Tiesitkö? Juhannuksen liputus eroaa muista juhlapäivistä

Suomi ei ole ainoa paikka, jossa keskikesän juhlaa vietetään – sitä juhlitaan myös esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.

Suomessa juhannus on kuitenkin yksi niistä harvoista liputuspäivistä, jolloin liputuksessa tehdään poikkeus tutuiksi tulleista säännöistä.

Poikkeuksellinen liputusaika juhannuksena

Normaalisti liputuspäivinä Suomen lippu nostetaan salkoon aamulla ja lasketaan auringon laskiessa, mutta juhannuksena tehdään toisin.

Lippu nostetaan salkoon juhannusaattona kello 18 ja se saa liehua läpi yön, aina juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.

Suomen liputussäännöt ovat hyvin sallivat, mutta voimassa olevan asetuksen mukaan liputus alkaa yleensä aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Säännöt ovat siis juhannuksena melko erilaiset kuin monina muina liputuspäivinä.

Juhannus on perinteisesti valon, keskikesän ja yöttömän yön juhla, sillä kesäpäivänseisauksen tienoilla aurinko ei laske ollenkaan pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Siksi erilaiset liputussäännöt tuntuvatkin erityisen sopivilta – juhannuksen kunniaksi salkoon nostettu lippu liehuu läpi yöttömän yön.

Juhannuksena vietetään myös toista juhlaa

Suomalaiseen juhannukseen on perinteisesti kuulunut esimerkiksi juhannussauna, kokko ja tanssit. Monet perinteet juontavat juurensa eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan, jota on vietetty kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen liittyvät uskomuksilla ja taioilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni, ja ne ovat edelleen osa monien juhannusperinteitä.

Mutta tiesitkö, että juhannuksena ei juhlita pelkästään tätä? Silloin vietetään myös virallista Suomen lipun päivää. Suomen lain mukaisesti Suomen lipun päivän virallinen liputus on kesäkuun 20. päivän ja 26. päivän välinen lauantai. Vuonna 2025 se on 21. kesäkuuta.

Juhannuksena siis juhlitaan paitsi keskikesää, valoa ja luonnon kauneutta myös suomalaisuutta.