Kirsi, 41, on pitänyt tarkkaa kirjaa menoistaan 15 vuotta: ”Mahdollisti irtisanoutumisen”

Kirsi Rantalaisella on excelissä taulukko, jossa on omat sarakkeensa eri kululajeille, kuten lainoille, asumiselle, autolle, vakuutuksille, matkoille, rahastoille ja jopa ulkona syömiselle.

”Joka kuukausi kun palkka tulee tilille, olen jyvittänyt sen jo etukäteen näiden eri menoluokkien välille”, Rantalainen kertoo.

Esimerkiksi kerran vuodessa maksettaviin vakuutusmaksuihin Rantalainen säästää pienen siivun joka kuukausi. Näin iso lasku ei yllätä vaan siihen on varautunut etukäteen.

Palkka menee joka kuukausi suoraan säästötilille, jonne Rantalaisella ei ole korttia. Säästötililtä hän siirtää tietyn summan käyttötilille, johon hänellä on pankkikortti. Sieltä menee pieniä, juoksevia kuluja.

”Tykkään siitä, ettei käyttötilillä ole kuin vähän rahaa. Silloin ostelu on paljon tietoisempaa.”

Ruokaostoksia varten hänellä on S-pankin pankkikortti. Kerrytetyt Bonukset hän käyttää ruokaan.

”On kätevää seurata ruokamenoja, kun ne on keskitetty S-tilin puolelle.”

Rantalainen tekee kaikki muut arjen ostokset, kuten vaatehankinnat ja ravintolakäynnit, luottokortilla. Luottokorttilaskun hän maksaa kerralla pois aina palkan tullessa.

”Luottokorttilaskulta on helppo hahmottaa kokonaisuus, että mihin rahat ovat menneet. Joskus helpotun siitä, kun vaatteisiin tai ravintolaan budjetoitu summa on alittunut ja rahaa on jäänyt enemmän säästöön.”

Lisäksi Rantalaisella on pitkäaikaissäästämiseen tarkoitettu etutili, jonne hän kerryttää puskurikassaa. Hänellä on säästöissään nyt noin 5 000 euroa, joista puolet puskurikassassa ja puolet rahastossa. Molempiin menee 50 euroa kuukaudessa.

Rahastosäästämisen Rantalainen kokee helpoksi keinoksi aloittaa sijoittaminen.

Malli voi kuulostaa aluksi työläältä, mutta Rantalaisella ei juurikaan kulu aikaa arjen talouden pyörittämiseen.

Hän on tosin niin innostunut excelistään, että kirjanpito käy jo harrastuksesta.

”Se on ihan hirveästi helpottanut elämääni. Olen excel-nörtti, ja ystävänikin ovat innostuneet pitämään itse kirjaa taloudestaan.”

Aina vuoden lopussa Rantalainen tekee yhteenvedon siitä, kuinka paljon elämiseen on kuukausittain uponnut rahaa.

”Kun menin hakemaan lainaa, näytin exceliäni ja kerroin, että täältä löytyy kuule kaikki tarkat laskelmat”, Rantalainen kertoo.

Rantalaisella on siis hyvin tarkka käsitys kuukausittaisista menoistaan. Jos tulot tippuvat, hän tietää, paljonko pakollisiin kuluihin menee rahaa ja mistä voi nipistää. Kirjanpito on myös mahdollistanut isot elämänmuutokset.

”Olin juuri kaksi vuotta opintovapaalla ja sitten irtisanouduin töistäni. Rohkeissa ratkaisuissani minua on helpottanut se, että rahaa on ollut säästössä, talouteni on hallinnassa ja tiedän kuukausittaiset menoni.”

Talouden hallinta on tuonut turvan ja luottamuksen. Rantalainen pystyy reagoimaan, jos elämässä tapahtuu yllättäviä asioita.

Tämä on Rantalaisen avain stressittömään arkeen.

”En koe luopuneeni mistään. Tämä on vain mahdollistanut minulle asioita. Ei tarvitse stressata raha-asioista. Se vapauttaa valtavasti henkistä kaistaa.”

Rantalainen voi tuhlata turhuuksiinkin, koska hän tietää, että pakollisiin kuluihin on rahat. Tosin kirjanpito on tehnyt hänet tietoisemman kuluttajan.

”Tämä on mahdollistanut rennon elämän. Voin syödä ulkona ja käydä leffassa. Minulla on niihin helposti varaa, koska olen suunnitellut talouteni hyvin. Nykyisin mietin tarkemmin, että tarvitsenko tätä oikeasti.”

Aina Rantalainen ei ole ollut näin järkevä rahankäyttäjä. Kun hän opiskelujen loppuvaiheessa teki töitä asiakaspalvelijana, palkka napsahti kaksi kertaa kuussa tilille ja paloi heti bilettämiseen.

”Pian kuitenkin ymmärsin, että rahaa pitää laittaa sivuun, jotta saa laskut maksetuksi.”

Oman talouden hallinnassa häntä auttoi äiti, joka on aina pitänyt kirjaa menoistaan ja tuloistaan.

”Äiti opetti, että pankkitilillä on aina oltava sen verran rahaa, että jos esimerkiksi pyykkikone menee rikki, voi hankkia uuden. Se oli minulle valtavan tärkeä neuvo.”

Lue, miten lapselle voi opettaa rahankäyttöä >>

S-pankin tuoteryhmäpäällikkö Annika Pohtila sanoo, että säästämisen voi aloittaa ihan muutamasta eurosta.

”Voi lähteä liikkeelle sillä, että avaa käyttötilin rinnalle säästötilin, johon ei ole maksukorttia. Siirtää sinne vaikka joka viikko viisi euroa ja totuttautuu säästämiseen”, Pohtila neuvoo.

Säästötilille on hyvä säästää perheen muutaman kuukauden kiinteät kulut äkillistä tarvetta, kuten työttömyyttä tai sairastumista varten.

S-Pankin Säästäjä-palvelu auttaa mikrosäästämisen alkuun. Palveluun voi ohjata S-ryhmän ostoista kertyneen Bonuksen, tietyn summa euron jokaisesta korttiostoksesta, säästää kuukausittain tai siirtää rahaa veloituksetta milloin tahansa.

S-pankin tavoitteena on tehdä säästämisestä ja sijoittamisesta palvelun avulla mahdollisimman helppoa ja edullista.

”Emme halua, että kenenkään säästäminen jäisi aloittamatta korkeiden kulujen vuoksi”, Pohtila sanoo.