Suomalaiset ovat tottuneet säästämään erilaisille tileille. Se on tuttua ja helppoa, aikoinaan se oli tuottavaakin. Nyt kun säästötilien korot ovat vain hitusen yli nollan, ei tilisäästäminen ole juurikaan kannattavaa. Se on saanut monet kiinnostumaan rahastoista.
”Uusimpien tilastojen mukaan kolmasosa suomalaisista sijoittaa rahastoihin. Uuden selvityksemme mukaan kaksi kolmasosaa uskoo, että säästämällä ja sijoittamalla pystyy kartuttamaan omaisuutta”, S-Pankin varallisuudenhoidon johtaja Hanna Porkka sanoo.
Kolmasosa suomalaisista sijoittaa rahastoihin.
Korkein kynnys rahastosäästämisessä on aloittaminen. Mielessä velloo kysymyksiä: Onko minulla tarpeeksi rahaa? Keneen voin luottaa? Vievätkö rahastojen kulut tuotot? Ovatko rahastot minulle liian vaikeita?
Kysymykset ovat Porkalle tuttuja. Hän vakuuttaa, että rahastosäästäjän ei tarvitse olla talouden asiantuntija ja pienelläkin summalla voi aloittaa. Säästämisen kuluihin pitää kiinnittää huomiota.
”Rahastosäästämisen alkuun pääsee helposti. Pankin asiantuntijat seuraavat sijoituksia asiakkaan puolesta. Asiakas määrittelee säästöajan sekä sen, haluaako sijoittaa varovaisesti, kohtuullisesti vai rohkeasti. Sijoitusten karttumista voi toki halutessaan seurata”, Porkka sanoo.
Pankin asiantuntijat seuraavat sijoituksia asiakkaan puolesta.
Mikrosäästäminen on muotia
Tämän ajan uutuus, suorastaan trendi, on mikrosäästäminen. Se tarkoittaa jatkuvaa, lähes huomaamatta tapahtuvaa säästämistä. S-Pankilla mikrosäästäjän työkalu on älypuhelimessa toimiva Säästäjä-sovellus.
”Säästäjällä jokaiseen pankkikorttiostokseen voi lisätä euron, joka siirtyy rahastoon. Pankkikorttia käytetään noin kymmenen kertaa viikossa, joten kuukaudessa mikrosäästämistä voi kertyä jopa 50 euroa. Jos bonukset ovat ylimääräistä tuloa, niidenkin siirtäminen rahastoon on Säästäjässä helppoa”, Porkka neuvoo.
Jokaiseen pankkikorttiostokseen voi lisätä euron, joka siirtyy rahastoon.
Mikrosäästetyt varat menevät suoraan rahastoon, jossa rahastonhoitajat sijoittavat ne.
Pienistä summista kasvaa yllättävän suuri summa vuosien mittaan. Aikaa myöten myös korkoa korolle -vaikutus näkyy säästöissä.
”Kannustaisin ottamaan vähän riskiä”
Hanna Porkka korostaa, että säästämisen pitää olla helppoa ja halpaa, siksi Säästäjän kulut on kitistetty minimiin. Ne ovat enintään 50 senttiä jokaista sijoitettua sataa euroa kohden vuodessa.
Kaiken digitaalisuuden keskellä perinteisiä säästötilejäkään ei tarvitse unohtaa. Niille on yhä paikkansa: jos säästöaika on puolisen vuotta ei kannata lähteä sijoitusmarkkinoille.
Nyt on hyvä aika aloittaa.
”Mutta jos et tiedä, koska tarvitset varoja tai säästät muutaman vuoden tähtäimellä, kannustaisin ottamaan vähän riskiä esimerkiksi rahastoissa. Nyt on hyvä aika aloittaa. Enemmän menettää, jos ei uskalla edes aloittaa”, Porkka sanoo.
