Sinkkuna on kalliimpaa – rahaa on näin paljon vähemmän kuin pariskunnalla

Pariskunnilla on enemmän rahaa kuin yksin asuvilla. Ero on suuri – se näkyy OECD:n laskelmasta.

Kaksi kultasormusta pöydällä kolikkopinojen ja laskimen vieressä, talouden ja avioliiton teema.
Teksti: Maarit Rasi
Kuvat: Getty Images, Olga Yastremska
9.11.2026 | Päivitetty 9.11.2026

Yksin asuvan elämä on kalliimpaa kuin pariskunnan. Moni saattaa huomata sen erotessaan.

Tähän pureutuvat Raisa Mattila ja Antti Berg uutuuskirjassaan Päätös. Erokirja lapsiperheen vanhemmille (Gummerus 2026). Entinen pariskunta käy läpi omia kokemuksiaan ja kertoo, mitä kaikkea lapsiperheen eropäätöksessä kannattaa ottaa huomioon.

Yksi kirjan kiinnostavimmista teemoista liittyy rahaan. Eronnut voi jopa yllättyä, miten paljon kalliimpaa elämä on yksin.

Kotivakuutus maksaa saman verran riippumatta siitä, asuuko asunnossa yksi vai kaksi ihmistä. Myös remontit, kodinkoneet ja monet kestokulutustavarat jäävät yhden ihmisen maksettaviksi. Suoratoistopalvelun kuukausimaksu ei sekään pienene eron myötä.

Kirja nostaa esiin myös arkisen esimerkin: pariskunta vie juhliin yhteisen viinipullon, ja näin ollen sitä on kaksi ihmistä maksamassa. Yksin asuva taas tuo yleensä yksin pullon – ja tietenkin maksaa sen yksin.

Sinkulle jää näin paljon vähemmän käyttörahaa

Raisa Mattila havainnollistaa kirjassa asiaa kuvitteellisella esimerkillä. Jaakko asuu yksin ja ansaitsee vuodessa 50 000 euroa. Naapurissa asuu puolestaan pariskunta Lassi ja Martti, joista kumpikin tienaa saman 50 000 euroa vuodessa.

Vaikka Jaakon tulot ovat varsin hyvät, hänen taloudellinen asemansa jää silti heikommaksi kuin pariskunnalla. Syynä ovat yhteistalouden tuomat mittakaavaedut.

Kirjassa viitataan OECD:n käyttämään kulutusyksikkölaskelmaan, jonka avulla eri kokoisten kotitalouksien taloudellista asemaa voidaan vertailla.

OECD:n mallissa kotitalouden ensimmäinen aikuinen vastaa yhtä kulutusyksikköä ja toinen aikuinen puolta kulutusyksikköä. Näin ollen Lassin ja Martin 100 000 euron yhteenlasketut tulot jaetaan 1,5:llä.

Laskelman mukaan pariskunnan vuositulot vastaavat noin 67 000 euroa kulutusyksikköä kohti.

Jaakon 50 000 euron vuositulot jäävät tästä noin 17 000 euroa jälkeen.

Toisin sanoen saman verran ansaitsevan pariskunnan ostovoima on merkittävästi suurempi kuin yksin asuvan.

Kirjan mukaan tämä on yksi syy siihen, miksi ero voi tuntua myös taloudellisesti raskaalta ratkaisulta. Kirjan viesti onkin lohduton mutta realistinen: rakkaus ei ehkä ole rahasta kiinni, mutta parisuhteen päättyminen on usein myös taloudellinen kysymys.

Kalliimpi elämä koskee tietysti myös muitakin yksinasuvia kuin eronneita. Itsenäisyydellä voi olla kova hinta.