Miten käy, jos somevilkuilun sijaan otatkin kupin teetä ja katsot ulos ikkunasta?

Ahdistaako some? Lue psykologin 5 vinkkiä somen käyttöön – ja aivot kiittävät

Teksti:

Terhi Kangas

Kuvat:

iStockphoto

Julkaistu: 19.2.2019

Muokattu: 31.8.2020

Moni kokee ”roikkuvansa somessa” aivan liikaa ja netti pursuaa vinkkejä somen käytön vähentämiseen, Mitä neuvoja antaa aivotutkimuksesta väitellyt psykologi Ville Ojanen?

S-ryhmän asiakasomistajille tehdyssä kyselyssä moni kiireestä ahdistunut vastaaja osoitti syyttävällä sormella sosiaalista mediaa. Mokomakin aika- ja energiasyöppö!

> Lue tästä lisää kyselystä: Kotitöistä paineita 61 prosentilla suomalaisista

Ongelma on laajalti tunnistettu, joten aiheesta tietoa etsivä löytää verkosta lukuisia asiantuntijoiden vinkkilistoja somen käytön vähentämiseen. Miten aivotutkimuksesta väitellyt psykologi Ville Ojanen näkee sosiaalisen median. Hyvä vai paha? Uhka vai mahdollisuus?

”Ehdottomasti sekä että. Negatiiviseksi ilmiöksi sosiaalinen media muodostuu silloin, kun tasapaino muiden asioiden kanssa häiriintyy. Kun mitä tahansa asiaa tehdään muiden asioiden kustannuksella, ollaan aina huonoilla raiteilla. Kaikki liikatekeminen on pahasta. Jopa liikunta,” Ojanen napauttaa.

> Lue myös, miten some tuo paineita: ”Toisten ruusuinen arki saa kyseenalaistamaan oman elämän mielekkyyden”

Käsistä ryöstäytyvä sosiaalinen media

Aivojen toiminnan perusteellisesti tuntevan psykologin mielestä kaiken tekemisen tulisi olla myönteistä omalle mielelle ja hyvinvoinnille. Sosiaalinen media voi olla myös tätä. Se tarjoaa mahdollisuuden itseilmaisuun ja ihmismielelle tärkeän tunteen siitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi. Vuorovaikutukseen liittyvät kokemukset ovat hyvin autenttisia myös digitaalisessa maailmassa.

Pahimmillaan some aiheuttaa katkeruutta ja riittämättömyyden tunnetta.

Ongelmana on vain se, että sosiaalisen median käyttö riistäytyy niin helposti käsistä. Pahimmillaan some katkaisee keskittymisen, hoitaa väärällä tavalla tylsistymistä, jää monotonisesti ja addiktoivasti päälle, aiheuttaa katkeruutta ja riittämättömyyden tunnetta.

”Tämä kaikki on hukkaan heitettyä aivoaikaa. Mutta vain ihminen itse tietää, onko käyttöä syytä vähentää vai ei. Arvioinnissa auttaa tietoisuustaitojen kehittäminen – joista on muuten hyötyä ihan kaikilla elämän osa-alueilla. Kyky olla tietoinen omista tarpeistaan on äärimmäisen tärkeä.”

"Arvioinnissa auttaa tietoisuustaitojen kehittäminen."

Pitääkö siis hankkiutua mindfulness-kurssille tietääkseen, onko some itselle ongelma vai ei?

Ei sentään. Ville Ojasen mukaan liikkeelle voi lähteä yksinkertaisesti pohtimalla, mitä somettaminen itselle tarkoittaa. Mikä sosiaalisen median äärelle ohjaa: tylsistyminen vai refleksinomainen automaattiohjaus? Mitä minussa tapahtuu, kun sometan? Mihin tarpeeseen sometan?

Psykologin vinkit aivoystävälliseen somen käyttöön

Ota vastuu omasta käytöksestäsi ja tunteista, jotka ohjaavat sosiaalisen median käyttöä. Jos sometat tylsyyteen, mitäpä jos yrittäisitkin hyväksyä tylsyyden? Tarkkaile, mitä tylsyydestä voi seurata. Saatat yllättyä.
Sometatko automaattiohjauksella? Ehkä kaipasit taukoa tai halusit vain energisoitua katsomalla, kuinka monta tykkäystä on tullut viimeisimpään postaukseesi. Miten käy, jos teetkin taukojumpan tai otat kupin teetä ja katsot ulos ikkunasta?
Jos automaattiohjaus ei muuten katkea, muokkaa ympäristöä sellaiseksi, että sen on pakko katketa. Sulje sovellus tai äärimmäisessä tapauksessa koko puhelin. Vaikka äärimmäisyydet yleensä huonoja vaihtoehtoja ovatkin.
Opettele kohtuutta. Kaikessa. Alkoholikin on kohtuullisesti nautittuna ok, mutta jos se vie kaikki ajatukset, rahat ja ajan sekä vaikuttaa negatiivisesti elämään ja ihmismieleen, on vain yksi suunta: vähennä.
Somen rajoittamisen harjoittelu on hyvä henkinen jumppasali. Näin treenaat arjen hallintaa. Voit siis puhtaasti mielenkiinnosta kokeilla vähentämistä, vaikka et kokisikaan somettavasi ongelmaksi asti.