Kuullessaan käsitteen alustatalous Miki Kuusi toteaa välittömästi, ettei pidä termistä. Hän huomauttaa, että kyse on internetistä ja kaikista mahdollisista uusista elinkeinoista, jotka se on mahdollistanut. Puhuttakoon siis mieluummin internettaloudesta.
32-vuotias Kuusi asuu perheineen Etelä-Helsingissä ja on ehtinyt urallaan työskennellä muun muassa kasvuyritystapahtuma Slushin johdossa ja peliyhtiö Supercellin liiketoiminta-analyytikkona. Hänen tunnetuin innovaationsa on ruokalähettipalvelu Wolt, jonka toimitusjohtajana hän on työskennellyt vuodesta 2014 firman alkuaskelista lähtien.
”Olimme aluksi pelkkä tuotekehitysoperaatio. Meitä oli pienessä huoneessa kuusi ihmistä, ja yritimme tehdä mobiilisovelluksen. Suurin osa ajastamme meni siihen, että yritimme ylipäätään ymmärtää ravintoloiden toimintaa”, Kuusi muistelee.
Vuosien varrella työnkuvat ovat muuttuneet, kun Woltista on kasvanut yli 280 miljoonan euron liikevaihdolla toimiva lähettipalvelu, joka toimii jo 23 maassa. Suomessa yritys on oman alansa näkyvin toimija ja saa kehujen lisäksi osakseen toistuvasti myös kritiikkiä. Kuusi ei tilanteesta hätkähdä.
”Koko toimialan lainalaisuudet ovat vielä aika auki. Sääntely, toimintamallit ja asiakassuhteet kehittyvät koko ajan, kuten internetin mullistama moderni työelämä muutenkin. Kun yritys kasvaa tällaiseen suuruusluokkaan, sen toimintaa kuuluukin kritisoida.”
Kuusella on omat epävarmuutensa siitä, ovatko hänen ajatuksensa tarpeeksi viisaita ruokateeseiksi – hänhän ei varsinaisesti ole ruoka-alan vaikuttaja. Mutta lapsesta asti hänessä on kytenyt rakkaus hyvää ateriaa kohtaan. Siitä rakkaudesta kasvoi myös hänen menestysyrityksensä. Tässä hänen teesinsä kuitenkin tulevat.
1. Hyvällä ruoalla voi pelastaa jonkun päivän.
”Opin jo pienenä lapsena Helsingin Pitäjänmäessä, kuinka parantava voima hyvällä aterialla voi olla. Kotimme lähellä oli ruokakauppa, josta käytettiin lempinimeä Superpähkinä. Siellä oli laadukkaat tuoretiskit ja isot valikoimat. Istuin autossa ja olin vähän itkenyt, kun päivän askareet olivat menneet pahasti pieleen, ja muistan, kuinka isäni pelasti päiväni sanomalla: ”Nyt mennään Superpähkinään.” Tiesin, että se tarkoitti, että illalla saisi kotona hyvää ruokaa.
Tästä oppineena olen aikuisiällä pyrkinyt itsekin käyttämään ruoan parantavaa voimaa. Kun eräs ystäväni yliopistoaikoina erosi puolisostaan, halusin ensimmäiseksi laittaa kotonani hänelle hyvän aterian. Mielestäni ruokaan ei siis tarvitse suhtautua alkuunkaan niin välineellisesti kuin suomalaiset yleensä suhtautuvat. Sen avulla voi antaa asioille uutta merkitystä.
Vanha sanonta kuuluu: ennen kuin mietit, mitä syöt, mieti, kenen kanssa syöt. Toimitusjohtajana elämäni on jatkuvaa yhteistyökumppaneiden tapaamista. Yksi luonnollisimpia tapoja kohdata uusi ihminen on mennä hänen kanssaan aterialle. Yhdessä syöminen on syväluotaava inhimillinen kokemus.
Ihminen syö joka päivä ja mieluusti useammin kuin kerran. Oma tavoitteeni on jakaa mahdollisimman moni niistä hetkistä muiden ihmisten kanssa. Oli kyse lounaasta työkavereiden kanssa tai päivällisestä perheeni kanssa, se antaa hektisessä elämässä ruoalle isomman merkityksen kuin pelkän polttoaineen roolin.”
”Yksi luonnollisimpia tapoja kohdata uusi ihminen on mennä hänen kanssaan aterialle.”
2. Aina ei tarvitse tehdä ruokaansa itse.
”Meihin suomalaisiin on iskostettu sellainen ”suo, kuokka ja Jussi” -mentaliteetti, jonka mukaan kaikki pitää tehdä itse. Meillä on sisäänrakennettu syyllisyydentunne, joka nostaa päätään, jos ostamme palveluita. Ajattelemme helposti, että vain raaka-aineet ovat rahan arvoisia.
Syyllisyydentunne on täysin turhaa. Yksi tämän ajan parhaita asioita on, että meillä on saatavilla niin paljon palveluita. Suomessa on esimerkiksi upea ravintola-ala ja Woltin kaltaisia sen ympärille rakennettuja palveluita. Yritykset helpottavat elämää ja samalla pitävät huolta taloudesta ja työpaikoista.
No, toki tasapaino kaikessa. En neuvo tilaamaan kaikkia aterioita koko ajan lähettipalvelulla. Sanon kuitenkin, että se kannattaisi sallia itselleen vähän useammin kuin suomalaisilla on tapana.”
