Toinen Sebastian Katterin toteutunut unelma on ruokarekka, vanha saksalainen postiauto. Siihen voi törmätä Turussa Aurajoen rannalla tai erilaisilla festareilla.

Sebastian Katter päätti ryhtyä yrittäjäksi purjehtiessaan Atlantin yli: ”Vaikka se ei aina siltä tunnu, voin sanoa eläväni unelmaani”

Teksti:

Sirkku Saariaho

Kuvat:

Vesa Tyni

Julkaistu: 10.7.2019

Muokattu: 31.8.2020

Yrittäjä Sebastian Katter oli koulutettu hiihdonopettaja ja veneenrakentaja. Sitten hän toteutti haaveensa ja avasi Fafa’s-ravintolan Turkuun.

”Turku oli minulle uusi kaupunki, en tuntenut täältä juuri ketään. Silti oli tunne, että tänne piti tulla.

Satoi räntää, kun avovaimon kanssa roudasimme viimeisiä tavaroita Helsingistä uuteen kotiin. Emme enää jouluaattona kehdanneet pyytää kavereita muuttoavuksi. Nyt kahden ja puolen vuoden jälkeen voin sanoa, että kannatti tulla Turkuun.

Emme enää jouluaattona kehdanneet pyytää kavereita muuttoavuksi.

Tykkään, että elämässä on vaihtelua. Olen ollut töissä niin mainostoimistossa, uusmediayrityksessä kuin Zoom8-jollien rakentajanakin. Olen koulutettu hiihdonopettaja, vuokraveneenkuljettaja ja veneenrakentaja.

Ravintolatyöt olen oppinut käytännössä jo lukioaikoina hampurilais- ja pizzaravintoloissa. Myöhemmin työskentelin keittiössä saaristoristeilyaluksilla ja Hangon Kasinolla.

Olen aina metsästänyt unelmiani.

Olen aina metsästänyt unelmiani, jonkun mielestä tehnyt hullujakin asioita. Tammikuussa 2016 pääsin toteuttamaan yhtä elämäni suurista unelmista, kun purjehdimme avovaimoni ja kolmen kaverimme kanssa Atlantin yli.

Kun pääsi tarpeeksi kauas kaikesta, oli aikaa miettiä, mitä oikeastaan haluaa tehdä. Minä halusin oman ravintolan.”

Alkupääomaksi omia säästöjä

”Fafa’sin streetfood-konseptin tunsin hyvin. Olin pyörittänyt Helsingissä sen keskuskeittiötä puolitoista vuotta. Yrittäminenkin oli tuttua, vaikka olin yhtä usein ollut palkkatöissäkin.

Alkupääomaksi minulla oli jonkin verran omia säästöjä. Koska ryhdyin franchising-yrittäjäksi, rahoitussuunnitelmat olivat valmiina. Sain pankista Finnveran takaaman lainan yritystoiminnan aloittamiseen.

Henkilöstöhallinta on ollut minulle kasvun paikka.

Henkilöstöhallinta on ollut minulle kasvun paikka. Ravintoloitsijana työllistän nyt ensimmäistä kertaa myös muita, itseni lisäksi parhaimmillaan kymmenen henkilöä.

Henkilöstön vaihtuvuus alalla on suurta, hyvien työntekijöiden löytäminen voi olla vaikeaa. Kun huomaan, että joku on hyvä ja viihtyy työssä, pyrin pitämään hänestä kiinni. Maksan mielelläni vähän parempaa palkkaa, huomioin toiveet vuorolistoissa ja joustan tarpeen mukaan.”

Pienten voittojen hommaa

”Tunnen itseni ja tiedän, että paperityöt eivät ole vahvuuteni. Ketjulla on hyvä tilitoimisto, joten olen ulkoistanut sinne lähes kaiken mahdollisen. Vaikka se maksaa, se on jokaisen sentin arvosta. Nukun paremmin, kun tiedän, että asiat ovat ammattilaisten hoidossa.

Tunnen itseni ja tiedän, että paperityöt eivät ole vahvuuteni.

Hansakorttelissa, Turun torin laidalla sijaitsevan ravintolan lisäksi toinen toteutunut unelmani on oma ruokarekka. Hain sen pari vuotta sitten Puolasta.

Alun perin se oli saksalainen postiauto, vanha Mercedes Benz. Ajoin rekkani Helsinkiin Via Balticaa pitkin, ja keräsin jonoa perääni. Kesäisin olen rekan kanssa Aurajoen rannalla sekä erilaisissa juhlissa, tapahtumissa ja festivaaleilla.

Ravintolan pitäminen on kaikkine kuluineen pienten voittojen hommaa, joten saan tehdä töitä riittävästi. Välillä on tiukkaa, ja joudun tekemään tuplavuoroja ja seitsenpäiväistä viikkoa.

Välillä on tiukkaa, ja joudun tekemään tuplavuoroja.

Mutta kun ravintola pyörii hyvin ja töissä on osaavia tyyppejä, joille voin antaa vastuuta, saan aikaa keskittyä omiin asioihin ja pitää vapaatakin. Vaikka ei tämä ihan joka päivä siltä tunnu, niin kyllähän tässä nyt omaa unelmaa eletään.”