Stina Pyrrö ja Johanna Vireaho, artikkelia on päivitetty 2.9.2016

Tulppaanien istutus

Kukkasipulit menestyvät kuohkeassa maassa, joka läpäisee vettä. Liian märässä maassa ne mätänevät. Tulppaanit viihtyvätkin ravinteikkaassa multamaassa.

Tulppaanien istutusaika riippuu syksyn lämpötiloista ja maan routaantumisesta.Pääsääntöisesti tulppaanit istutetaan Pohjois-Suomessa syyskuussa ja Etelä-Suomessa lokakuussa.

Jos syksy on lämmin, liian varhain istutetut kukkasipulit saattavat versoa ja heikentää sipulin kasvua ja kukintaa

Tulppaanit varastoivat ravintoa sipuleihinsa. Kukka-aiheet kehittyvät sipulissa talvikuukausien aikana. Kasvuolot ja myös kasvukauden sääolot vaikuttavat tulppaanien kukintaan. Lämmin, aurinkoinen ja kuiva kesä on niille suotuisa.

Huomioi ennen istuttamista

*   Säilytä sipulit viileässä ja kuivassa paikassa ennen istutusta.
*   Aloita sipulin istuttaminen kitkemällä ja muokkaamalla kasvualusta. Kalkitse ja lannoita tarvittaessa pitkävaikutteisella ravinteella.
*   Tee multaan kuopat istutuslapiolla. Sipuli istutetaan multaan siten, että sen kanta on alaspäin. Istuta sipulit tiiviisti, mutta ne eivät saa kuitenkaan koskettaa toisiaan.
*    Tulppaanin istutussyvyys on noin kolme kertaa sipulin koko eli 10–15 senttiä.
*   Kastele istutus, jos maa on kuivaa. Sipulit tarvitsevat vettä, jotta ne juurtuvat multaan ennen talvea.
*   Ravinteet kulkeutuvat ja varastoituvat sipuliin lehtien kautta. Älä leikkaa tulppaanien kuihtuvia lehtiä pois kukinnan jälkeen, vaan taivuttele muun kasvillisuuden joukkoon. Lakastuvat lehdet maatuvat ja ravitsevat kasvualustaa.
*   Tarhatulppaanin sipulin ravinteet riittävät vain ensimmäisen kasvukauden kukintaan. Tulppaanit lisääntyvät sivusipuleista, joiden muodostumiseen tarvitaan ravinteita. Lannoita siis tulppaani-istutusta keväällä kasteluveteen sekoitettavalla seosravinteella tai maatuneella miedolla karjanlannalla.

Tulppaanin sipulin istuttaminen

### Huomioi jalosukuisten, suurien tulppaanien istuttamisessa

*   Nosta pois maasta kukinnan jälkeen 3–4 vuoden välein
*   Anna sipulien kuivahtaa, kun tulppaanien lehdet ovat lakastuneet.
*   Säilytä sipulit kesän yli kuivassa turpeessa ja istuteta uudelleen maahan syksyllä.
*   Hyvä sipuli on kiinteä ja kolhuton.
*   Jalostettu, suurikukkainen tulppaani ei aina kasvata sivusipuleita ja sen kukinta loppuu. Siksi tulppaani-istutuksia on tarpeen uudistaa ja istuttaa uusia sipuleita joka syksy.

Etualalla kesäkukkia. Kastelukannusta kaadetaan vettä kukille.

KASTELUKUKAT PAAKUVA

Näin kesäkukkasi pysyvät lomasi aikana hengissä

Lue lisää 

Ylitalon Kauppapuutarhalta Oripäästä lähtee jouluiloa moniin koteihin. 

Joulutähdet

Amaryllis päihitti joulutähden suosituimpana joulukukkana - monet joulun suosikkikukat kasvatetaan Suomessa

# Suosituimmat joulukukat

1. Amaryllis
2. Joulutähti
3. Hyasintti

Muista nämä joulukukkien hoito-ohjeet

István 

Kaupunkiviljelyn suosio kasvaa: István luopui palstastaan vasta 89-vuotiaana

Perunoita säkissä, yrttejä ja mansikoita viljelylaatikossa. Kaupunkilaiset, joilla ei ole omaa maata, innostuivat uusista viljelyn muodoista reilu kymmenen vuotta sitten. __Jeanne Johansson__ korjasi satoa viljelysäkeistä ympäristöjärjestö Dodon hallinnoimalla alueella Helsingin Kalasatamassa samaan aikaan, kun taustalla rakennettiin kokonaan uutta kaupunginosaa. Nykyään Dodon pääpaikka Kääntöpöytä on Pasilan rautatieläismiljöössä.

Vapaiden kaupunkitilojen ottaminen viljelykäyttöön on hiljalleen levinnyt ympäri Suomen. Taloyhtiöidenkin pihoilla on leikkivien lasten lisäksi asukkaita hoitamassa yhteisiä viljelylaatikoita. Yhteisöllisyys on tärkeää: yhdessä oppiminen ja tekeminen on hauskaa.

Jeanne uskoo yhteisölliseen viljelyyn

Nokkosta voi pitää viheliäisenä, kaikkialle leviävänä rikkaruohona. Tai sitten vaihdat ajattelutapaa: nokkoset, vuohenputket ja voikukat ovat mitä mainiointa gourmet-herkkua! Huippuravintolatkin ovat ymmärtäneet villiyrttien lumon. Edellytys villiyrttien hyödyntämiselle on niiden tunnistaminen. Oppia saa kokeneen luonnontuntijan matkassa tai villiyrttikurssilla, joita järjestää moni taho, myös etänä verkossa.

__Anne Huutoniemi__ kerää töiden jälkeen nokkosia Helsingin Haagassa, riittävän etäällä suurista teistä. Anne ryöppää nokkosen lehdet ja lisää niitä tuoreeltaan lettuihin tai kuivattuna sämpylöihin.

Anne ryöppää gourmet-herkkua rikkaruohoista

Kaupunkilaisten iloksi puistoihin on istutettu muutakin kuin koristekasveja. Ja mikä parasta, julkisten tilojen hedelmä- ja marjasato on kenen tahansa hyödynnettävissä. On ystävällistä poimia vain yhden piirakan ainekset ja jättää syötävää toisillekin. Helsingissä julkiset hedelmäpuut ja marjapensaat on koottu Satokarttaan, jolla on sivusto netissä ja ryhmä Facebookissa.

__Steve Baynes__ hyppäsi pyörän selkään ja haki omenat piirakkaan pitkävartisella poimurilla Helsingin Vallilasta. Steve yllätti iloisesti myös muutaman ohikulkijan jakamalla osan omppusaalistaan heille.

Steve kerää omput piirakkaan puistosta

Monelle viljelypalstojen paras puoli on se, että siellä voi kasvattaa itselleen mieleisiä lajikkeita. __Tabitha Uyulu__, __Pelagie Kazanda__ ja __Umaly Uyulu__ kasvattavat esimerkiksi amarantaa sekä suurilehtistä pinaattia. Ne ovat heidän kotimaastaan Kongosta tuttuja vihanneksia, joita ei Suomessa saa kaupoista. Perhettä viehättää palstaviljelijöiden vuorovaikutus. Ihmiset ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Vuokrattavia viljelypalstoja on useimmissa kaupungeissa ympäri Suomen. Lähiruoan ja ruoan puhtauden arvostus näkyy palstojen suosiossa. Esimerkiksi Kumpulan vapautuneille yhdeksälle palstalle tuli tänä vuonna Hyötykasviyhdistykseen 381 hakemusta. Onnekkaat valittiin arvalla.

Tabitha, Pelagie ja Umaly istuttavat kasveja oman maun mukaan

Viljelypalstat ovat kokeneet renessanssin. Kun niitä vielä vähän aikaa sitten pidettiin vanhanaikaisina, nyt ruoan kasvattaminen kiinnostaa nuoria aikuisiakin. Viljelypalsta-alueet ovat yleensä kaupungin puistoja ja avoimia kaikille. Palstoille ei ole lupa mennä kuin kutsusta, mutta alueen risteävillä poluilla voi katsella, mihin kaikkeen pieni tontti taipuu.

Unkarista kotoisin olevalla István Birolla oli palsta Helsingin Maunulassa parikymmentä vuotta. Hän luopui siitä vasta 89-vuotiaana. ”Rakastin sitä paikkaa. Siitä oli aineellista hyötyä, mutta etenkin henkistä!” Hän soittelee edelleen entisen palstakaverinsa kanssa ja tietää, mitä siellä tapahtuu.

István viljelypalsta oli kesäparatiisi keskustan kupeessa

## Sanni Seppo, 61

* Helsinkiläinen valokuvataitelija ja dokumentaristi, jonka tuotannon kantavana teemana on ihmisen ja luonnon suhde. Palkittiin tänä kesänä Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnolla.

* Julkaissut useita valokuvateoksia, mm. kaupunkiviljelyä esittelevän Palsta-kirjan (Maahenki, 2010). Tekeillä suomalaisista luonnonmetsistä kertova Pohjoistuulen metsä -kirja yhdessä Ritva Kovalaisen kanssa.

* Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Mukana valokuvanäyttelyssä Suomen itä, joka on parhaillaan esillä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa Joensuussa.


Tulppaanien istutus

Huomioi ennen istuttamista

Tulppaanin sipulin istuttaminen

Huomioi jalosukuisten, suurien tulppaanien istuttamisessa

Lisää aiheesta

Uusimmat