Mykkäkoulua, jupinaa, tiuskimista, arvostelua.
Esimerkiksi tällaiseksi vanhempien välinen vuorovaikutus voi pahimmillaan mennä. Suhteeseen saattaa kiemurrella vaikkapa syyttelyä ja vetäytymistä – ja yhteys vanhempien välillä voi olla katkolla.
Ongelmat pikkulasten vanhempien suhteessa ovat yleisiä. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisen Väestöliiton, Parisuhdekeskus Kataja ry:n ja Ensi- ja turvakotien liiton tutkimuksen mukaan yli puolet pikkulasten vanhemmista on harkinnut eroa.
Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajalla, psykologi ja paripsykoterapeutti Suvi Larulla on paljon kokemusta parisuhteensa kanssa kipuilevista vanhemmista. Larun mukaan parisuhde muuttuu jollain tavalla lähes aina, kun perheeseen syntyy lapsi. Esimerkiksi unenpuute voi vauvavuotena pistää parisuhteen koetukselle.
”Joskus vauvavuosi ei varsinaisesti kuormita parisuhdetta, mutta haasteita tulee lapsen kasvettua isommaksi”, Laru sanoo.
Ruuhkavuosien aikana jatkuva sairastelu voi kuormittaa, aika saattaa olla jatkuvasti kortilla ja lapsen uhma haastaa.
Vanhempien välejä voivat huonontaa myös monimutkaisemmat syyt kuin vauvavuoden unenpuute. Erityisesti oman identiteetin unohtamisella voi olla raskaita seurauksia.
”Vaikka on ymmärrettävää kadota lapsi- ja perhemaailmaan, pahimmillaan vanhemman minuus voi ikään kuin jäädä kaiken muun jalkoihin. Ollaan enää vain äiti tai isä.”
Muuttunut identiteetti saattaa ollakin syy, miksi vanhempien välit muuttuvat. Vuorovaikutus muuttuu, koska minuus on unohtunut, Laru kuvailee.
”Vanhemmuus on tärkeä rooli, mutta kuitenkin vain yksi rooleistamme. Olisi hyvä ymmärtää, että olemme puolison kanssa edelleen samoja ihmisiä kuin olimme ennen lasta.”
Siksi olisikin hyvin tärkeää mahduttaa arkeen asioita, joista nautti ennen vanhemmaksi tuloa. Jos aikaisemmin harrasti intohimoisesti vaikkapa tanssia, tapa kannattaa herättää henkiin. Se voi auttaa oman uinuvan identiteetin herättelyssä.
Myös perinteiset sukupuoliroolit saattavat hiertää pienten lasten vanhempien välejä. Tutkimusten mukaan on edelleen yllättävän yleistä, että perinteiset sukupuoliroolit nousevat esiin jollain tavalla perheellistymisen myötä, Laru kertoo.
”Voi olla, että ennen lapsen saamista kotityöt jakautuivat parisuhteessa automaattisesti tasaisesti, vaikka molemmat olisivat luoneet uraa.”
Lapsen myötä ajattelu saattaa kuitenkin muuttua. Työssä käyvä vanhempi voi esimerkiksi alkaa odottaa, että kotona olevan pitäisi tehdä myös kaikki kotityöt.
”Näinhän sen ei kuulu mennä. Kotityöt pitää jakaa edelleen tasan. Kotona olevan vanhemman tehtävä on keskittyä lapseen ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa.”
Vaikka oma aika ja tasapuolisuus ovatkin hyvin tärkeitä asioita, Laru ei kuitenkaan kannusta pitämään liian tarkkaa kirjaa kaikesta. Koska sinä tulit tänään puoli tuntia myöhemmin töistä, minun pitää saada illalla puoli tuntia omaa aikaa!
”Näissä asioissa olisi hyvä olla joustavuutta tilanteen mukaan. Jos toisella on vaikkapa tosi tiukka tilanne töissä, ei ole hyväksi, että hän valvoo aina lapsen kanssa”, Laru sanoo.
Mikä sitten avuksi, jos tilanne on päässyt äitymään jo pahaksi? Illat kuluvat ehkä sohvan toisilla puolilla istuen eikä puolison kanssa vaihdeta sanaakaan. Tai vuorovaikutuksesta on tullut lähinnä tiuskimista puolin ja toisin.
Ensimmäinen askel kylmenneiden välien setvimisessä on sanoittaminen.
”Pitää pystyä sanoittamaan, että nyt minusta tuntuu tältä. Olemmeko tilanteessa, jossa emme jotenkin ymmärrä toisiamme?” Laru neuvoo.
Tunteista puhuminen heti suorilta käsin voi tuntua vaikealta. Sen takia Laru kannustaa puhumaan kumppanille ensin ihan arkisista asioista: Luitko uutisista…? Olipa hauska kuulla tänään lapsen päiväkodista…
”Kun puheyhteys on saatu, voi alkaa puhua myös omista tunteistaan ja tarpeistaan. Välillä on merkityksellistä sanoa myös, että hei, olet minulle tärkeä.”
Joskus myös läheisyys voi auttaa tulehtuneessa tilanteessa. Sanoja ei välttämättä tarvita, vaan toista voi vaikkapa tarttua kädestä ja istua viereen. Välittämistä voi näyttää myös pienillä arjen teoilla, kuten laittamalla toiselle vaikka illalla teetä.
Laru neuvoo hakemaan apua arjen haasteisiin esimerkiksi pariterapiasta mieluummin hieman liian aikaisin kuin jo täysin tulehtuneessa tilanteessa.
Parisuhteen karikoihin voi yrittää varautua myös ennalta. Laru kehottaisi tulevia vanhempia puhumaan esimerkiksi työnjaosta etukäteen.
Myös kahdenkeskisestä ajasta kannattaa huolehtia, vaikka olisi kuinka kiire.
”Joka ilta olisi hyvä yrittää istua illalla alas edes kymmeneksi minuutiksi ja olla lähekkäin toisen kainalossa. Pienillä teoilla, lämpimillä sanoilla ja katseella yhteys voi pysyä elossa”, Laru sanoo.
Myös staycationit ja ylipäätään poissaoleminen kotiympyröistä ovat vanhemmille välillä tarpeen. Voi lähteä vaikkapa elokuviin, patikoimaan, hotelliin tai mökille yöksi, jos se vain on mahdollista,
”Ettei unohdu, että me olemme me, emmekä pelkästään vanhempia.”
On tärkeää myös ymmärtää, ettei pikkulapsiaika ole samppanjaa ja vaahtokarkkeja joka päivä eikä sen tarvitsekaan olla, Laru sanoo.
”Arki tuo onnea, kunhan muistaa pitää huolta myös omista tarpeistaan sekä kumppanista ja yhdessä lähtee hakemaan apua, jos vastaan tulee hankalia kausia.”
Tilaa Yhteishyvän uutiskirje, niin saat ajankohtaiset reseptit ja arkea helpottavat vinkit suoraan sähköpostiisi.