Sari Helin, Juha Korhonen ja Saska Tuomasjukka ovat Suomalainen Menestysresepti -kisan finalisteja vuonna 2020.
Suomalainen menestysresepti -kilpailu on pyörähtänyt käyntiin ja jännittäviä käänteitä voi seurata Neloselta ja Ruudusta maanantaisin. Millä mielin kisaan lähtivät Juha Korhonen, Sari Helin ja Saska Tuomasjukka?
“Tämä on ennennäkemätön tuote, jonka uutuusarvo on huikea”, sanoo Juha Korhonen, Kuusamon Kala Oy:n toimitusjohtaja esitellessään yrityksen innovaatiota.
Kuusamon Kalalastu on suomalaisen kalan uuteen muotoon ja makumaailmaan kiepauttava, kebabia muistuttava lastu, jonka kalapitoisuus on peräti 90 %.
Kalastajan ammattia pitkään harjoittanut Korhonen ja Kuusamon Kala Oy:n osakas, studioravintola Tundran keittiömestari Jarmo Pitkänen jakavat kiinnostuksen raaka-ainetta kohtaan.
“Olemme monta kertaa kokoontuneet Tundraan tekemään kalasta testimielessä milloin mitäkin”, Korhonen kertoo.
Koekeittiössä on maisteltu varsin ennakkoluulottomia kokeiluja, esimerkiksi kalabratwurstia.
”Emme ole kuitenkaan aiemmin jalostaneet kokeiluja tuotteeksi. Valtakunnallisesti tunnetuin Kuusamon Kalan tuote on edelleen hyvin perinteinen, eli savumuikkusäilyke öljyssä”, sanoo Korhonen.
Yrityksessä alettiinkin pohtia, miten myös nuoret saataisiin syömään enemmän kalaa.
”Kala on niin hieno raaka-aine, että sitä soisi itseasiassa kaikkien syövän enemmän”, toteaa Korhonen.
”Mutta tämän kohdalla mietimme, millainen tuote toisi kalan lähemmäs juuri sellaista nuorta kuluttaa, joka ei kalaa syö.”
Johtuen aiemmista kokeiluista, ei kynnys lähteä puristamaan kalaa lastuksi ollut korkea. Myös tietoa ja taitoa kalan erilaisista käsittelytavoista oli karttunut.
“Uskon, että omista intresseistä moni elintarvikeinnovaatio juuri lähteekin, siitä palosta sekä ruokaa että sen tekemistä kohtaan.”
Huono Äiti on sosiaalisen median yhteisö ja nettisivu, jolla on satojen tuhansien naisten viikoittainen yleisö. Sen perustaja ja vetäjä on journalistitaustainen Sari Helin, joka keksi Huonon Äidin idean työvuosinaan Washingtonissa. Joku saattaakin yllättyä nähdessään Helinin nyt elintarvikeinnovaatiokilpailussa.
”Huono Äiti -ruoka on kotimaisista raaka-aineista Juvalla käsin tehtyä valmisruokaa”, kertoo Helin.
”Sellaista, jolla ei ole oikeastaan mitään tekemistä 'eineksen' kanssa.” Tuote sai alkunsa Helinin omasta tarpeesta löytää laadukasta valmisruokaa, jonka hinta ei nousisi pilviin. Mukaan suunnitteluun otettiin myös Huono Äiti -yhteisö.
Menestystuote syntyy Helinin mielestä vastaamaan kuluttajan tarvetta. Huono äiti -valmisruoka ei itsessään olekaan se varsinainen innovaatio – innovatiivista on se, että Helin haki kilpailuun ennen kuin tuotetta edes oli olemassa. Vain kohdeyleisö oli valmiina.
Tämä on täysin uudenlainen lähestymistapa, sillä yleensä tehdään ensin tuote ja sitten vasta mietitään, kenelle sitä myytäisiin.
”Pitää olla myös hyvää kehitystyötä ja reseptiikka kunnossa. Pitää maistattaa tuotetta, kuunnella testaajia, tehdä muutoksia ja tietysti myös markkinoida – muuten kukaan ei tuotetta löydä”, hän sanoo.
Ennen Suomalaista menestysreseptiä Helin nauraa hankkineensa kokemusta elintarvikealasta ennen kaikkea loistavana ruoan lämmittäjänä.
”Tosin viime vuonna toimme markkinoille Huono Äiti -suklaan, mutta tämä ruokahanke on hyvin eri tyyppinen, sillä esimerkiksi säilyvyys on suklaassa ja valmisruoassa hyvin erilainen.”
Finaaliin Helin sanoo lähtevänsä kiitollisella mielellä.
”Sanon itselleni aina kun on hirveä kiire tai vaikea hetki, että Sari, sun somebrändi on tosissaan mukana tässä tekemässä ruokaa. Leuka ylös, tämä on saavutus, josta pitää nauttia!”
Elintarvikekemisti, yrittäjä Saska Tuomasjukan ideana oli alun perin tuoda marjat suomalaiseen arkeen.
“Sillä ajatuksella Lapin Maria perustettiin yksitoista vuotta sitten. Marjoista teemmekin kaikenlaisia juomia ja olemme myös Suomen suurin luomuglögin valmistaja”, Tuomasjukka kertoo.
Lapin metsistä ja luomuviljelmiltä raaka-aineensa hankkivassa yrityksessä on marjojen ohella oltu kiinnostuneita muistakin keruutuotteista. Innovaatiopöydällä on pyöritelty muun muassa kuusenkerkkää.
“Valmistamme Kerkkä-glögiä ja innostuimme kokeilemaan myös peston valmistamista kuusenkerkästä”, taustoittaa Tuomasjukka.
Kerkkäpestokokeilu puolestaan johti Suomalaisessa menestysreseptissä kilpailevan, nokkosesta valmistetun Villipeston syntyyn.
“Tunnustan, ettei se puhtaasti oma idea ollut”, Tuomasjukka naurahtaa.
“Törmäsin toisen valmistajan pestojauheeseen ja ihmettelin heille, miksi tämä on kuiva jauhe valmiin peston sijaan.”
Kun valmiita villipestoja ei tuntunut markkinoille kukaan muukaan tuovan, Tuomasjukka ryhtyi toimeen itse.
“Tässä pohjoisen metsän maut yhdistyvät Välimeren pestoperinteeseen”, Tuomasjukka maalailee.
Hän pohtii menestyvän tuotteen rakentuvan monesta osatekijästä.
“Ajoituskin on tärkeä: osuuko tuote siihen hetkeen, kun sille on kysyntää”, hän sanoo.
Tärkeä komponentti menestyksessä on myös intohimo.
“Kestävä menestys rakentuu sellaisesta osaamisesta, joka syntyy vain intohimoisesta suhtautumisesta omaan tekemiseen.”
