Tämä trendaa nyt: pitkä ja hyvä elämä

Elä pidempään, mutta ennen kaikkea paremmin.

Tähän tiivistyy longevity-trendi, joka on viime vuosina noussut vahvasti esiin niin erilaisissa somekanavissa kuin ammattilaisten puheissa. Kyse ei ole vain eliniän venyttämisestä, vaan terveiden ja toimintakykyisten vuosien lisäämisestä.

Mutta mitä longevity oikeastaan tarkoittaa, mistä se on saanut alkunsa – ja onko ilmiössä myös varjopuolia?

Tätä on longevity

Longevity tarkoittaa suomeksi pitkäikäisyyttä, mutta painopiste on usein käsitteessä healthspan: siinä, kuinka pitkään ihminen pysyy terveenä, virkeänä ja toimintakykyisenä. Tavoitteena ei ole pelkästään elää vanhaksi, vaan välttää pitkä sairastamisen jakso elämän loppupuolella.

Käytännössä longevity-ajattelu yhdistää perinteisiä terveellisiä elämäntapoja – kuten liikuntaa, ravintoa ja riittävää unta – uuteen teknologiaan, mittaustuloksiin ja lääketieteelliseen tutkimukseen.

Lääkärien tutkimukset, älysormukset, veriarvojen seuranta ja yksilölliset ravintosuositukset ovat monille trendiä aktiivisesti noudattaville osa arkea.

Tästä trendi on saanut alkunsa

Longevity-ilmiön juuret ovat pohjimmillaan tieteellisessä tutkimuksessa. Ikääntymisen biologisia mekanismeja on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta viime vuosina tietoa on tullut vielä lisää. Tutkimus on avannut uusia näkökulmia siihen, miksi keho vanhenee ja miten prosessiin voisi vaikuttaa.

Myös väestön ikääntyminen vaikuttaa: kun ihmiset elävät pidempään kuin koskaan, kiinnostus elämänlaatuun myöhemmillä vuosikymmenillä kasvaa luonnollisesti.

Longevity-trendi on myös selvää jatkumoa jo hetken pinnalla olleille hyvinvointitrendeille. Suorittamisen ja kiireen romantisointi on jäänyt monilla taka-alalle, ja sen sijaan pyritään panostamaan omaan hyvinvointiin kaikin puolin. Ei siis ihme, että tämä on saanut monet hyvinvoinnista kiinnostuneet kohdistamaan katseensa elämän loppupuoliskollekin.

Hyvinvoinnista ei ole koskaan haittaa

Longevity-ajattelu kannustaa moniin tutkitusti hyödyllisiin asioihin. Se muistuttaa liikkumisen, lihaskunnon, ravitsevan ruokavalion ja palautumisen merkityksestä. Monelle veriarvojen mittaaminen lisää motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ajoissa, eikä esimerkiksi vasta sairauksien ilmaannuttua.

Asialla on yhteiskunnallistakin merkitystä: jos ikääntyvät ihmiset ovat terveempiä, heillä on parempi elämänlaatu ja heillä säilyy työkyky pidempään. Näin tulee myös pienempää kuormitusta terveydenhuollolle.

Varjopuolet on syytä huomioida

Vaikka longevity-trendi kuulostaa melko järkevältä, piilee siinäkin varjopuolia. Kukapa ei haluaisi elää pitkään, mutta totuus on tämä: kaikilla ei valitettavasti ole varaa erityisiin valmennuksiin tai lääkärin tutkimuksiin.

Toinen trendin haaste on ylikontrollointi. Kun kehoa mitataan jatkuvasti, hyvinvoinnista voi tulla liian suorituskeskeistä. Tämä taas voi lisätä stressiä sen sijaan, että vähentäisi sitä. Pahimmillaan ylikontrolli voi johtaa epäterveisiin ruokatottumuksiin ja jopa sairaalloiseen terveyden tarkkailuun.

Onkin hyvä muistaa, että suurin osa longevity-trendiin liitetyistä peruspilareista on meille kaikille entuudestaan tuttuja: liikunta, terveellinen ruokavalio, sosiaaliset suhteet ja merkityksellinen elämä edesauttavat terveyttä hyvinkin pitkälle, eikä niiden saavuttamiseksi tarvita sen erikoisempia vippaskonsteja.