”Triggeröidyin niin, että sisällä kuohui” – Jere Pöyhönen kertoo vaikeasta ajasta Euroviisujen jälkeen

Laivakeikka oli juuri päättynyt, kun väkijoukosta huudettiin.

Tuntematon mies kommentoi Jere Pöyhösen ulkonäköä tavalla, joka meni suoraan ihon alle. Yleensä Käärijänä tunnettu artisti antaa huutelun mennä ohi, mutta tällä kertaa raja ylittyi.

”Annoin palaa takaisin. Vedin suorat sanat pöytään ja sanoin tasan tarkkaan, mitä ajattelin hänen ulkonäöstään. Juttu levisi maailmalle myöhemmin niin, että minä olin muka se pahis. Se, mitä huutelija oli sanonut minulle ensin, jäi kertomatta”, Jere Pöyhönen muistelee.

Tilanne jäi mieleen juuri siksi, että se oli poikkeus.

Sillä jos suomalaisilta kysyy, millainen on vuoden 2023 euroviisutähti Käärijä, vastaus on usein sama: aina iloinen, energinen ja hauska. Jerellä on taito nostaa muiden fiilistä pelkällä olemuksellaan.

Maine seuraa artistia tiiviisti, ja Jere suhtautuu siihen kunnioituksella.

”Haluan olla se tyyppi, joka tuo positiivista energiaa muille. Usein se toimii myös toisinpäin: kun menen kuvauksiin tai töihin, ihmiset ympärilläni saavat oloni paremmaksi, vaikka päivä olisi alkanut huonosti. Silloin voin hetkeksi unohtaa arjen murheet ja keskittyä siihen, mitä teen.”

Jos on huono päivä, se saa näkyä

Jatkuva vitsien laukominen ei tietenkään onnistu keneltäkään päivät läpeensä. Jere kuvailee, että toisinaan hänen akkunsa ovat kahdessakymmenessä prosentissa, ja toisinaan patteri on täysi.

Aitous on muusikolle kuitenkin tärkeä arvo.

”Kieltäydyn esittämästä roolia. Kun minulla on huono päivä, sanon sen suoraan. Silloin toiselle ei tule tarvetta miettiä, että miksi tuo käyttäytyy noin. Saan saman tien anteeksi.”

Juuri tätä aitoutta suomalaiset tuntuvat rakastavan. Jereä on kuvattu lämpimäksi, avoimeksi ja karismaattiseksi sekä epäsuomalaisen itsevarmaksi.

Jere myöntää, että hänellä on eräänlainen stand up -koomikon leima.

”Ihmiset odottavat, että tuolta se tulee ja heittää varmasti hauskan vitsin.”

Tässä jutussa Jere kuitenkin paljastaa itsestään puolia, jotka tekevät hänestä ihmisen kaikkine rosoisine puolineen. Mielen haasteet ovat myös Jerelle tuttuja, ja siksi hän suostui Mielinauha-kampanjakasvoksi.

”Miehetkin voivat olla haavoittuvia. On fiksua puhua siitä. Olisi outoa, jos elämä olisi aina pelkkää ruusuilla tanssimista. Välillä kaikilla on vaikeaa.”

”Triggeröidyin niin, että sisällä kuohui”

Uransa vaikeimmaksi hetkeksi Jere nimeää vuoden 2023 lopun.

Syy oli äkillinen julkisuus, jota psykologit kuvailevat yhtä kuormittavaksi elämänmuutokseksi kuin traumaattinen kriisi: identiteetti, ihmissuhteet ja arki menevät kerralla uusiksi.

Keväällä alkanut euroviisumenestys johti lieveilmiöihin, joita Jere ei ikävöi. Salakuvaaminen, jatkuva kiire ja huomio ajoivat uupumiseen.

Jere alkoi kärsiä sosiaalisten tilanteiden pelosta ja mielialan vaihteluista, joista hän on puhunut julkisuudessa aikaisemminkin. Etenkin salakuvaaminen ärsytti.

”Jossain vaiheessa triggeröidyin salakuvaamisesta niin pahasti, että sisällä kuohui. Tuli unettomia öitä ja ahdistuin heti, kun astuin kämpästä ulos. En uskaltanut mennä edes ruokakauppaan, kun jokainen ihminen tunnisti kasvoni.”

Itsetunto on rajojen asettamista

Rosoistaan huolimatta moni tuntee Jeren hahmona, joka tuo kaivattua positiivisuutta ympärilleen.

Käärijä on tuonut iloa aikaan, jolloin yhtenäiskulttuuri on kadoksissa. Filosofian maisteri Vilma Tyrväinen kuvailee pro gradussaan, että Käärijä‑ilmiö yhdisti suomalaisia tavalla, joka oli aiemmin liitetty lähinnä suuriin urheiluvoittoihin.

Inhoaako Jereä siis kukaan?

Artisti myöntää, että harva ihminen tulee sanomaan hänelle suoraan ikäviä kommentteja. Loukkaava kommentointi on kuitenkin hänelle tuttua.

Tahtomattaan Jere on joutunut myös ulkonäköönsä kohdistuvan arvostelun kohteeksi. Typerimmät kommentit tulevat humalaisten suusta.

Jerelle hyvä itsetunto on selkeästi sitä, että osaa tarvittaessa puolustaa omia rajojaan. Artisti arvelee, että asenne on tullut jääkiekosta, jota Jere harrasti nuorena A-junioritasolle asti.

”Jääkiekossa oppi kestämään kovaa puhetta, mutta myös sen, missä menee raja – ja sen, että omaa reviiriä ei kannata antaa talloa. Jos joku heittää kevyttä naljailua, se ei hetkauta, mutta jos mennään henkilökohtaisuuksiin, pidän kyllä puoleni.”

Toki jääkiekossa oli ylilyöntinsäkin. Jere arvelee kehittyneensä ihmisenä niistä ajoista, kun hän käyttäytyi kuumakallen tavoin. Jos vaikkapa peli ei sujunut, ei ollut tavatonta, että hän saattoi paiskata mailansa rikki. Käytöksestä tuli kova morkkis.

”Olen tehnyt matkan varrella asioita, joista en ole ylpeä. Nykyään yritän miettiä, mihin kannattaa reagoida ja mihin ei. Samaan aikaan olen yrittänyt olla itselle armollinen ja ajatella, että tärkeämpää on, miten jatkat tästä eteenpäin.”

Uusi suhde julkisuuteen

Tällä hetkellä Jere on elämässään hyvässä vaiheessa.

Julkisuuden aiheuttama alkusokki on historiaa. Negatiivisiin otsikoihin ja salakuvaukseen on tottunut.

”Tiedän, että ihmiset saattavat huudella tai toivoa minulle jopa pahaa. Mutta huomaan myös hyvän. Osaan jo nauttia siitä, jos ihmiset tulevat juttelemaan. Saatan pysähtyä jauhamaan mummojen kanssa vaikka puoleksi tunniksi.”

Kiire on edelleen osa artistin työtä.

Keväällä Jere suuntaa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Työmatkoja on tulossa muun muassa Prahaan, Taiwaniin ja Bangkokiin, jossa hän tekee uutta musiikkia. Syksyllä edessä on pitkä Euroopan-kiertue.

Vaikka elämä on nyt tasapainoisempaa, Jere myöntää opettelevansa yhä tunnistamaan, milloin jaksaminen on oikeasti äärirajoilla. Tiukka tahti on saanut Jeren miettimään omaa jaksamista uudella tavalla.

”Olen vähentänyt juhlimista, vaikka on vaatinut opettelua olla viikonloppuisin ihan vain kotona. Menen myös aikaisemmin nukkumaan ja syön terveellisemmin. Olen alkanut syödä aamupalaakin”, Jere kertoo.

Jutustelua kuunnellessa tulee mielikuva, että Jeren tämän vuoden tavoite on olla Jere 2.0 – pikkaisen parempi versio itsestä.

”Pitää voida hyvin, että jaksan tämän kaiken”, hän myöntää.

Parempi vointi helpottaa myös Mieli ry:n Mielinauha-kampanjakasvona 2026 toimimista. Näkyvyydellä kerätään varoja suomalaiseen mielenterveystyöhön.

”Koen aiheen tärkeäksi. Myös lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen on tärkeää. Jos voin mitenkään auttaa, olen mukana.”