuoksi.

Eklund-Mikolan vastaanotolla on käynyt pareja, joissa toinen on kokenut jääneensä vaikeassa elämäntilanteessa yksin. Luottamus on saattanut murtua, kun tukea ei ole tullut esimerkiksi sairastumisen tai keskenmenon jälkeen.

Myös arjen epäkohdat voivat rapauttaa luottamusta. Pitkään jatkuva epätasapaino kotitöiden, lastenhoidon tai oman ajan jakautumisessa voi synnyttää yksinäisyyden kokemuksen, joka alkaa synnyttämään turvattomuutta suhteeseen.

”Ihmiset saattavat myös jatkaa pitkään suhteissa, joissa eivät voi hyvin. Mieltä vaivaavista asioista kannattaa puhua, sillä parisuhteen huonovointisuus vaikuttaa hyvinvointiin laajasti”, Eklund-Mikola muistuttaa.

Pieniä arjen pettymyksiä kertyy kaikkiin parisuhteisiin. Ongelmia syntyy silloin, kun niitä ei käsitellä. Pettymykset voidaan ohittaa, mitätöidä tai vaieta kuoliaaksi. Jos luottamuksen rikkonut ei ota asiaa puheeksi eikä loukattu uskalla kertoa kokemastaan pettymyksestä, etäisyys puolisoiden välillä alkaa kasvaa.

Luottamuksen rakentuminen uudelleen on mahdollista

Perhe- ja paripsykoterapeutilla on luottamusongelmista kärsiville lohduttavia uutisia. Isojakin luottamusongelmia voi korjata, jos pariskunnasta kummallakin on siihen tahtoa.

Tilanteen korjaaminen alkaa tunnetason keskustelusta. Aihe tulisi ottaa puheeksi rauhallisesti.

Syyttelyn sijaan kannattaa kertoa, mitä ydintunteita, kuten hylätyksi tulemisen pelkoa, luottamuksen rikkominen on aiheuttanut.

”Tämä lähestymistapa herättää helpommin empatiaa toisessa. Kova kovaa vastaan ei yleensä synnytä mitään hyvää. Syytös synnyttää tavanomaisesti vain puolustautumista”, Eklund-Mikola sanoo.

Kiintymyssuhteet aktivoituvat ristiriitatilanteissa

On tyypillistä, että ristiriitatilanteissa toinen syyttelee ja tivaa vastauksia hanakasti, kun toinen vetäytyy kuoreensa. Loukannut osapuoli saattaa kokea olevansa nurkkaan ajettu, mikä vaikeuttaa toisen asemaan asettumista.

Asiantuntija muistuttaa, ettei kyse ole kummankaan osalta pahantahtoisuudesta.

Sekä syyttelyn että vetäytymisen taustalla on sama tavoite: suojata itseä ja parisuhdetta.

Syyttelevä osapuoli haluaa ratkaista tilanteen heti. Vetäytyvä osapuoli saattaa puolestaan vaikuttaa kylmältä, vaikka hänen tarkoituksensa on yleensä rauhoittaa tilannetta ja säädellä omia tunteitaan.

Ongelmia syntyy silloin, kun kumpikaan ei enää kykene kääntymään toisen puoleen ristiriitatilanteissa.

Ristiriitatilanteissa ihmisissä aktivoituvat usein opitut tavat hakea turvaa. Psykologit puhuvat tästä kiintymyssuhdejärjestelmän aktivoitumisena.

Kun pariskunta ymmärtää, miksi toinen syyttää ja toinen vetäytyy, tilanteesta on usein helpompi päästä eteenpäin.

”Tutkimusten mukaan parisuhteen haavojen paranemisessa tärkeintä ei ole pelkkä anteeksipyyntö. Korjaava kokemus syntyy silloin, kun loukannut osapuoli aidosti ymmärtää, tuntee ja jakaa toisen kärsimyksen. Vasta silloin loukattu tulee todella kuulluksi ja nähdyksi.”

Loukatun osapuolen tulee puolestaan pystyä kertomaan, mitä tarvitsee voidakseen jälleen tuntea olonsa turvalliseksi.”

Jos keskustelu ei onnistu, apua voi hakea pariterapiasta

Joskus parisuhteen ongelmista on helpompi keskustella muualla kuin kotona. Pariterapiassa kummatkin saavat suunvuoron.

Toisin kuin jotkut pelkäävät, pariterapiassa ei etsitä syyllisiä, vaan yritetään vahvistaa hyväksyvää, rakkaudellista yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Jotkut taas pelkäävät terapiaan menemistä, koska eivät halua ”velloa tunteissa”. Eklund-Mikolan mukaan pelon taustalla on usein se, ettemme ymmärrä omia tunteitamme. Silloin saatamme ajatella, että niiden kohtaaminen vain syventää ahdistusta ja pahentaa tilannetta. Monet yrittävätkin ratkaista parisuhteen vaikeuksia vaikkapa loogisesti järkeilemällä.

Toimivassa parisuhteessa tunteisiin tulee kuitenkin tutustua. Erityisesti vaikeissa tilanteissa tunteet nimittäin ajavat aina järkeilyn ohi.

”Sekä syyttely että kylmyydeltä ja välinpitämättömyydeltä vaikuttava käytös voivat olla kummatkin selviytymiskeinoja, joita on totuttu käyttämään hätätilanteissa. Terapiassa näistä voi tulla tietoiseksi”, asiantuntija muistuttaa.

Vaikka parisuhteen ristiriidoissa ei aina siltä tunnu, molemmilla osapuolilla on usein taustalla sama tarve: tulla nähdyksi, kuulluksi ja turvatuksi.

”Parisuhteen ongelmissa molemmilla on kipeä olo, vaikka se ei näyttäisikään ulospäin siltä.”

Kun pariskunta oppii tunnistamaan omat reaktionsa ja ymmärtämään toistensa tarpeita, myös vaikeat luottamuspulmat voivat alkaa korjaantua.

Parisuhde voi selvitä pahimmistakin luottamuksen rikkomisista.

”Jopa uskottomuudesta on mahdollista toipua”, Eklund-Mikola sanoo.

Lähteenä on käytetty myös Eira Eklund-Mikolan kirjaa Rakkauden logiikka: Vahvista parisuhteen tunneyhteyttä. Otava 2026.