Anna koiran etsiä ruokansa ainakin kerran päivässä, sanoo asiantuntija

Ruokakuppi tyhjenee hetkessä, mutta koiran tarve etsiä ruokaa säilyy. Koirien hyvinvointivalmentaja Lotta Lipsanen neuvoo, miten kestokassi, vanhat sukat ja tyhjä maitopurkki tarjoavat koiralle mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia.

Mustavalkoinen koira katsoo nuolualustaa, kun käsi sivelee siihen valkoista ruokaa.
Teksti: Ida Valpas
Kuvat: 123.rf, Lotta Lipsanen
2.11.2026 | Päivitetty 2.11.2026

Miettimisen arvoista

Juttusarja, jossa oman alansa asiantuntija esittää arkeen liittyvän näkemyksen, joka yllättää, haastaa totuttuja käsityksiä tai saa lukijan katsomaan tuttua asiaa uudesta kulmasta.

”Mielestäni jokaisen koiran pitäisi saada etsiä ruokansa ainakin kerran päivässä. Se on helppo tapa antaa koiran touhuta omia juttujaan ja saada onnistumisen kokemuksia ilman käskyjä ja sääntöjä. Kun koira huomaa, että ruokaa löytyy etsimällä, sen optimismi kasvaa. Samalla se syö rauhallisemmin hotkimisen sijaan, mikä edistää ruoansulatusta.

Tarve etsiä ruokaa on syvällä koiran geeneissä. Vapaana eläessään koira käyttää suuren osan ajastaan ruoan etsimiseen ja haistelemiseen. Kotioloissa ruoan voi sen sijaan hotkaista kupista kymmenessä sekunnissa. Kesykoirallakin on kuitenkin tarve etsiä ruokaa, ja se voi näkyä esimerkiksi roskisten tonkimisena tai kerjäämisenä. Pienen maistiaisen tarjoaminen ruokapöydästä voi silloin antaa koiralle aistielämyksen ja tärkeän yhteisen hetken ihmisen kanssa.

Virikkeistämisen voi aloittaa laittamalla osan ruoasta helposti ja osan hieman haastavammin tarjolle ja seuraamalla sitten, miten koira toimii. Jo pennun kanssa voi harjoitella esimerkiksi niin, että osa nappuloista on pyyhkeellä näkyvissä ja osan päälle on taiteltu hieman kangasta. Vaikeustasoa voi nostaa sitä mukaa, kun koira tulee taitavammaksi.

Lotta Lipsanen ja hänen koiransa virikkeiden ääressä.

”Helppo virike syntyy kestokassista, johon voi laittaa pari pyyhettä, vanhoja sukkia, koiran leluja ja tyhjiä kartonkipakkauksia. Se on koiralle palkitsevaa ja jännittävää, koska se ei tiedä, mitä seuraavaksi löytää.”

Haistelu on koiralle hyvin luontainen tapa etsiä ruokaa, joten kuivaruokaa voi myös ripotella esimerkiksi lattialle, nurmikolle tai nuuskumatolle.

Märkäruoan voi puolestaan laittaa Kongiin, nuolumatolle tai syömistahtia hidastavaan slow feeder -ruokintakuppiin. Nuoleminen rauhoittaa koiran hermostoa, joten virikehetki voi auttaa koiraa myös rauhoittumaan stressaavassa tilanteessa tai ennen yksinoloa.

Helppo virike syntyy myös kestokassista, johon voi laittaa esimerkiksi pari pyyhettä, vanhoja sukkia, koiran leluja ja tyhjiä kartonkipakkauksia. Kuivaruokaa ripotellaan sekaan ja annetaan koiran penkoa kassia. Se on koiralle palkitsevaa ja jännittävää vähän samaan tapaan kuin metsästäminen, koska se ei tiedä, mitä seuraavaksi löytää. Samalla koira saa itse säädellä, kuinka syvälle rapisevaan kassiin se uskaltautuu.

Kaikki virikkeet eivät kuitenkaan sovi kaikille koirille. Sopiva vaatimustaso pitää myös valita koiran senhetkisen fiiliksen ja tilanteen mukaan. Jos päivä on ollut aktiivinen, vaikkapa jäädytetyn ruoan tarjoaminen voi turhauttaa nälkäistä koiraa, koska ruoan saaminen on liian hidasta tai työlästä. Silloin koira saattaa kiihtyä tai hätääntyä ja alkaa esimerkiksi äännellä, repiä tai heitellä virikettä.

Mikään ei estä tarjoamasta vaikka kaikkia aterioita virikkeiden kautta, jos koira siitä nauttii. Ajattelen kuitenkin, että kaikkea ruokaa ei tarvitse ansaita. Joskus on ok saada ruoka helposti.”