Mitä kuluttajat ajattelevat ruoasta ja millaiset uudet tuotteet suomalaisille maistuisivat? Muun muassa tällaisia kysymyksiä Suvi Luoma työssään miettii. Hän työskentelee tutkimusjohtajana suomalaisessa Foodwest-yrityksessä, joka tekee ruokaan liittyvää tuotekehitystä ja kuluttajatutkimusta.
Ruoka ja kuluttajien käyttäytyminen kiehtovat Luomaa, koska ruoka on välttämätön ja keskeinen osa elämäämme. Kaikilla on ruoasta mielipiteitä ja ajatuksia.
Itseään Luoma kuvailee uutuuksista innostuvaksi kuluttajaksi.
”Minä olen ruokakaupassa se tyyppi, joka kuljeskelee hyllyjen välissä ja tutkii, mitä kaikkea uutta valikoimiin on tullut. Toisaalta olen myös se tyyppi, joka ostaa ruuhkavuosien keskellä ruoanlaittoa nopeuttavia ja helpottavia tuotteita”, Luoma sanoo.
Viimeisimmässä tutkimuksessaan Foodwest ja Luoma ovat paneutuneet nuorten ruokakäyttäytymiseen ja ostosvalintoihin. Foodata nuoriso -tutkimukseen osallistui lähes 1200 15–25-vuotiasta nuorta.
Tässä Suvi Luoman kolme teesiä ruoasta.
1. Nuoret kokkaavat ihan tavallista kotiruokaa.
Usein ajatellaan, että nuoret ovat uuden ruokakulttuurin airuita. Että juuri he innostuvat maailmalta tulevista trendeistä. Tekemämme valtakunnallinen Foodata nuoriso -tutkimus todistaa kuitenkin aivan toista.
Valtaosa suomalaisnuorista syö päivittäin ihan tavallista kotiruokaa. Uuden kokeilijoitakin on, mutta he ovat vähemmistössä.
Kun nuoret listasivat syömiään ruokalajeja, useita mainintoja keräsivät muun muassa makaronilaatikko ja kanakeitto. Tavallisia olivat myös pannulla paistettavat nopeat ruoat sekä keitetty makaroni paistetulla jauhelihalla höystettynä.
Nuorten ruokakäyttäytymistä voisikin kuvailla tavismiksi.
Tavismin vaikutus näkyy muun muassa suhtautumisessa paljon esillä olleisiin kasviproteiinivalmisteisiin. Ne jakavat nuoria kahteen leiriin. Nuorista miehistä lähes 40 ja naisistakin 28 prosenttia suhtautuu niihin kielteisesti. Myönteisesti vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin suhtautuu naisista hiukan yli puolet ja miehistä hieman alle kolmannes.
Hyvä kysymys on, mistä tavismi johtuu. Todennäköisin syy on se, että nuoret opettelevat ruoanlaittoa jo lapsuudenkodissaan, ja ruokatottumukset periytyvät sieltä.
2. Vaikeinta ruoanlaitossa on ideointi.
Ruoanlaittoa suomalaisnuoret pitävät tärkeänä taitona. Reilu viidennes kertoi tutkimuksessa rakastavansa ruoanlaittoa ja vain yksi prosentti vastasi vihaavansa sitä.
Itse tekemällä saa nuorten mukaan herkullista ruokaa. Maukkaan annoksen valmistaminen itse tuo onnistumisen kokemuksia. Moni mieltää kotiruoan myös terveelliseksi.
Tärkeimpiä esikuvia ruoanlaitossa nuorille ovat omat perheenjäsenet, netin ruokasivustot ja Instagram. Television kokkiohjelmat ovat yhdeksännellä sijalla ja koulun kotitalousopetus viimeisenä sijalla 16.
”Itse tekemällä saa nuorten mukaan herkullista ruokaa.”
Nuorista yli puolet ajattelee, että hankalinta ruoanlaitossa on ideointi eli se, että keksii, mitä ruokaa tekee. Moni valmistaakin päivästä toiseen samoja ruokia.
Mielikuva aktiivisesti uusia reseptejä etsivistä nuorista ei siis ole koko totuus.
Toiseksi eniten ruoanlaittoa vaikeuttaa nuorten mukaan ruoan kalleus. Opiskelijabudjetilla ei ole välttämättä varaa syödä niin monipuolisesti kuin haluaisi.
Elintarvikkeiden tuotekehityksen avulla voi helpottaa ideointia ja tuoda nuorten lautaselle uusia ruokalajeja. Jo nyt ruoka-ainepakkauksiin on painettu helppoja ruokaohjeita. Samoin tarjolla on tuotepaketteja, joissa on valmiiksi mukana yhden ruokalajin raaka-aineet.
3. Aikuiset ovat teinejä kiinnostuneempia ruoan vastuullisuudesta.
Julkisuudessa näemme usein nuoria, jotka ilmastolakkoilevat ja kantavat huolta ympäristöstä. Yllätyinkin, kun tutkimuksessamme mukana olleista nuorista vain kaksi kolmesta piti ruoan vastuullisuutta tärkeänä. Kolmannekselle se ei siis ollut tärkeää. Minusta lukema on aika suuri.
Kyselyjen perusteella vanhemmat näyttävät olevan lapsiaan valveutuneempia. Aikuisista lähes 80 prosenttia kertoo pohtivansa vastuullisuutta ruokaostoksilla.
Uskoisin, että elämänkokemus ja tiedon karttuminen lisäävät kiinnostusta vastuullisuuteen. Kyselyssämme nuorimmat vastaajat kiinnittivät siihen vähiten huomiota.
Kovin nuorille vastuullisuus voi olla myös aika vaikea käsite. Moni aikuinenkin pohtii, millainen ruoka on vastuullista. Asia on hyvin monimutkainen. Onko espanjalainen tomaatti vastuullisempi kuin talvella Suomessa kasvihuoneessa kasvanut tomaatti vai toisin päin?
Nuorille tavallisin vastuullisuusteko ruokakaupassa on punalaputettujen päiväysruokien ostaminen ja hävikin välttäminen tällä tavoin. Aletuotteen ostamalla voi samalla ostaa myös mielenrauhaa.
