Sami Sykkö aloittaa Yhteishyvän kolumnistina – Yhtä asiaa teksteihin ei tule
Sami Sykkö aloittaa elokuussa Yhteishyvä.fi:n uutena kolumnistina. Mutta mistä hän oikein aikoo kirjoittaa?
”Aiheet vaihtelevat aina elämästä kuolemaan, sisustukseen ja eläviin kaupunkikeskustoihin”, sanoo Sami Sykkö tulevien kolumniensa aiheista.
”Siinä missä ruotsalaisilla näyttää aina olevan kaikki hyvin ja kivasti, me Suomessa kiinnitämme jostain syystä enemmän huomiota haasteisiin ja ongelmiin.”
Puhelimen toisessa päässä on LUT-yliopiston työelämäprofessori, toimittaja ja juontaja Sami Sykkö. Keskustelumme käsittelee vaikeita aikoja — maailmantilanne ja inflaatio herättävät laajaa huolta.
”Toivoisin, että minä ja muut suomalaiset oppisimme nauttimaan elämästä ja luottamaan sihen, että kaikki menee lopulta ihan hyvin, vaikeudet väistyvät ja itse voi vaikuttaa paljon siihen, miten maailman haluaa nähdä”, Sami jatkaa.
Haastateltava ei kuitenkaan tartu itsestäänselvyyksiin, vaan kääntää puheen Ruotsin esimerkkiin. Naapurimaassa on hänen mukaansa myös vaikeina vuosina ajateltu, että ”nyt on näin, mutta elämä jatkuu”. Suomessa ilmapiiri on sen sijaan ollut kautta aikain korostuneen huolestunut.
Tähän Sami toivoisi muutosta.
Tarkoittaako hän, että positiivinen kierre voisi tuoda meille lisää menestystä?
Ainakin Sami uskoo, että tumman pilven ei tarvitsisi olla pään päällä koko ajan.
”Totta kai ajat ovat hankalat, mutta kyse on myös siitä, miten me suhtaudumme vaikeuksiin. Toivoisin sekä itselleni että muille suomalaisille kykyä laittaa asiat perspektiiviin”, hän sanoo.
Menestys ei ole vain sattumaa
Sami Sykön tuntevat Suomessa monet. Ekonomiksi valmistumisen jälkeen hän on opiskellut muotia New Yorkissa ja työskennellyt muun muassa toimittajana, päätoimittajana, liiketoimintajohtajana, juontajana ja vaikuttajana.
Tällä hetkellä Sami on LUT-yliopiston työelämäprofessori, joka on tuonut opiskelijoiden haastateltavaksi huippujohtajia aina Sanna Marinista lähtien. Monet tuntevat hänet myös Linnan juhlien tyylikommentaattorina ja supersuositun Sami & Jorma -podcastin toisena juontajana.
”Jos äidin työaika oli neljä tuntia, hänellä kului työpaikalla helposti kuusi tuntia, sillä hän jutteli kaikkien kanssa. Uskon, että minulla on sama piirre.”
Elokuussa Sami aloittaa Yhteishyvän kolumnistina.
”Aiheet vaihtelevat aina elämästä kuolemaan, sisustukseen ja eläviin kaupunkikeskustoihin. Haluaisin tuoda lukijoille uusia näkökulmia, ehkä uusia ajatuksiakin. Ja toivottavasti iloa ja huumoriakin.”
Ensimmäisen kolumnin voit lukea täältä: Sami Sykön kolumni: Anteeksi, ostin kengät | Yhteishyvä
Sosiaalisuutensa Sami lienee perinyt äidiltään. Hän on kotoisin Pohjois-Karjalasta, jossa ihmiset ovat sosiaalisia. Kun Sami oli lapsi, äiti viipyi töissä usein pidempään kuin olisi pitänyt.
”Jos äidin työaika oli neljä tuntia, hänellä kului työpaikalla helposti kuusi tuntia, sillä hän jutteli kaikkien kanssa. Uskon, että minulla on sama piirre. Pidän vilpittömästi ihmisistä. Verkostoituminen tulee minulta luonnostaan.”
Pelkällä luonteellaan Sami ei ole elämässään edennyt. Hän huomauttaa, että vaikka eteen on tullut monta onnenkantamoista, hänen menestyksensä salaisuus on kova työnteko.
”Olin esiintymässä tilaisuudessa, jossa kävi ilmi, että nykyään monet nuoret ajattelevat onnistumisten ja menestyksen olevan sattumaa, eikä koulutuksellakaan koeta olevan niin paljon merkitystä. Minun sukupolveni ajattelee ihan toisin.”
Verkostoitumiskyky on avannut ovia
Vaikka menestys ei tule haaveilemalla, toisinaan päämääräämättömät kohtaamiset ovat tarpeen. Samilla on ihmeellinen kyky ottaa kontaktia tuiki tuntemattomiin. Verkostoitumiskyky on eittämättä avannut hänelle uusia ovia.
Kun Samilta kysyy, millaisen verkostoitumisvinkin hän antaisi tavallisille suomalaisille, hän mainitsee, ettei verkostoitumisen tarvitse olla päämäärä itsessään.
”Ajattelen, että tapaan kivoja ja kiinnostavia tyyppejä, ja siitä saattaa syntyä verkostoa. Se ei ole mitään laskelmoitua — pidän aidosti ihmisten tapaamisesta.”
Omia verkostoitumistaitojaan voi kohentaa opettelemalla small talkia. Sami muistelee hyväntekeväisyysiltaa New Yorkissa. Tilaisuuden emäntä ilmoitti vieraille etukäteen, ketkä istuvat heidän molemmille puolilleen. Yksinkertainen ele teki tilanteesta rennomman ja helpotti small talkia.
”Ajattelen, että tapaan kivoja ja kiinnostavia tyyppejä, ja siitä saattaa syntyä verkostoa. Se ei ole mitään laskelmoitua — pidän aidosti ihmisten tapaamisesta.”
Juhlien järjestäjän kannattaa siis nähdä hieman vaivaa, jotta vieraat viihtyvät.
”Onnistuneiden juhlien ja illallisten salaisuus on tunnetusti siinä, millainen joukko istuu pöydän ympärillä. Siksi vieraslistaa kannattaa miettiä parikin kertaa.”
Toisaalta meillä kaikilla on velvollisuus pitää huolta juhlien tunnelmasta, hän uskoo. Kun jokainen vieras osallistuu omalta osaltaan tunnelman luontiin, lopputulos on onnistunut.
Etenkin nuoria ihmisiä hän kannustaa sosiaalisuuteen: rohkeus ja sosiaaliset taidot nimittäin kasvavat, kun erilaiset tilanteet tulevat tutuiksi.
”Jos istut mieluummin tietokoneella tai selaat somea, etkä jaksa lähteä kotoa, kannustan lähtemään. Sitä ei voi koskaan tietää, miten hauska tilaisuus tai ilta on tiedossa, ja miten tärkeitä jotkut kohtaamiset voivat olla myöhemmin.”
Sami ei aio lytätä kenenkään tyyliä
Samin kolumni julkaistaan Yhteishyvässä kerran kuukaudessa. Tyylikolumni se ei ole, mutta aihetta käsitellään teksteissä aika ajoin.
Lukijat eivät tule näkemään tekstejä, joissa kirjoittaja arvostelee ihmisten pukeutumista. Samin mielestä pukeutumista saa toki analysoida ja arvioida, ja siitä saa antaa palautetta, jos esimerkiksi työpaikan pukeutumissääntöjä rikotaan.
”Ihmiset ovat nykyään kovia kritisoimaan toisiaan, varsinkin nimettöminä verkon suojista. Toivoisin, että sitä hillittäisiin, koska mitä iloa siitä on kenellekään? Se ei ole rakentavaa.”
Sen sijaan muoti antaa monta syytä mielialan nostatukseen. Se on keino ilmaista itseään, leikkiä luovuudella, tuntea olonsa hyväksi omassa kehossaan ja heijastaa tunteita tai ajan henkeä.
"Ihmiset ovat nykyään liian kovia kritisoimaan toisiaan, varsinkin nimettöminä verkon suojista. Toivoisin, että sitä hillittäisiin."
Tulevan syksyn muodissa Samia inspiroi etenkin monipuolisuus: kuka tahansa voi nyt pukeutua miten haluaa. Second handin nousu on mahdollistanut myös pienempituloisille jopa kuuluisien muotitalojen luomuksiin pukeutumisen.
Ja kuten muoti aina, osaa se yllättää. Isojen muotitalojen mallistoissa on näkynyt vime aikoina aitoja turkiksia.
”Lisäksi miesten permanentit ovat jälleen muodissa. Viimeksi näin oli, kun olin lapsi. Isälläni oli permanentti”, Sami sanoo ja naurahtaa.
Kaikkein mieluiten työelämäprofessori nostaa esille suomalaisonnistumisia. Euroviisuissa nähtiin keväällä paljon kotimaista osaamista, kun Anna Sarasoja suunnitteli asun Erika Vikmanille ja Teemu Muurimäki vastasi Itävallan viisuvoittaja Johannes 'JJ' Pietschin esiintymisasusta.
”Tämäkin kertoo siitä, että suomalaiselle osaamiselle on kysyntää. Muotikoulutuksemme on ollut Euroopan tasokkaimpia, meillä on paljon luovuutta ja näkemystä, vaikka markkinoinnissa emme ole erityisen hyviä”, Sami sanoo.
Ilonpilkahduksia on siis ilmassa.
”Me olemme aina selvinneet ja selviämme nytkin.”
Kun Sami haastatteli vastikään LUT-yliopiston Taloustango-podcastiin liike-elämän eturivin ammattilaisia, viesti ei suinkaan ollut surkutteleva. Tosiasiassa suomalaisilla menee nyt ihan hyvin.
Siksi Sami haluaa kääntää toimittajan negatiiviset kysymykset päälaelleen.
”Ekonomistienkaan mukaan ajat eivät ole niin hirveän ankeat. Ihmiset ovat jostain syystä pessimistisempiä kuin mitä asiantuntijat tilastoistaan näkevät. Työllisyystilanteemme on kaikesta päätellen parempi kuin luulemme, korot ovat laskeneet ja sähkön hinta on alhaalla. Me olemme aina selvinneet ja selviämme nytkin.”
Kiinnostavat suomalaissuunnittelijat Sami Sykön mukaan
Markkinointi ja rahoitus ovat Suomi-muodin ongelmakohtia, mutta maamme saa olla ylpeä korkeatasoisesta vaatesuunnittelusta.
Sami Sykkö antaa kiitosta Vuoden nuorelle suunnittelijalle 2023 Henna Lampiselle. Hänen suunnittelemiaan vaatteita on esitelty myös Yhteishyvässä.
”Suomalaissuunnittelijoiden kärkikastiin kuuluvat myös Klaus Haapaniemi, Tuomas Merikoski, Satu Maaranen, Ervin Latimer, Anna Isoniemi, Paula Kasu, Sofia Sälekari ja Achilles Ion Gabriel, Rolf Ekroth ja Sofia Järnefelt.”
Lue lisää:
Uusimmat jutut sähköpostiisi