Yrittäjä Lauri Kaivoluoto Backaksesta: "Haluamme olla mahdollisimman omavaraisia ja herättää jäljellä olevat hehtaarit eloon"

Punamultaa, mansardikattoja, peltoa ja vanhoja puita. Vantaalla Kehä III:n kupeessa sijaitsevan, HOK-Elannon omistaman Backaksen kartanon pihapiiri vie vierailijan aikamatkalle pitkälle viime vuosituhannelle.

Millainen historia Backaksella on, yrittäjä Lauri Kaivoluoto?

Backaksen paikalla oli jo 1500-luvulla samanniminen tila, mutta varsinainen kartano syntyi vasta 1600-luvulla tilojen yhdistyessä. Backas oli Ruotsin vallan aikana säteri eli ratsutila, jolla oli velvollisuus varustaa ratsusotilas kuninkaan joukkoihin ja joka nautti vastapalvelukseksi verovapaudesta. Tilan omistajat, jotka vaihtuivat taajaan 1600−1700-luvuilla, olivatkin pääasiassa ratsumestareita ja sotilasvirkamiehiä.

Mahtavimmillaan Backas oli 1600 hehtaarin tila. Vuonna 1916 Carl Ehrnrooth myi tilan Osuusliike Elannolle. Backaksesta tuli osuusliikkeen päätila, joka tuotti pääosan pääkaupunkiseudun osuusliikkeiden elintarvikkeista.

"Ruoan alkuperä ja oma hiilijalanjälki kiinnostavat ihmisiä, siksi haluamme olla mahdollisimman omavaraisia."

Maatalouden muututtua tilukset ovat kutistuneet nykyiseen kolmeenkymmeneen hehtaariin. Helsinki–Vantaan-lentokenttä ja Jumbon kauppakeskus seisovat tilan vanhoilla mailla.

Miten juuri sinusta tuli Backaksen tilausravintolan yrittäjä?

Olen ammatiltani kokki ja olin ehtinyt toimia keittiömestarina useissa eri ravintoloissa, kun kuulin, että HOK-Elanto hakee Backakseen yrittäjää. Innostuin heti ajatuksesta, koska kaipasin kontaktia asiakkaisiin. Ideani kartanon tulevaisuudesta vakuutti, ja tulin valituksi yrittäjäksi useiden hakijoiden joukosta.

Ja nyt Backaksessa viljellään taas?

Ruoan alkuperä ja oma hiilijalanjälki kiinnostavat ihmisiä, siksi haluamme olla mahdollisimman omavaraisia. Kasvatamme yrtit itse, hyödynnämme kartanon omenapuiden sadon ja käytämme makeutukseen omien mehiläisten valmistamaa hunajaa. Ensi kesänä aloitamme kasvisten viljelyn.

Suosimme annoksissa lähituottajien tuotteita, ja tuomme Backaksen pöytään joka vuosi vähintään 4000 kiloa itse pyydettyä riistalihaa ja kalaa. Osa työnkuvaani onkin järjestää luontomatkoja ympäri Suomea. Minulle on tärkeää, että voin kertoa asiakkaalle, mistä ja milloin esimerkiksi liha on pyydetty.

Miten olet kehittänyt Backasta?

Kartano avattiin tilausravintolana reilut kaksi vuotta sitten. Meillä järjestetään häitä, hautajaisia ja syntymäpäiviä. Remontoidut tilat soveltuvat erilaisiin yritystilaisuuksiin, ja meiltä voi varata myös 20 hengen tilaussaunan.

"Backas voisi olla koko suomen käyntikortti"

Kaikille avoin kesäkahvila avautuu taas vappuna, sieltä saa kahvikupposen ja pullan lisäksi lounasta ja erikoisoluita. Kahvilassa on pieni puoti, jossa myydään lähituottajien tuotteita kuten vihanneksia ja käsitöitä.

Kartanolla ja vanhassa Puimalassa järjestetään kaikille avoimia tapahtumia ja konsertteja.

Millainen on tulevaisuuden Backas?

Haluan herättää jäljellä olevat hehtaarit eloon ja saada kaikkiin rakennuksiin jotain toimintaa. Tänne sopisi käsityömäinen elintarviketuotanto, kuten panimo tai lihan palvaamo. Täällä voisi myös olla yhteisöllisiä työtiloja mikroyrittäjille.

Backas voisi olla koko Suomen käyntikortti. Tulevaisuuden visioissani meille kulkee säännöllinen bussivuoro kolmen kilometrin päästä Helsinki–Vantaan-lentokentältä. Bussi tuo tasaisena virtana stopover-matkailijoita, jotka ovat esimerkiksi matkalla Aasiasta Norjaan.

Me voisimme tarjota heille aitoja makuja ja miljöön, joka olisi pieni kurkistus suomalaisuuteen. Näin voisimme jättää jäljen, joka saisi bisnesmatkailijan palaamaan Suomeen myös lomallaan.