Perheen kahden viikon ulkomaanmatka maksoi vain 2 000 euroa – näin se onnistui
Margarita Helsingin perhe teki kahden viikon ulkomaanmatkan 2 000 eurolla – näin rahat oikeasti jakautuivat. Jutussa myös kaksi muuta kertoo matkabudjeteistaan.
Ikimuistoisin matka oli Norjan Lofooteille. ”Siinä koko juttu oli istua autossa ja ajaa niissä upeissa maisemissa. Sitä on vaikea sanoin kuvailla”, Margarita Helsinki sanoo.
Espoolaisperhe matkusti viime kesänä kaksi viikkoa Baltiassa ja Puolassa 2 000 eurolla. Dieseliin kului 640 euroa ja leirintämaksuihin 600 euroa. Loput rahasta menivät ruokaan ja aktiviteetteihin.
Säästö syntyi ennen kaikkea tavasta matkustaa.
Parasta reissussa olivat aamut. Margarita Helsinki, 41, kuvailee, miten heräilee asuntoautossaan Norjan Lofooteilla. Hän vetää verhot sivuun ja katselee henkeäsalpaavaa maisemaa, avaa oven, ja luonnon tuoksu tulvahtaa sisään. Sitten hän keittää mutteripannulla kahvit.
”Tien päällä sielussa on rauha. Matkustaminen asuntoautolla on kiireetöntä”, Margarita kuvailee.
Asuntoautoilussa Margarita nauttii vapaudesta. Jos joku paikka ei miellytä, huomenna voi mennä seuraavaan. Kovin turvallisuushakuiselle ihmiselle hän ei matkustustapaa suosittele. Pitää olla vähän seikkailumieltä.
”Itse matkan tekeminen on iso osa viehätystä. Tässä lajissa pitää viihtyä tien päällä ja matkakumppaneiden kanssa, koska tilat ovat pienet.”
Margaritan matkakumppanit ovat hänen miehensä Petteri Karjalainen, 46, sekä parin 4- ja 8-vuotiaat lapset.
Margaritan mukaan lapset viihtyvät autossa hämmästyttävän hyvin. Ulkomailla välimatkat voivat olla pitkiä, mutta he viihtyvät, kunhan eväät ovat kunnossa ja he voivat pelata tai katsoa ohjelmia. Uutta määränpäätä odotetaan innolla: tuleeko vastaan leikkipaikka, ranta tai muuta kivaa.
Perhe kävi viime kesänä reilun kahden viikon reissulla Baltiassa ja Puolassa. Tänä kesänä suuntana ovat Itävalta ja Pohjois-Italia. Suomessa espoolaisperhe tekee lyhyempiä retkiä.
”Olemme olleet tuulimyllyjen alla kalastajakylässä Iissä, tyynen Saimaan rannalla ja välillä keskellä pöpelikköä”, Margarita kertoo.
Matkakohteet valitaan selkein kriteerein: kauniit maisemat, luonto lähellä, uimapaikalle kävelymatka.
Reissun päällä reitti valikoituu päivä kerrallaan.
”Seuraamme säätä tarkasti, katsomme missä saderintama liikkuu, jotta saamme hyvää säätä koko matkalle. Se määrittää yllättävän paljon.”
Keskiluokkaisia karavaanareita
Reilun kahden viikon Baltian-matkaan perheellä meni 2 000 euroa. Dieseliin kului 640 euroa, leirintämaksuihin 600 euroa. Loput ruokaan ja aktiviteetteihin.
”Olemme karavaanareista sellaisia keskiluokkaisia. Emme nuku puskissa, vaan käytämme rahaa leirintäalueisiin. Lasten ja oman mielenrauhan vuoksi pidämme vartioiduista alueista.”
Perhe säästää ruoassa ja syö pääosin autossa.
”Välillä on tuntunut, että on halvempaa olla reissussa lasten kanssa kuin kotona Suomessa.”
Paikallisissa ruokakaupoissa käyminen on elämys. Siinä on oma tunnelmansa, kun paistaa bratwursteja tai keittää lapsille nuudelit jylhässä vuorimaisemassa.
”Vaikka olemme karavaanareita, tykkäämme myös käydä kaupungilla, syödä ravintoloissa ja katsella nähtävyyksiä.”
Margarita on laskenut, että karavaanarina rahaa ei kulu samalla tavalla kuin lentäen matkustaessa.
”Asuntoautolla jääkaappi kulkee mukana eikä tarvitse järjestää erillisiä kuljetuksia. Hotellissa tarvitsee usein enemmän ajanvietettä, mutta asuntoautolla paikat vaihtuvat niin usein, ettei samanlaista tarvetta synny.”
Suurin yllätys ovat olleet auton ylläpitokulut, kuten lainan lyhennykset, vakuutus ja huollot. Lisäksi matkailuautojen verotus moninkertaistui vuoden alusta. Margaritan mukaan moni on joutunut pohtimaan autosta luopumista.
”Ei tämä ole oikotie onneen tai halpa ratkaisu.”
Margarita käytti rahaa matkailuun 3 000 € vuodessa.
Esteettömiä elämyksiä
Espoolainen Sanna Kalmari, 41, matkustaa erityisesti talvisin lämmön perässä. Hän käyttää sähköpyörätuolia, jonka kanssa etelässä on helpompi ja vapaampaa liikkua kuin Suomessa.
”Lämpö tekee elämästäni paljon helpompaa”, Sanna kertoo.
Hän on matkailijana nautiskelija. Toisinaan hän tykkää seikkailla ja haastaa itseään, välillä taas suunnata tuttuihin kohteisiin. Kansainvälisillä, pidemmillä risteilyillä nämä puolet yhdistyvät. Ne ovat Sannan ehdottomia suosikkeja.
”On ihana herätä joka päivä uudessa kohteessa. Risteilyt ovat helppo tapa siirtyä paikasta toiseen, tutustua päivän ajan uuteen ja palata sitten tuttuun ja toimivaan ympäristöön.”
”Käyn matkoilla harvemmin museoissa tai opastetuilla retkillä. Nautin ulkoilmasta, meren tuijottelusta ja paikallisesta menosta”, Sanna Kalmari kertoo.
Viime vuonna hän oli reissussa 90 vuorokautta ja vietti Espanjan Fuengirolassa viisi viikkoa putkeen.
”Espanja vetää maana aina uudelleen puoleensa. Sieltä löytyy lämpöä ympäri vuoden”, Sanna sanoo.
Espanja on myös esteettömän matkailun suhteen monia maita edellä: esteetön joukkoliikenne toimii, esteettömät taksit ovat samanhintaisia kuin muutkin taksit. Joissain maissa ne ovat niin kalliita, että niihin uppoaa iso osa matkabudjetista. Siksi Sanna tykkää, että majoitus on keskeisellä sijainnilla. Hän pääsee helpommin liikkumaan.
”Tykkään pienemmistä kohteista, joissa voin päämäärättömästi kuljeskella sähköpyörätuolilla.”
Muutaman vuoden välein Sanna tekee isomman seikkailun. Kymmenen vuotta sitten hän kiersi pari kuukautta ympäri maailmaa. Joitakin vuosia sitten hän kulki maata pitkin Helsingistä Espanjan Huelvaan ja sieltä lautalla Lanzarotelle.
”Se vaati erityisen paljon suunnittelua, koska jokaisessa maassa junissa ja lautoissa on erilaiset käytännöt pyörätuolipaikkojen, esteettömien hyttien ja avustuspalveluiden varaamiseen.”
Esteettömien vaihtoehtojen löytäminen vaatii paljon työtä. Palvelut eivät välttämättä kerro esteettömyydestään, vaan se täytyy itse erikseen kysyä.
”Usein tarjouskampanjat ja äkkilähdöt ovat jo menneet ohi siinä vaiheessa, kun asiat on saanut selvitettyä.”
”Joudun maksamaan aina tuplahinnan”
Rahaa matkailuun kuluu arviolta noin 15 000–17 000 euroa vuodessa. Siihen sisältyvät pelkät matkat ja majoitukset. Summasta noin puolet ovat henkilökohtaisen avustajan matkakuluja.
”Joudun maksamaan matkoista lähes aina tuplahinnan.”
Sannalta kysytään usein, mistä raha matkustamiseen tulee. Hän kertoo tekevänsä paljon töitä.
Sanna työskentelee harvinaissairaiden lasten perheiden parissa vammaisjärjestössä sekä yrittäjänä esteettömän matkailun asiantuntijana. Hän on kirjoittanut 15 vuotta esteettömään matkailuun keskittynyttä Palmuasema-blogia, missä hän jakaa tietoa ja vinkkejä reissuiltaan.
”Koen, että pystyn auttamaan muita näyttämällä mahdollisuuksia, joita maailma tarjoaa. Se motivoi matkustamisessa paljon.”
Sanna säästää arjessa, jotta matkalla ei tarvitse. Hänellä on matalat asumiskustannukset, ja hän käyttää arjessa rahaa maltillisesti.
”Satsaan kivoihin majoituksiin ja lentoihin. Lentäminen on apuvälineiden kanssa aina stressaavaa, joten hyvät lentoajat ja suorat lennot ovat tärkeitä.”
Sanna käytti rahaa matkailuun 15 000 € vuodessa.
Bussien bongailua
Isokyröläinen Janne Saanio, 45, kuvaa linja-autoja harrastuksekseen. 17 vuoden aikana kuvia on kertynyt 18 000 linja-autosta.
Liikennevälineet ovat aina kiinnostaneet Jannea. Ala-asteikäisenä hän kuvasi junia. Linja-autot tulivat tilalle sattumalta. Janne törmäsi netissä sivustoon, jonka tavoitteena on kerätä mahdollisimman kattavasti kuvat kaikista Suomen liikenteessä olevista linja-autoista.
”Löysin sieltä autoja, joilla olin itse kulkenut lapsena Vaasassa kouluun.”
Janne Saanio reissaa Suomessa kuvaamassa linja-autoja. Ensi kesänä toteutuu pitkäaikainen haave, kun hän lähtee poikansa kanssa interrailille.
Janne työskenteli ennen turvallisuusalalla, mutta harrastuksesta tuli työ, ja hän on nykyisin liikenne-esimies linja-autoyhtiössä.
”Kiinnostus alaa kohtaan on loppumaton.”
Hän reissaa kotimaassa vuosittain 30–40 päivää harrastuksensa perässä. Reissut suuntautuvat usein pienemmille paikkakunnille.
”Syrjäkylillä liikkuu paljon sellaisia autoja, joita ei kaupungeissa saa kuvattua.”
Reissua suunnitellessaan hän kaivaa esiin linja-autojen aikataulut ja suunnittelee reittinsä niin, että saman päivän aikana ehtii neljäkin paikkakuntaa. Linja-autot hän kuvaa ajossa.
Matkustamiseen kuluu vuodessa arviolta 4 000–5 000 euroa. Siihen sisältyvät majoitukset ja liikkumiset omalla autolla. Suurin kuluerä on majoitus. Janne valitsee majoituksen yleensä hinnan perusteella reitille sopivasta paikasta.
”Kun liikkuu koko päivän, aamupala on välttämätön. Muuten majoituksella ei ole suurta merkitystä, kunhan saa nukkua rauhassa ja auton järkevästi parkkiin.”
Poikien reissut
Usein Jannen mukana on kulkenut oma, nyt viidesluokkalainen poika. Ensimmäistä kertaa poika oli isänsä matkassa nelikuisena. Janne törmäsi usein asenteeseen, ettei isä voi matkustaa vauvan kanssa.
”Useammassa hotellissa sisäänkirjautuessa vanhempi nainen kysyi, tuleeko äiti myöhemmin perässä. Ei tullut. Olimme kahdestaan reissussa.”
Poikien reissuista on paljon muistoja. Lapsi oppi kävelemäänkin junassa. Silloin he olivat kahden viikon junamatkalla ympäri Suomen ja kuvasivat linja-autoja. Tavarat kulkivat lastenvaunuissa. Janne tosin huomasi, ettei kukaan tullut auttamaan isää vaunujen kanssa.
Tulevana kesänä kaksikko on lähdössä kuukaudeksi interrailille Eurooppaan. 32 päivää ja 13 maata. Janne tekee sivutyötä ja on parin vuoden ajan laittanut siitä saadut palkat säästöön reissua varten.
Matkan budjetti on 10 000 euroa. Hotellit maksoivat 3 000 euroa, junalippu Jannelle 600 euroa, lapsi kulkee vielä maksutta, laivaliput 300 euroa. Elämiseen jää noin 100–150 euroa päivässä.
”Tämä on nuoruuden haave, jonka vihdoin pääsen toteuttamaan.”
Janne käytti rahaa matkailuun 5 000 € vuodessa.
- 1.Luovuitko sinäkin tästä huonekalusta? Nyt se palaa näyttävästi
- 2.Nyt se tapahtui: 90-luvun verhot palasivat muotiin
- 3.Laitatko haarukat väärin tiskikoneeseen? Niihin tarttuu likaa
- 4.Kaksi helppoa tapaa yhdistää virkatut isoäidinneliöt – katso kuvalliset ohjeet
- 5.Tähdet, tähdet -voittaja Noora Louhimo muutti maalle – “ADHD-oireeni lientyvät täällä”
- 6.Jos ostat vain yhden kesämekon, tee näin – toimii arjessa ja juhlassa
Uusimmat jutut sähköpostiisi