Osa-aikainen työ mutta rahaa jää säästöön? Näin se onnistuu

Anastasia Bassina, 33, on tehnyt useamman vuoden osittaista työaikaa. Silti säästöön jää enemmän, mitä hänen ollessaan täysipäiväisesti töissä.

Sairaanhoitajana leikkaussalissa työskentelevä Anastasia tuhlasi aiemmin palkkansa.

”En koskaan elänyt velaksi, mutta kun palkka tuli, minulla oli mielessä monta kohdetta, johon sen voisin tuhlata. Nykyään taas mietin, mihin rahat voisi sijoittaa.”

Anastasia havahtui rahankäyttöönsä, kun nyt 6-vuotias esikoinen ilmoitti tulostaan: pian omalla vastuulla olisi pieni ihminen.

Anastasia myös halusi jäädä lapsen kanssa pidemmäksi aikaa kotiin. Rahaa piti saada säästöön, joten hän alkoi seurata kulutustaan. Hän kirjasi vihkoon kaikki pakolliset menot ja hahmotteli, paljonko rahaa jäi omiin mielitekoihin.

”Oli havahduttavaa huomata, että pakollisten menojen osuus oli aika suuri, eikä ylimääräistä rahaa ihan hirveästi jäänyt.”

Anastasia varasi ajan pankkiin ja kuuli ensimmäistä kertaa sijoittamisesta.

”Avasin rahaston, jonne laitoin aluksi 50 euroa kuussa.”

Kulujen seuraaminen avasi silmät sille, mihin rahat todella menevät. Anastasia yllättyi, miten paljon kului kaikenlaiseen turhaan.

Kun ne kulut karsiutuivat, rahaa alkoi säästyä.

Tämän jutun lopussa olevassa tietolaatikossa kerrotaan, millaiset Anastasian perheen tulot ja menot olivat marraskuussa 2024.

Syöpädiagnoosi mullisti maailman

Kolme vuotta sitten Anastasia sai toisen lapsen. Puoli vuotta kuopuksen syntymän jälkeen hänen maailmansa mullistui: hänellä todettiin kohdunkaulan syöpä.

”Siitä alkoi henkisesti helvetinmoinen matka.”

Anastasia kelasi mielessään läpi koko elämänkaarta – kuinka lyhyt se voi olla. Hän pohti, miten perhe pärjäisi taloudellisesti, jos hän tai puoliso kuolisi.

”Aloin myös miettiä, elinkö sellaista elämää, jota halusin elää. Elinkö arvojeni mukaan.”

Anastasia pohti paljon tulevaisuutta. Yksi asia oli selvä: hän halusi olla mahdollisimman paljon lasten kanssa. Se tarkoitti, ettei paluu oravanpyörään täysipäiväisesti ollut vaihtoehto.

”Halusin luoda sellaisen arjen, jossa olen lapsille tavoitettavissa. Haluan olla harrastuksissa mukana ja nähdä joulujuhlat ja muut. Kolmivuorotyötä tekevälle sairaanhoitajalle se ei välttämättä ole mahdollista.”

Oli keksittävä jotain konkreettista, mikä toisi arkeen vapautta heti, eikä vasta tulevaisuudessa. Niinpä Anastasia perusti toiminimen ja rupesi ompelemaan.

”Olin halunnut kokeilla ompelemista esikoisen syntymästä lähtien. Päätin opetella. Muutamassa kuukaudessa sain asiakaskuntaa ja tuotteitani myytyä, mistä tuli jonkin verran lisätuloa.”

Miten saada rahaa ja vapautta?

Juuri ennen syöpädiagnoosia Anastasia ja hänen puolisonsa olivat saaneet lainapäätöksen sijoitusasuntoa varten.

”Tarkoitus oli alkaa katsella asuntoja, mutta diagnoosin myötä kaikki fokus meni itseen, ja energia epätietoisuuteen. Ihan vain selviämiseen.”

Anastasian tilanne oli siinä mielessä hyvä, että syöpä oli leikattavissa eikä vaatinut liitännäishoitoja.

Kun hän alkoi toipua leikkauksesta, ajatus asuntosijoittamisen aloittamisesta oli kirkastunut. Se voisi tuoda arkeen pitkällä tähtäimellä sitä vapautta, jota hän kaipasi.

Toipumisesta meni kuitenkin reilu vuosi, ennen kuin ensimmäinen sijoitusasunto oli hankittu.

Ompelemista Anastasia tekee edelleen, mutta lähinnä vakituisille asiakkaille, jotka tilaavat mittatilaustöitä silloin tällöin.

”Kaikenlaisia lisätuloja on tullut kokeiltua. Olemme vuokranneet omaa kotia Airbnb:ssä sekä autoa. Nyt fokukseni on siirtynyt enemmän asuntoihin.”

Anastasia tekee leikkaussalissa pääsääntöisesti aamuvuoroa, 60 prosentin työajalla. Vapaapäivinä hän remontoi heidän toista sijoitusasuntoaan.

Anastasian puoliso tekee töitä kokoaikaisesti ja palkkakin on jonkin verran vuosien varrella noussut, mutta perheen yhteenlaskettu palkkatulotaso on laskenut. Kulutus taas on pysynyt samana tai jopa kasvanut lasten ja yleisen hintojen nousun myötä.

Silti he pystyvät laittamaan säästöön ja sijoituksiin kuukausittain 500–1000 euroa.

”En koe, että nuukailisimme. Emme vain enää osta turhaa. Enemmänkin elämäntapamme luo vapautta. Pystyn säästämään ja hankkimaan sijoitusasuntoja, vaikka teen osittaista työaikaa.”

Säästöjä kulutuksen karsimisesta

Mikä sitten on turhaa kuluttamista? Mistä he ovat luopuneet tai miten muuttaneet kuluttamistaan?

”Aiemmin tuli pyörittyä kaupoissa, ja kuukausittain mukaan lähti paita tai housut. Ennen lapsia tuli myös käytyä baareissa lähes viikoittain. Lasten tulon jälkeen ne kerrat on voinut laskea yhden käden sormilla vuositasolla.”

Ostoskeskusten sijaan Anastasia kiertelee nykyään kirpputoreilla. Vaatehankintoja hän tekee harkiten ja tarpeeseen, ja lapsille ennakoiden.

Ruokavaliosta Anastasia on karsinut herkkuja, kuten sipsejä, karkkejä ja limuja.

”Syömme paljon marjoja, mutta niitä ei osteta kaupasta, vaan saamme kiittää äitiäni, joka kerää meille koko talven mustikat ja mansikat. Lasten kanssa on tullut kerättyä myös jonkin verran itse.”

Lasten kanssa liikkuessa pakataan lähes aina eväät matkaan. Sekin säästää.

Toisaalta Anastasia tykkää käydä silloin tällöin lounaalla ulkona, mutta ravintolaillallisilla perheellä ei ole tapana käydä.

Vaatehankintojen ja ruokakulujen lisäksi Anastasia on karsinut turhia menoja muun muassa kodin hankinnoissa. Kotiin ostetaan vain tarpeellinen eikä rahaa mene juurikaan sisustustavaraan.

”Ylipäätään ostamme nykypäivänä enemmän tarpeeseen kuin mielitekoon.”

Koska lapsille halutaan mahdollistaa harrastaminen, niissä ei hintalappu paina. Matkustelu taas on ollut perheellä vähäistä, mutta viime vuonna he suuntasivat Espanjaan.

”Se oli ihana irtiotto, mutta lasten mielestä parasta oli uida ja potkia palloa. Kesällä olemme tehneet päiväreissuja ja viettäneet aikaa mökillä. Mökillä ollessa olemme voineet samalla tienata laittamalla oma koti vuokralle.”

Pariskunnalla yhteiset rahat

Enää Anastasia ei budjetoi paperille vaan Exceliin. Kuukausitason kuluseuranta siirtyy vuosipohjaan, josta kokonaiskuvaa voi verrata edellisvuoteen. Exceliin on eriteltynä muun muassa asumiseen, ruokaan, lasten hankintoihin ja vaatteisiin menevät kulut.

Anastasia hallinnoi perheen rahapolitiikkaa.

”Hoidan rahaliikenteemme ja sijoitustoiminnan. Puoliso lähinnä kysyy ajoittain, miten meillä menee”, hän naurahtaa.

Pariskunnalla on ollut yhteiset rahat esikoisen syntymästä lähtien. Kaikki rahaliikenne on keskitetty S-Pankkiin. Bonus menee käyttöön tai sijoituksiin.

Aiemmin heillä oli S-Pankissa yhteinen ruokatili, jonne he siirsivät yhteisiä menoja varten kummankin palkkatulojen mukaan prosentuaalisesti saman verran.

”Kun sitten jäin äitiyslomalle, meillä oli jo yhteinen koti ja laina. Päädyimme siihen, että eikö kaikki ole vähän kuin yhteistä.”

Palkat tulevat heidän omille tileilleen, jonne kumpikin jättää itselleen jonkin verran käyttörahaa. Yhteiseltä tililtä voi tarvittaessa ottaa lisää käyttöön. Isommista hankinnoista keskustellaan.

Anastasia ajattelee, että systeemi toimii, koska heillä on samankaltaiset kulutustottumukset.

”Olen useita vuosia tuonut perheeseemme rahallista arvoa vähemmän, mutta puoliso ei ole koskaan viitannut siihen, vaan kaikki on ollut yhteistä. Oman panokseni olen tuonut olemalla kiinnostunut sijoittamisesta ja kasvattamalla perheemme varallisuutta.”