Sami Sykkö: Kuka saa kirjoittaa homoista?

Istun Thaimaassa Koh Samuin saarella palmun alla, kun TikTok alkaa näyttää yllättäviä videoita.

Ensimmäisessä pätkässä kaksi nuorta jääkiekkoilijaa sattuu yhtä aikaa jäähallin suihkuun, ja he alkavat katsella toisiaan. Seuraavaksi suihkunraikkaat nuorukaiset tapaavat pukuhuoneessa, ja toinen kiekkoilija kysyy pyyhe vihjaavasti lanteilla roikkuen, missä hotellihuoneessa toinen asuu. Siis mihin tämä oikein on menossa?

Enpä nyt sitten sukellakaan edessä olevaan turkoosiin mereen vaan kännykän verkkoon. Ja taidattekin jo arvata, mitä löydän.

Videot olivat pätkiä kanadalaisesta tv-sarjasta, joka kertoo kahdesta NHL:ssä pelaavasta jääkiekkoilijasta ja heidän himokkaasta suhteestaan.

Heated Rivalry -niminen televisiosarja on kuumentanut katsojia ympäri maailmaa. HBO nappasi sen pieneltä kanadalaiselta Yle Areenan kaltaiselta alustalta, ja siitä tuli muutamassa viikossa yksi HBO Maxin kaikkien aikojen menestyksistä.

Sosiaalinen media on mennyt sarjasta sekaisin, ja maallikot sekä ammattilaiset ovat analysoineet sen juonta ja menestyksen syitä.

Maailma ja yhteiskunnan suhtautuminen homoseksuaaleihin ovat muuttuneet. Janoamme nyt homotarinoita, joiden pääosissa – ei siis enää koomisissa sivurooleissa – ovat toisistaan pitävät pojat, jotka saavat ihastua ilman ympäristön tuomiota. Ensin ruotsalaiset tekivät erinomaisen Young Royals -sarjan, jossa tuleva Ruotsin kuningas rakastuu koulukaveriinsa, maahanmuuttajapoikaan. Sitten britit saivat oman versionsa, suloisen ja viattoman Heartstopperin, jossa rugbya pelaava poika ja hänen koulukaverinsa ihastuvat.

Heated Rivalry on aikuisten versio samasta teemasta. Asetelma on harvinaisen herkullinen, sillä tarina on viety miehisen maailman ytimeen, jääkiekkokaukaloon. Kaiken lisäksi nuorukaiset pelaavat kilpailevissa joukkueissa ja ovat niiden suurimpia tähtiä.

Toisin kuin teinisarjat, kiekkoilijoiden kuhinat ovat kuitenkin herättäneet myös kriitikot. Jotkut homot ovat pahoittaneet mielensä, kun miesten välisestä suhteesta kertova sarja pohjautuu heteronaisen kirjoittamiin kirjoihin. Selvästi naisen kirjoittamaa erotiikkaa muille naisille, kuuluu vihaisten homojen tuomio.

Keskusteluhan alkaa saada kierteitä kuin jääkiekkopelit NHL-kaukalossa! Sarjan ohjaajan mukaan salainen toive oli, että naisetkin innostuisivat sarjasta. Ja siinä on näköjään onnistuttu.

Mutta kaiken kuohunnan keskellä olennainen kysymys on tämä: onko sillä väliä, että sarja pohjautuu naisen kirjoittamiin kirjoihin? Eivät kai heterorakkaudestakaan saa kirjoittaa vain heterot? Tärkeintä lienee, että tällainenkin tarina on saatu televisioon. Naisen luomat hokkarihomot tervetuloa elämääni!

Meidän romantikkojen sydämet kun sytyttää se, että sarjassa seksi syvenee suhteeksi, rakkaus murtaa ennakkoluulot ja hyvä voittaa pahan. Sarja tuo uskoa kaikille meille rakkauden kolhimille tai hylkimille: jos kaksi NHL-pelaajaa voi löytää lemmen jääkiekkokaukalosta, enkö sitten minäkin? Vaikken ehkä kaukalosta.

Ja huomio: todellakin tarvittiin naiskirjailija muistuttamaan, ettei jääkiekkopoikienkaan elämässä ole tärkeintä peli tai maali, vaan toinen ihminen.