“Vapaapäivinä venytän ja viivytän heräämistä mahdollisimman pitkään. Tarkkailen makuuhuoneen ikkunasta läheisen metsäniityn lintujen elämää ja ilahdun erityisesti, jos bongaan kauriita. Eläimet ovat minulle rakkaita, voimaannuttavia asioita.
Hipsuttelen tohveleissa kahvin keittoon ja juon aamukahvin takapihan terassilla luontoa katsellen, hiljaisuuden vallitessa. Keikkaelämän vastapainoksi kodin ympäristön rauhallisuus on minulle tärkeä henkireikä.”
“Aloitan päiväni ulkoilemalla. Pitkä kävely- tai juoksulenkki on tapani rentoutua. Nuoruuden taitoluisteluharrastuksen jälkeen juoksu ja kestävyysurheilu täyttivät vapaa-aikani, ja juokseminen on edelleen intohimoni. 20 kilometriä on minulle normaali lenkki, mutta rajujen keikkojen jälkeen palauttava kävely tai kevyt hölkkä on jaloille parempi vaihtoehto.
Kropan huoltaminen on myös keikoilla pärjäämisen edellytys: lavalla hypin ja olen enemmän jalat ilmassa kuin maassa. Olen aina ollut hyperaktiivinen ihminen, syntymästäni elohopea, joka käy ylikierroksilla, ellei saa energiaansa puretuksi. Välillä minunkin ehtymättömältä tuntuvat voimavarastoni tyhjenevät, mutta peruspankkini on iso. Kotona tanssin ja hassuttelen itsekseni, kun energiapiikki iskee.”
”Pidän puurosta, mutta heti heräämisen jälkeen ei ole nälkä. Keitän aamupuuron, paistan kananmunia ja paahdan leipää lounasaikaan, ulkoilun jälkeen. Kuuntelen samalla pienestä vaaleanpunaisesta radiostani juontajien höpötystä ja musiikkia.
Keikkaviikonlopun jälkeen käyn läpi työsähköposteja ja somen kautta tulleita fanien viestejä. Pyrin kommentoimaan jokaiselle jotakin, mutta se on tuntien työ, eikä aina mahdollista. Minulle tärkeää on vastata kiusaamista kohdanneille. Saan paljon viestejä kiusattujen lasten vanhemmilta, ja annan heille vertaistukea.
Tuotan myös sisältöä Portion Boysin sometileille, ja videoiden koostamiseen voisi käyttää vaikka koko päivän.”
”Minulla on pukeutumishuone, jonne räjäytän keikkalaukkuni sisällön. Pyykit eivät peseydy itsestään, vaan vaatteet ja kengät on huollettava ja järjesteltävä ennen kuin kassi pakataan taas uudestaan. Kuuntelen musiikkia, joka antaa kotitöihin virtaa ja saa minut laulamaan ja tanssimaan askareita tehdessäni. Kotimaisen iskelmän ja popin lyriikat ovat minulle tärkeitä.”
”Elämän luksusta on käpertyä hetkeksi sohvalle viltin alle, jos silmää luppaisee. Päiväunien jälkeen käyn lähikaupassa puolisoni, Portion Boysin perustajan, Mikaelin kanssa. Keikoilla on tarjolla rasvaista ruokaa, joten kotona syömme kevyemmin. Mikael tykkää ruuanlaitosta ja kokkaa meille eksoottisempia annoksia. Minä teen makaronilaatikot ja muut perusruuat. Illalla rentoudumme saunassa tai ulkoporealtaassa. Kotisohvalla katsomme leffoja ja dokumentteja.”
”Vireystilani kasvaa illalla. Yöeläjänä valvon helposti kahteenkin asti: touhuan, siivoan tai teen rästihommia. Voisin helposti lähteä jopa lenkille. Keikkatyössä kertyy univelkaa, ja välillä yliväsymys näkyy nukahtamisen vaikeutena. Mielessäni pyörivät ilot, surut, huolet ja murheet, ja käyn niitä päässäni läpi. En halua painaa mitään asioita sivuun ja pohtiminen on terapeuttista asioiden pureksimista, mutta aiheuttaa sängyssä pyörimistä.
Pitkillä keikkamatkoilla nukumme bussissa, jossa meillä on jokaiselle oma äänieristetty tila. Minulla on siellä faneilta saatuja pehmoleluja ja vaaleanpunaiset pussilakanat. Bussin sängystä näkee ulos. Minusta on ihanaa katsella luontoa matkaa tehdessä. Jos lähtö on aikaisin aamulla, menemme jo illalla bussiin nukkumaan, jotta saamme mahdollisimman pitkät ja katkeamattomat unet.”
