Murha Hangossa on noussut suosituksi tv-sarjaksi. Pääsimme käymään Hangossa talossa, jossa Matti Remes murhatarinansa kirjoittaa.
Nyt kyläillään!
Yhteishyvä vierailee kiinnostavien suomalaisten kodeissa.
Puuterinvärinen, mansardikattoinen talo piilottelee orapihlaja-aidan suojassa. Ollaan Hangonkylässä, jossa eri-ikäiset omakotitalot seisovat vieri vieressä.
Hyvin hoidetulla pihamaalla surraa robottiruohonleikkuri. Aivan kaikkialle sillä ei kuitenkaan ole asiaa. Suurella nurmialueella on siellä täällä veistoksia sekä istuskeluun ja silkkaan elämännautiskeluun varattuja paikkoja. Pihalla tuoksuu omena. Päärynä- ja luumupuu sekä tontin 11 omenapuuta ovat jo antaneet suurimman osan tämänvuotisesta sadostaan.
Oven avaa kirjailija Matti Remes, joka on kirjoittanut lukuisia Hankoon sijoittuvia dekkareita. Useimmissa niistä seikkailee kyltymättömän utelias Ruben Waara.
Yli kymmenestä dekkarista tuttu Ruben on tullut suuren yleisön tietoisuuteen myös Murha Hangossa -televisiosarjassa, jota on kuvattu Hangon kesäisissä maisemissa. Sarjan kolmas kausi näytetään lokakuussa 2026 Ruutu-suoratoistopalvelussa.
Matti Remes teki uran graafisena suunnittelijana ja opetti pitkään Taideteollisessa korkeakoulussa. Ensi alkuun kirjoja syntyikin päivätöiden ohessa. Nyt työn alla on jo 14. Ruben Waara -dekkari. Se ilmestyy maaliskuussa.
Jo ennen laajan remontin aloittamista Remekset päättivät, ettei talon puulämmitteisestä uunista luovuta. Uunipuuro maistuu aivan omanlaiseltaan siinä valmistettuna.
Vaaleanpunainen talo vei sydämen
Matti ja hänen puolisonsa Birgitta Remes löysivät vuonna 1918 valmistuneen, kaksikerroksisen talon viime vuosituhannen lopussa. Tai tarkemmin sanottuna talon löysi Matti. Ensimmäiset hänen Hangossa katsastamansa, myynnissä olleet talot eivät houkuttaneet pistäytymään edes sisällä. Kun kiinteistönvälittäjä oli aikansa tuskaillut helsinkiläisasiakkaansa kanssa, hän muisti vielä yhden talon, joka saattoi olla tulossa myyntiin. Kohta Matti tarttui puhelimeen ja soitti vaimolleen Helsinkiin.
”Täällä on tulossa myyntiin vaaleanpunainen talo.”
Kesken kokousta puhelimeen vastannut Birgitta ilmoitti:
”Ota se!”
Aikanaan Matti Remes tuli tunnetuksi pilapiirroksistaan. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka piirsi Playboy-lehteen. Kun Remes solmi sopimuksen amerikkalaisen julkaisun kanssa, siitä kerrottiin uutisia myöten.
Kodin sisustamisesta ja värivalinnoista päävastuun kantaa Matin puoliso Birgitta. Lemmikinsiniset puuportaat johdattavat yläkerran työhuoneeseen.
Intuitioitaan kuunnellen pariskunta hankki sittemmin samaisen talon. Se oli miltei alkuperäisessä kunnossa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Hangon ollessa talvisodan jälkeen vuokrattuna Neuvostoliitolle tässäkin talossa asui vuoden verran venäläisiä. Niinpä vuosikymmeniä myöhemmin, kun Remekset aloittivat perusteelliset muutostyöt, joissa huonejärjestyskin muuttui, kaadettujen seinien sisältä löytyi esimerkiksi seinien väliin tungettuja äänilevyjä. Matti rakensi muutamasta löytämästään vinyylilevystä pohjan kellolle, joka näyttää nykyään aikaa kyrillisten kirjainten höystämänä.
Remekset ovat talon kolmannet omistajat. Vuonna 1998 talo hankittiin lapsiperheen kakkoskodiksi. Sittemmin tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi: lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja hankkineet omia asuntojaan myös Hangosta. Helsingin-kodista on tullutkin paikka, jossa käydään ennemminkin lepäämässä kaikelta siltä puuhalta, jota parintuhannen neliön kokoinen tontti vaatii. Suurimman osan ajastaan Remekset viettävät Hangossa.
Hankoon asetuttuaan Matti Remes, joka työskenteli tuolloin graafisena suunnittelijana omassa yrityksessään, tuli pohtineeksi, esiintyykö pittoreski ja persoonallinen kaupunki kertomakirjallisuudessa. Kirjastokäynnin perusteella Remes päätteli, että Hankoa oli käsitelty kertomakirjallisuudessa hyvin vähän. Hän löysi lähinnä Staffan Bruunin Hankoon sijoittuvia teoksia.
Sekä kirjailija että hänen puolisonsa ilmoittautuvat villasukkariippuvaisiksi. Suurin osa Remeksen kirjoista on syntynyt juuri tässä tuolissa, jalat pöydällä. Parhaillaan Matti kirjoittaa seuraavaa Ruben Waara -dekkaria. Kuolinkellot-romaani julkaistaan maaliskuussa 2027.
Taide täyttää kodin
Viimeiset parikymmentä vuotta Matti Remes on kirjoittanut Hankoon sijoittuvia kirjojaan puutalon toisessa kerroksessa. Kirjailijan työhuoneessa, kuten kodin muissakin tiloissa, on esillä runsaasti taidetta.
Teoksia Matti ja Birgitta hankkivat yhdessä, erityisesti huutokaupoista.
”Tosin nyt olen ollut ostokiellossa pitkään, kun tila yksinkertaisesti loppuu”, kirjailija toteaa.
Pariskunnan maku on yhteneväinen, eikä kiistaa taidehankinnoista ole syntynyt. Kodin tiloissa on esillä erityisesti yhteisten suosikkien, kuten Ilari Hautamäen, Alma Jantusen ja Lars Gunnar Nordströmin, teoksia. Alakerran takkahuoneen kulmassa, Hautamäen suurikokoisen maalauksen vieressä, seisoo kaunis valkea veistos, joka paljastuu talon isännän omaksi teokseksi. Pitkin sinisävyistä kotia kulkiessa voi aistia taideteosten käymän vuoropuhelun. Yksi siihen osallistujista on Göran Augustson, jonka konkretistisia teoksia Remeksillä on useampia. Myös Augustson liittyy vahvasti Hankoon: taiteilija ehti työskennellä aikoinaan Hangon lukiossa kuvaamataidon opettajana.
Hanko on kuin yksi henkilöhahmoista
Hanko toistuu tässä talossa käytävissä keskusteluissa niin usein, että on pakko udella, olisiko Matti Remes koskaan luonut dekkareitaan ilman kakkosasuntoa Hangonkylässä. Kirjailija miettii tovin, ennen kuin toteaa, että kirjoja olisi mahdollisesti syntynyt muutoinkin, mutta ne olisivat tyystin erilaisia, jos ne sijoittuisivat vaikkapa Mänttään tai Kiuruvedelle. Myös televisiosarjan tekijöille Remes esitti aikoinaan toiveen, etteivät nämä himmailisi kaupungin mukanaolon kanssa – hänen tarinoissaan Hanko on aina kuin yksi keskeisistä henkilöhahmoista.
Hyvin moni Matti Remeksen kirja onkin saanut alkusysäyksen todellisesta kaupungissa tapahtuneesta tilanteesta. Satamakaupunki ja sen historialliset villat ovat antaneet innoitusta kirjojen tapahtumiin, tapahtumapaikkoihin, henkilöhahmoihin ja jopa osoitteisiin.
Siksipä ensivierailu Remesten kotiin tuntuu joiltain osin kuin palaisi tuttuun paikkaan. Ja sitten kirjailija paljastaa:
”Ruben Waarahan asuu tässä talossa ja tämä on hänen pihansa. Olen vain sijoittanut talon toisaalle, Östergårdinkadulle.”
Seinällä Tapio Nyyssösen ja Ilari Hautamäen taulut, lattialla Matti Remeksen valkea veistos.
Remesten talon täysimittainen remontti käynnistyi vasta, kun kaikki lapset olivat kasvaneet aikuisiksi. Tuolloin Matti ja Birgitta remontoivat talonsa kahden aikuisen kodiksi. Vieraspeditkin joutivat pois. Suuren remontin, jossa uusittiin kaikki lattioista sähköihin, toteuttivat paikalliset rakennusalan ammattilaiset. Pariskunta haluaa tehdä kaikki hankintansa lähialueelta, niin ruokaostokset kuin putkityötkin.
”Helsingistä ei tarvitse tänne tuoda kuin itsensä”, naurahtaa Birgitta Remes ohimennessään.
Remekset ovat selvästi asettuneet kakkoskotinsa kaupunkiin.
”Aina täältä löytyy jotain uutta. Hanko ei ainoastaan innoita kirjoittamista, vaan elämistä”, Matti Remes toteaa tyytyväisenä.
Täällä asuvat:
Kirjailija Matti Remes on myös graafinen suunnittelija, joka on aiemmin tullut tunnetuksi myös pilapiirroksistaan. Hän työskenteli Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun professorina vuosina 2004–2008. Ensimmäinen romaani Tappotanssi ilmestyi Tammen kustantamana vuonna 2003.
Birgitta Remes luotsasi SOK Emotion-kauneusketjua ennen muutaman vuoden takaista eläkkeelle jäämistään.
Koti: Vuonna 1918 rakennettu kaksikerroksinen ja mansardikattoinen puutalo Hangossa, yhteensä 140 m².
Suuren pihan perällä on avara puuverstas, jossa soi aina italialainen musiikki. Matti Remes istuu suunnittelemallaan ja rakentamallaan jakkaralla. Punainen, mustajalkainen jakkara on myös hänen toteuttamansa. Sen Matti Remes suunnitteli puu-uunin eteen lämmittäjän työtä helpottamaan, mutta kaluste osoittautui toimimattomaksi.
Remesten aiempi kesäpaikka sijaitsi Mathildedalissa. Kun elämä alkoi keskittyä Hankoon, kesäpaikasta luovuttiin. Paikasta muistuttaa sieltä tuotu penkki, jonka Matti edelliskesänä kunnosti ja maalasi.
Talon 11 omenapuuta tuottavat hurjan määrän satoa vuosittain. Osan omenoista Remekset lahjoittavat paikalliselle metsästysseuralle, joka ruokkii omenoilla metsäkauriita.
- 1.Ethän tee näin? Mikro voi syttyä tuleen
- 2.”Muutamasta tavallisesta aineksesta syntyy erikoisen hyvä kanaruoka”
- 3.Jos sinulla on tämä harvinainen maljakko, voit onnitella itseäsi
- 4.Neuleista tuttu trendi levisi neuletakkeihinkin – muodissa on nyt tällaiset hihat
- 5.Uusi vaatekaappi on Kerttu Rissaselle shokki
- 6.Kutsuin tuntemattomat naapurit kylään – illasta ei tullut sitä mitä toivoin
