Japanilainen Tomo luuli ostaneensa Suomessa tiramisua – maistui "hirveältä"
Kysyimme Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta, mikä suomalainen ruoka on tehnyt heihin vaikutuksen.
Kun dosentti, ruokahistorian asiantuntija Ritva Kylli kertoi taannoin Yhteishyvälle, mikä ruoka on suomalaisista suomalaisin, vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä.
Se oli hernekeitto. Se nousi myös rakastetuimpien suomalaisten ruokien listalle, kun kysyimme Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta, mikä Suomi-ruoka on tehnyt heihin lähtemättömän vaikutuksen.
Suomesta löytyi lohturuoka
Etelä-Afrikassa syntynyt, Chilessä ja Brasiliassa asunut hammaslääkäri ja sosiaalisen median vaikuttaja Natalie Clarke päätyi Suomeen aviomiehensä työn takia. Perheen arki Tampereella asettui nopeasti uomiinsa, ja 1-, 10- ja 11-vuotiaat lapsetkin solahtivat suomalaisuuteen ongelmitta.
”Ennen tänne muuttoa löysin verkosta paljon negatiivista tietoa Suomesta – että täällä on kylmää, ihmiset ovat varautuneita ja ruoka on tylsän makuista. Mutta kun tulimme tänne, kokemus oli täysin päinvastainen”, Natalie kertoo.
Ainoa ruokaan liittyvä haaste tuli ruokakaupassa, kun Natalien oli vaikea ymmärtää ruokapakkausten nimiä. Mutta kun oikea tuote löytyi, parjatusta suomalaisruoasta tuli heti lempijuttu.
”Suomalainen ruoka maistuu yksinkertaiselta, ei liian monimutkaiselta, vaan kotiruokamaiselta. Se on kuin isoäitien tekemää. Kulttuurisokki tuli oikeastaan vain poronlihasta. Se oli paljon kuivempaa kuin liha, johon olimme tottuneet”, Natalie kuvailee.
Etelä-Afrikassa syntynyt, Chilessä ja Brasiliassa asunut hammaslääkäri ja sosiaalisen median vaikuttaja Natalie Clarke päätyi Suomeen aviomiehensä työn takia. Perheessä on 1-, 10- ja 11-vuotiaat lapset.
Natalie Clarke on opetellut kokkaamaan suomalaista lohikeittoa. Hän on jakanut reseptin myös sosiaalisessa mediassa.
Lapsille suomalainen ruoka ei tosin heti maistunut. Perheenäiti muistelee, miten hän pakkasi ensimmäisen kolmen vuoden ajan lapsille mukaan brasilialaiset eväät kouluun. Pikkuhiljaa he tottuivat suomalaisen ruoan makuun ja syövät sitä nyt mielellään.
Koko perheen yhteiseksi suosikiksi on kohonnut lohikeitto. Natalie kutsuu sitä lohturuoaksi, jota kokataan aina, kun perhe haluaa hemmotella toisiaan.
”Kokkaamme sitä viikonloppuisin ja kylminä päivinä. Lohikeiton löysin, kun etsin tietoa suomalaisesta kulttuurista. Rakastamme sitä niin paljon, että jaoin reseptin sosiaalisessa mediassa. Jopa Uudessa-Seelannissa asuva ystäväni kokkasi sitä, tosin hän käytti lohen sijaan hummeria”, Natalie sanoo ja naurahtaa.
Lohikeittoa ei kuitenkaan voi viedä tuliaisena ulkomaille. Kun Natalie perheineen lähtee miehen kotimaahan Brasiliaan, mukaan pakataan muut suomalaiset suosikit.
”Viemme Fazerin Sinistä, ja kaikki rakastuvat siihen. Fazerin sininen on tosi erilaista kuin monet muut suklaat. Se on todella pehmeää ja täyteläistä. Moni tuttavani on sanonut, että se on parasta suklaata, mitä he ovat koskaan maistaneet.”
Karjalanpiirakka oli aluksi sokki
Mayeli Moreno muutti Meksikosta Suomeen muutama vuosi sitten musiikin ja rakkauden perässä.
Ensimmäistä kertaa hän vieraili Suomessa tosin jo kymmenen vuotta sitten. Tuolloin häntä kiinnosti maassamme metallimusiikki, ei niinkään ruoka. Suomalaiseen ruokaan ei ollut helppo tottua.
”Ruoka maistui usein makealta myös silloin, kun söin pääruokia”, Mayeli kuvailee.
Rovaniemen lähellä asuva Mayeli söi Suomessa myös paljon kalaa, johon ei ollut tottunut. Myös ensikosketus karjalanpiirakoihin oli hämmentävä.
”Maistoin niitä niin, että otin ne suoraan paketista ja söin kylmänä. Olin sokissa”, Mayeli sanoo ja nauraa.
Mayeli Moreno on leiponut Meksikossa asuville läheisilleen karjalanpiirakoita. Perheenjäsenet ihastuivat suomalaisruokaan.
Rakkaus karjalaista leivonnaista kohtaan syttyi vasta seuraavalla kerralla. Mayelin suomalainen opettaja näytti, miten karjalanpiirakat lämmitetään uunissa ja höystetään sitten lisukkein. Nykyään meksikolainen nauttii karjalanpiirakkansa juuston ja kinkun kera.
”Olen leiponut niitä myös perheelleni Meksikossa. He maistoivat ja pitivät mausta, mutta kun he tulivat käymään Suomessa, he oikein hullaantuivat. Sen jälkeen he halusivat syödä niitä joka päivä.”
”Olen leiponut niitä myös sukulaisilleni, kun olin käymässä Meksikossa. Heillä kesti hetki tottua makuun, mutta lopulta hekin alkoivat pitää niistä. Osa olisi halunnut syödä niitä joka päivä.”
Mayel kokkaa nykyään sekä meksikolaista ruokaa että suomalaista ruokaa meksikolaisin maustein höystettynä. Suomi tuntuu kodilta – jopa enemmän kuin Meksiko aikoinaan.
”Olen suomalaiseen tapaan ihminen, joka nauttii omasta henkilökohtaisesta tilasta. Ja talviaikaan syön laskiaispullia, kuten muutkin suomalaiset, kermavaahdolla ja mansikkahillolla totta kai!”
Lohikeitto lämmitti ukrainalaista Saniieta
Ukrainan sodan takia Suomeen muuttaneet Saniie Khalilova ja Maiia Chudinova ovat ihastuneet osaan suomalaisruoista.
Kun Saniie maistoi ensimmäisen kerran kalakeittoa, hän hämmästyi. Keittoruoat eivät olleet aikaisemmin olleet hänen suosikkejaan, mutta Suomessa höyryävän kuuma soppa maistui taivaalliselta. Etelä-Ukrainasta kotoisin oleva Saniie totutteli vielä Suomen kylmiin lämpötiloihin, ja talvella nautittu kalakeitto hoiti kaksi ongelmaa yhdellä iskulla.
”Keitto lämmitti ihanasti ja maistui tosi hyvältä. Meillä ei ole Ukrainassa kermaisia keittoja, joihin olisi lisätty kalaa”, Saniie kertoo.
Ukrainalaiset Saniie Khalilova ja Maiia Chudinova ovat ihastuneet osaan suomalaisruoista. Saniie pitää erityisesti perunapiirakoista. Maiia ihailee kauppojen luomuruokavalikoimaa.
Ukrainasta Saniie ja Maiia kaipaavat etenkin tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Niissä on makua, jota ei ole missään muualla.
Samaa voi sanoa myös suomalaisista ruoista, Saniie toteaa. Kun hän maistoi ensimmäistä kertaa perunapiirakkaa, maku yllätti aivan uudella tavalla.
”Ukrainassakin on piirakoita, mutta ei mitään tällaista. Se on hyvin erikoinen muotonsa ja ruistaikinansa vuoksi. Perunapiirakoista on tullut suosikkejani”, Saniie sanoo.
Sanien mielestä on kiinnostavaa, miten suomalaiset käyttävät lihan lisukkeena hilloa.
”En esimerkiksi tykkää yleensä lihapullista, mutta täällä pidän niistä. En myöskään ollut koskaan kokeillut juustoa hillolla, mutta rakastuin leipäjuustoon hillolla.”
Ukrainalainen Maiia puolestaan ilahtuu joka kerta vieraillessaan paikallisessa S-marketissa. Hän valitsee ruokansa terveellisyys edellä.
”Kun menet suomalaiseen supermarkettiin, huomaat, kuinka paljon täällä on luomutuotteita. Valitsen niitä useimmiten, koska niitä ei ollut niin paljon Ukrainassa. Lähdin sieltä vuonna 2022, joten en tilanne tilannetta nyt.”
Tuunattua mämmiä ja terveellisiä aamupaloja
Helsingissä asuva japanilainen Tomonao Bushida meni Suomeen muutettuaan lankaan. Kun hän näki Prismassa mämmipakkauksen, hän luuli sitä tiramisuksi ja maistoi sitä sellaisenaan. Se oli virhe – mämmi maistui japanilaisen mukaan hirveältä.
Nykyään Tomo suhtautuu mämmiin armollisemmin. Hän on tuunannut siitä muun muassa uunissa paistetun leivonnaisen, joka maistuu makealta, kun siihen lisää vaniljakastiketta, suklaata, voita, kaurahiutaleita sekä muumikeksejä. Lopputuloksena on kelpo herkku.
Japanilainen Tomonao Bushida nauttii suomalaisista ruoista tuunattuna.
Tomo myöntää mukisematta, että suomalainen ruoka on vaatinut häneltä totuttelua. Pienellä tuunauksella Suomi-ruoat ovat kuitenkin alkaneet maistua. Pinaattilettuihinsa Tomo lisää kermavaahtoa. Myös laskiaispullat maistuvat omanlaisilta, kun niihin lisää matchasta tehtyä kermavaahtoa.
Vaikka suomalainen ruoka ei ole Tomon mukaan kaikkein parhaiten maustettua, on siinä vahvuutensa. Japanissa Tomo aloitti päivän paahtoleivällä, Suomessa hän syö joka aamu puuron, kuten suomalaiset. Suomi-ruoka on siis terveellistä, ja sitä Tomo arvostaa.
”Syön puuroa sekä terveellisyyden että halvan hinnan takia. Lisään mukaan vähän mustikoita ja sokeria”, Tomo sanoo.
Myös ruisleipä on herkkua – kunhan sen saa höystää omaan tapaan mascarponejuustolla ja kalkkunalla.
Marjoja suoraan metsästä
Kasvisruokaa suosiva María Fernández Sedeño on ällistynyt siitä, kuinka paljon vegaani- ja kasvisvaihtoehtoja suomalaisissa ruokakaupoissa on.
”Syön mahdollisimman paljon kasvisruokaa. Täällä se on tehty todella helpoksi. Kun menen Espanjaan, kahvilassakaan ei välttämättä ole maidolle kasvipohjaista vaihtoehtoa.”
Espanjasta kotoisin oleva María myöntää, että suomalaiseen ruokaan oli vaikea tottua. Espanjassa hän oli tottunut siihen, että voi hakea erikoisliikkeistä erikseen hedelmät, vihannekset ja kalat. Kaikki oli tuoretta ja paikallista.
"Täällä vie aikaa oppia, mitä kannattaa ostaa, mistä ja milloin. Suomalainen ruoka on hieman maanläheisempää, mutta pidän siitä, että siinä keskitytään ottamaan paras irti täältä saatavista raaka-aineista. En ole esimerkiksi koskaan nähnyt niin monia tapoja käyttää perunaa tai raparperia."
Suomalaisen ruokakulttuurin hienoudeksi hän nimeää metsästä saatavat marjat. Kun hän söi niitä ensimmäistä kertaa suoraan maasta, hän ihmetteli, oliko se todella turvallista. Nykyään mustikat ovat hänen suosikkejaan.
”Perinteinen mustikkapiirakka kuuluu ehdottomasti jokaiseen kesään. Teen niistä myös omaa hilloa sekä mustikkamuffinsseja, jotka täytän jogurttikreemillä.”
Kaikkein suomalaisimmaksi ruoaksi María nimeää kuitenkin hernekeiton. Kun sitä syö, tuntee olevansa melkein kuin kotonaan.
