Syötkö yhä pöydän ääressä? Pian saatat olla harvinaisuus

Moni meistä on tottunut ajattelemaan, että koti sisustetaan tietyllä tavalla: sohva, ruokapöytä ja kirjahylly. Tulevaisuudessa asunnot eivät välttämättä kuitenkaan näytä enää samalta: Asuntosäätiön tutkimuksessa on havaittu, että jopa joka neljäs suomalainen syö ruokansa sohvalla.

Mistä tällainen kehityssuunta voi johtua, asumista tutkinut Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss?

”Pöytä on saatettu varata muuhun käyttöön. Jos asutaan melko ahtaasti, ruokapöytä voi olla kodin ainoa pöytä. Sitä saatetaan käyttää etätöihin tai vaikkapa käsitöihin.”

Ruokailu voi olla siirtymässä yhä enemmän oheistoiminnaksi – joksikin, mitä tehdään samalla, kun katsotaan tai striimataan jotakin, Sarantola-Weiss pohtii.

Tällainen kehityssuunta havaittiin myös Asuntosäätiön tutkimuksessa erityisesti nuorten kohdalla: jopa puolet 18–24-vuotiaista selailee esimerkiksi puhelinta syödessään.

Ruokakunnat pienenevät

Sohvalla syöminen ja pöytien hylkääminen saattavat liittyä myös ruokakuntien pienentymiseen, Sarantola-Weiss sanoo.

”Yhden hengen talouksia on paljon ja silloin ruokapöydän kattaminen perinteisellä tavalla ei ehkä tunnu mielekkäältä.”

Pienissä nykyasunnoissa ei välttämättä myöskään ole kunnolla tilaa ruokapöydälle, Sarantola-Weiss huomauttaa.

Vielä 1980–1990-luvulla kodeissa saattoi olla erikseen ruokapöytä keittiössä ja juhlapöytä olohuoneessa vieraiden kestitsemistä varten. Tällainen on luultavasti katoamassa. ”Kun asunnoissa on avokeittiö olohuoneessa, ei tietenkään ole mielekästä, että kodissa olisi erillinen keittiöpöytä ja erillinen ruokasali.”

Ylipäätään se, millaista arkea asunnossa vietetään, liittyy todella paljon myös asunnon pohjaratkaisuihin. Kyse ei ole vain ihmisten omista mieltymyksistä, Sarantola-Weiss sanoo.

Jos ei käy vieraita, tarvitseeko ruokapöytää?

Yksi syy sille, että moni on siirtynyt syömään sohvalle, saattaa liittyä kodin yksityisyyteen. Osalla kodista on tullut aiempaa yksityisempi tila: kaikki eivät halua kutsua ihmisiä kotiin kylään.

”Täytyy myös muistaa, että vaikkapa se 1970- ja 80-luvuilta tuttu ruokapöytä keittiössä sekä ruokasalissa on hyvin porvarillisista asuinkäytännöistä lähtevää”, Sarantola-Weiss sanoo.

Ylipäätään asumisen ilmiöitä tarkastellaan aina myös yhteiskuntaluokan kautta, hän muistuttaa. Ruokapöydän syrjäytymiseen voi liittyä myös se, että ruoanlaitto on 2000-luvulla moninaistunut verrattuna vaikkapa 1990-lukuun.

Osa saattaa ostaa jotakin valmista ja syödä sen sohvalla. Toisille ruoanlaitosta on tullut pikemminkin harrastus kuin pelkkä tapa ravita itseään.

”Voidaan laatia monimutkaisia menuja arkenakin. Ruoanlaitto saatetaan kokea vastapainona digitaaliselle ja abstraktille työelämälle.”

Joskus voi käydä niinkin, että jo vanhanaikaiseksi tuomittu huonekalu tekee paluun. Niin on tapahtumassa nyt kirjahyllylle: Luovuitko sinäkin tästä huonekalusta? Nyt se palaa näyttävästi