Haluatko saada rahaa säästöön? Opettele käänteentekevä taito
Mitä rahasta tulisi tietää ja miten sitä tehdään? Ronja Romsilla ja Helena Rostedtilla on vastauksia.
Mitä nuorten tulisi tietää rahasta ja siitä, miten sitä tehdään? Tähän antavat vastauksia Ronja Roms ja Helena Rostedt kirjassaan Näin tehdään rahaa (WSOY), joka ilmestyy 11. syyskuuta.
Tässä jutussa Ronja, 38, ja Helena, 36, kertovat, mitä olisivat toivoneet tienneensä rahasta itse nuorina ja millaista hedelmää heidän taloudelliset toimensa ovat kantaneet.
Aikaisin aloittaminen kannattaa
Helena ja Ronja olivat molemmat lähemmäs kolmekymppisiä aloittaessaan sijoittamisen.
Lainaa asuntoa varten Ronja haki pankista ensimmäisen kerran jo 19-vuotiaana. Lainan saanti onnistui kuitenkin vasta muutama vuosi myöhemmin yhdessä ystävien kanssa.
”Pörssistä taas en ollut kuullutkaan ennen 25 ikävuotta. Ennen kuin sijoitin pörssiin, ostin sijoitusasunnon velkarahalla. Helpommalla olisi päässyt, jos olisi laittanut 15 euroa indeksirahastoon.”
Juuri näin Helena teki. Hän oli 27-vuotias aloittaessaan rahastosijoittamisen. Aiemmin hän ei ollut saanut säästöön senttiäkään.
Kummankaan lapsuudessa ei puhuttu rahasta. Monen perheen sisällä raha saattaakin edelleen olla vaiettu aihe, vaikka siitä nykyään puhutaankin enemmän.
”Haluaisimme kannustaa nuoria ottamaan raha-asiat puheeksi kotona. Alle 18-vuotias ei voi alkaa sijoittamaan ilman vanhempien lupaa. Mutta 18-vuotiaskin on vielä etulyöntiasemassa”, Ronja sanoo.
”Aika on sijoittajan puolella. Mitä aiemmin aloittaa, sitä enemmän raha ehtii tuottamaan.”
Budjetoiminen voi olla käänteentekevää
27-vuotiaaksi asti Helena eli niin, ettei palkasta jäänyt mitään käteen. Parikymppisenä hän oli kahden lapsen yksinhuoltaja ja pitkään työttömänä ja opiskelijana. Tuolloin hän osteli paljon osamaksuilla ja velkaantui. Laskut eivät kuitenkaan päätyneet ulosottoon asti.
”Kun aloitin budjetoinnin, laskin tarkkaan mihin kaikkiin osamaksuihin rahat menevät. Lopulta pääsin osamaksulaskuista eroon ja pystyin aloittamaan sijoittamisen.”
Budjetointi onkin tärkeä työkalu oman talouden hallinnassa. Yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa sitä, että kirjaa tarkasti ylös kaikki omat tulonsa ja menonsa.
”Kun näkee, mihin rahat menevät, on helpompi tehdä suunnitelma esimerkiksi velkojen maksamiseksi, tai säästämistä ja sijoittamista varten”, Helena sanoo.
Helena ei enää budjetoi yhtä yksityiskohtaisesti, mutta kirjaa ylös isot linjat. Ronja puolestaan on innostunut tauon jälkeen jälleen budjetoimaan, ja käyttää siihen maksullista sovellusta.
Säästämään ja sijoittamaan voi oppia
Kuka tahansa voi oppia hyväksi rahan kanssa, eikä tarvitse olla korkeasti koulutettu. Tämän Helena ja Ronja olisivat halunneet ymmärtää aiemmin.
”Minua harmittaa se, että nuorena ajattelin, että sijoittaminen on tosi vaikeaa enkä pysty ymmärtämään sitä, koska en ole käynyt kauppakorkeakoulua”, Ronja muistelee.
Hän myös ajatteli, että on niin paljon asioita, mistä ottaa selvää, että aloittaminen on mahdotonta.
Sittemmin hän on huomannut, että opettelu tapahtuu pienin askelin. Liian pitkään ei kuitenkaan kannata jäädä jumiin talousasioiden opiskeluun. Helpoin tapa aloittaa sijoittaminen ovat indeksirahastot, Ronja ja Helena vinkkaavat.
”Matalien kulujen takia ne ovat mielestäni hyviä juuri nuorille opiskelijoille tai sellaisille, joilla on epäsäännölliset tulot”, Ronja sanoo.
”Mutta ei pankinkaan rahastoja kannata pelätä”, Helena lisää.
Säästämisestä kannattaa tehdä mahdollisimman helppoa
Ronjalla on ollut vuosia käytössä pankin säästölipas-palvelu. Jokaisen korttiostoksen yhteydessä omavalintainen summa siirtyy automaattisesti säästöön tai sijoituksiin. Ronjan tapauksessa tuo summa on viisi euroa.
”Olen huono säästämään, ja näin säästämistä ei edes mieti.”
Helena puolestaan säästää heti palkan tullessa eli käyttää niin sanottua ”maksa itsellesi ensin” –taktiikkaa.
”Kun palkka tulee, 300 euroa siirtyy automaattisesti rahastoon. Sen lisäksi S-Bonus menee suoraan rahastoon, mikä on loistava keksintö.”
Kasvun mindsetin voi oppia tai omaksua
Ronja näki jo lapsuudessa, miten hänen yrittäjäisänsä otti isoja mutta hallittuja riskejä. Isä ajatteli isosti ja Ronja omaksui saman asenteen. Kaikista ottamistaan riskeistä hän ei ole kuitenkaan kertonut edes isälleen.
Helena puolestaan omaksui äidiltään ajatuksen, että kaikki järjestyy. Sen turvin hän on uskaltanut tehdä elämänmuutoksia. Hän olisi kuitenkin kaivannut enemmän ”tee vain” -asennetta, ja tunnetta, ettei epäonnistuminen haittaa.
Vanhempien varovaisuus on heistä ymmärrettävää. Sukupolvien välillä kun on eroa. Helena ja Ronja kuvailevat vanhempiensa sukupolvea turhankin varovaiseksi.
”Meidän sukupolvi taas on lähtenyt soitellen sotaan. Jos olisimme tehneet kirjan kolme vuotta sitten, siitä olisi tullut hyvin erilainen. Silloin oli vallalla ajatus, että kuka vain pystyy mihin vain, mutta enää sellainen ei mene läpi”, Ronja sanoo.
Nyt he haluavat välittää nuorille sanomaa siitä, että on ok epäonnistua ja muuttaa suuntaa tai mielipidettä.
”Välillä olen ollut niin kyllästynyt asuntosijoittamiseen, että koko salkku on tehnyt mieli vaihtaa rahastoihin.”
”Kasvun ajattelutapa ei tarkoita sitä, että jokaisesta voi tulla mitä tahansa. Jos jotain haluaa, se vaatii työtä”, Helena sanoo.
Molemmat ovat kokeneet viime vuosina takaiskuja. Aloitettuaan rahastosijoittamisen Helena innostui myös osakkeista ja sai nopeasti kerrytettyä varallisuutta. Niiden turvin hän toteutti unelman yrittäjyydestä.
Parin vuoden yrittäjyys vei lopulta kaikki säästöt ja sijoitukset. Nyt Helena on ollut vuoden verran palkkatöissä ja jatkanut rahastosijoittamista.
Ronjalla on puolisonsa kanssa lukuisia sijoitusasuntoja ja sijoitussalkun arvo huitelee neljässä miljoonassa, mutta yrittäjyyteen on mahtunut myös alamäkiä.
”Välillä olen ollut niin kyllästynyt koko asuntosijoittamiseen, että koko salkku on tehnyt mieli vaihtaa helppoihin rahastoihin.”
Velka ei aina ole pahasta
Kun Ronja osti yritykselleen sijoitukseen ensimmäisen isomman kokonaisuuden, kahdeksan asunnon rivitalon Hangosta ja velkaa oli 240 000 euroa, hän menetti yöunensa viikoksi. Nykyään sellainen velkasumma ei tunnu missään.
”Rahasta ei meidän nuoruudessa puhuttu ja velasta oli jäänyt sellainen tunne, että se on pahasta.”
Ilman velkarahaa Ronja ei olisi pystynyt rakentamaan varallisuutta sijoitusasunnoilla. Ronjan sanoma onkin, että velkaa ei tarvitse pelätä, kunhan tietää mitä tekee – ja selvittää tarkkaan velan korot.
Helena puolestaan ei ole koskaan pelännyt velkaa, mutta ajatteli pitkään, ettei saisi lainaa sijoitusasuntoa varten. Nyt hänellä on puolisonsa kanssa yksi sijoitusasunto.
”Se oli tosi iso juttu. Ikään kuin osoitus itselleni siitä, että minäkin olen mallikelpoinen kansalainen.”
Alkuvuodesta hän flippasi, eli osti, remontoi ja myi asunnon puolisonsa kanssa. Toiveena on jatkaa asuntosijoittamista.
”Pankkiin kannattaa laittaa lainahakemus, vaikka olisi opiskelija, eivätkä tulot olisi säännölliset. Sieltä voi saada vinkkejä siihen, mitä lainan saaminen vaatii”, Helena sanoo.
Esimerkiksi Ronjan tapauksessa ensimmäisen asuntolainan saaminen oli mahdollista yhdessä muiden kanssa. Kerran hän on ottanut pikavipin ja myös maksanut yhden remontin kalliimmalla lainalla, mutta molemmat hän teki sijoitusmielessä, täysin harkitusti.
"Silloin täytyy olla tarkat laskelmat tehtynä ja selvää, että pääsee mahdollisimman nopeasti eroon kalliista koroista."
Useimmiten huono velka kuitenkin syö varallisuutta sen sijaan että se kasvattaisi sitä. Huonoa velkaa kannattaakin heidän mielestään välttää. Yleensä korkeat kulut ovat merkki huonosta velasta.
”Toivon, että myös huonosta velasta puhuttaisiin enemmän, ettei sen kanssa jäisi yksin.”
Uusimmat jutut sähköpostiisi