Katri säästi alle vuodessa 6000 euroa – osa hämmästelee hänen säästökeinojaan
Katri on kahden lapsen totaaliyksinhuoltaja. Hän aikoo säästää 10 000 euroa, ja sen vuoksi on välillä kurkittava roskiksiinkin.
Katri suosii pyörää auton sijaan. Sen ansiosta hän saa enemmän säästöön ja sijoituksiin.
Katri Soukka 36, on kahden alakouluikäisen lapsen yksinhuoltaja. Lisäksi hän opiskelee ammattikorkeakoulussa.
Hänen tavoitteensa on valmistua LVI-tekniikkaan suuntautuneeksi rakennusmestariksi vuonna 2028 – ja että sinä vuonna hänellä on myös 10 000 euron sijoituspotti.
Jotta Helsingissä asuvana totaaliyksinhuoltajana pystyy säästämään ja sijoittamaan, vaatii se Katrin mukaan nokkeluutta. Katri kertoo, millaisista pienistä teoista syntyy isojakin summia.
Lasten harrastusten ei tarvitse maksaa maltaita
Vielä muutama vuosi sitten Katrilla oli 12 000 euroa velkaa. Marraskuussa 2025 velat maksettuaan hän aloitti säästämisen ja sijoittamisen.
Alle vuodessa Katri on onnistunut säästämään 6000 euroa. Isona apuna ja motivaattorina on ollut somepäiväkirjan pitäminen @nytseflippaa -Instagram-tilillä.
”Doomskrollailun sijaan olen rakentanut someen oman kuplan, johon kuuluu muita piensijoittajia.”
Katri on pyrkinyt minimoimaan kaikki juoksevat kulut. 1500 euroa kuluu kuussa laskuihin, vakuutuksiin, vuokraan, auton vakuutusmaksuihin ja lasten harrastuksiin.
Katri haluaa mahdollistaa lapsille monipuoliset harrastukset, mutta niiden ei tarvitse maksaa paljon.
”Jääkiekon aloittaminen tuntui pitkään liian kalliilta, mutta saimme apua sopivan joukkueen ja varusteiden löytämiseen. Nyt näyttääkin siltä, että poikani pääsee aloittamaan pitkään toivomansa harrastuksen.”
Katri joutui aluksi sanomaan lapsen jääkiekkoharrastukselle ei. "Jääkiekkoseuroissa on kuitenkin eroa, ja onnistuimme löytämään vähän edullisemman seuran, joka on hakenut meille tukea harrastuksen aloittamiseen. Olen saanut myös apua varusteiden löytämiseen edullisesti ja saanut niitä lahjoituksena."
Molemmat lapset pelaavat jalkapalloa, mikä on suhteellisen edullinen harrastus eikä vaadi kalliita varusteita. Katri itse käy kuntosalilla.
”Yhdessä käymme paljon uimahallissa ja pyöräilemme, lapset käyvät skuuttiparkissa. Harrastaakseen lapsella ei tarvitse olla parhaat vehkeet tai harrastaa seurassa.”
Sama pätee vaatteisiin ja tavaroihin – ei tarvitse olla merkkivaatteita tai mennä mukaan uusimpiin villityksiin.
”Yhteen aikaan trendasi Labubu-pehmolelut, joita en suostunut ostamaan. Perustelin sen lapsille sillä, että ne ovat vain hetken villitys. Myöhemmin lapsetkin naureskelivat, etteivät muistaneet miksi olivat halunneet sellaisia. Lapset ymmärtävät, että se on sellaista kulutushysteriaa, johon me emme lähde mukaan.”
Tarvittavaa tavaraa voi löytää ilmaiseksi. Ruokapöydän tuolit Katri löysi roskakatoksesta. Googletus kertoi, että tuolit olivat 300 euron arvoiset.
Harkintaa ruokaostoksilla
Katri haastaa itseään sillä, kuinka monta päivää hän pystyy olemaan käyttämättä rahaa.
”Siinä ehtii kypsyä ajatus siitä, mitä todella tarvitsee tai mitä tehdä ruuaksi.”
Viikon ruokaostokset Katri tekee Prismassa ja käyttää S-maksukorttia saadakseen maksutapaedun. Bonuksen kanssa niistä kertyy pieniä summia. Lisäksi Katri metsästää lähikaupan ilta-alesta lihaa pakkaseen.
Ruokaan perheellä menee noin 450 euroa kuussa.
”Voisimme elää niukemminkin, mutta elämän ei pidä olla pelkkää kurjuutta. Esimerkiksi ruuasta en tingi, koska laadukas ruoka on tärkeää, varsinkin kasvaville lapsille.”
Ruokakaupassa säästämiseen voit lukea vinkkejä myös aiemmasta jutustamme: Vain 500 euroa kuussa! Helmi on keksinyt, miten ruokakulut pysyvät matalina
Pullojen kerääminen aiheuttaa hämmennystä
Lasten kanssa Katri käy pelikentillä ja urheiluhalleissa, joissa on paljon tyhjiä pulloja. Niitä on paljon Katrin koulussakin.
”Luokkakaverini ovat seuranneet sivusta pullojen keruutani ja he vinkkaavat, jos joku roskis on täynnä pulloja, tai he tuovat niitä minulle.”
Pullorahat menevät lasten yhteiseen lompakkoon, joka toimii hupirahana.
”Tällä hetkellä siellä on 170 euroa. Siellä on aina noin satasen pohjarahasto, jonka pojat ovat päättäneet pitää. Ylimenevä raha otetaan esimerkiksi Tallinnan tai kotimaan reissulle mukaan. Minusta se on hyvä tapa opettaa lapsille rahankäyttöä, kun he joutuvat itse päättämään, mihin hupirahansa laittavat.”
Joskus ihmiset katsovat pitkään, kun Katri kurkkailee roskiksiin lasten kanssa.
”Moni ajattelee, että pullojen kerääminen on kurjaa tai noloa, mutta meille se on hauska ja koukuttava peli.”
Kerran Katri keräsi Tuska-festivaaleilla tölkkejä ja vei ne tiskille.
”Neljässä tunnissa, samalla kun kuuntelin bändejä, sain yli 200 euroa.”
Katri sijoittaa ensisijaisesti rahastoihin. ”Rahastot ovat turvallisia, ja niillä kannattaa minun mielestäni luoda pohja. Helpointa on automatisoida sijoitukset.”
Kritiikkiä tukien nostamisesta ja sijoittamisesta
Opiskelujen ohessa Katri työskentelee rakennusalalla kahtena päivänä viikossa. Tuet kuten asumistuki, opintotuki ja minimielatustuki mukaan laskien Katrin nettotulot ovat kuussa vajaa 3000 euroa.
”Olen potenut toisinaan huonoa omaatuntoa siitä, että nostan tukia. Ymmärrän kritiikin, mutta olen kiitollinen siitä, että ainakin vielä tällä hetkellä yksinhuoltajat saavat hyvin tukea. Jossain toisessa maassa yksinhuoltajana ei minulla olisi mitään mahdollisuuksia.”
Katri käyttää osin tukia sijoittamiseen. Hän kyseenalaistaa sen, miksi nähtäisiin hyväksyttävämpänä kuluttaa tuet kuin sijoittaa ne.
”Jos esimerkiksi ajaisin aina autolla töihin sen sijaan, että kulkisin pyörällä, vähemmän jäisi säästöön tai sijoituksiin. Nämä ovat valintoja, joita teen."
Katri myös ajattelee, että hänellä on takana yli 20 vuotta työntekoa ja edessä vielä pitkä työura.
”Kun valmistun, minulla on osakesalkku ja menen töihin, enkä tule enää tarvitsemaan tukia. Samaan aikaan kasvatan kahta tulevaa veronmaksajaa. Monella muulla on toinen vanhempi, joka osallistuu lasten kustannuksiin. Minulla 3000 euroa pitää riittää kolmelle ihmiselle.”
Dopamiinia sijoittamisesta
Katrilla on adhd, ja hänellä on tapana jäädä koukkuun johonkin projektiin.
”Usein se on ollut rahaa vievää, mutta nyt se on sijoittaminen, mikä on ollut ihan tuottoisaa.”
Iso osa Katrin sijoituksista on matalakuluisessa rahastossa, jonne hän säästää omistusasunnon käsirahaa.
”Haaveena olisi flipata, eli remontoida asunto ja myydä se verovapaasti kahden vuoden asumisen jälkeen.”
Katrilla on lapsille omat pienet salkut, joita he käyvät aika ajoin yhdessä katsomassa.
”Kun lapsi näkee, että olen laittanut rahastoon 15 euroa ja nyt sinne on tullut 2 euroa lisää, lapsi oppii, että osa rahoista kannattaa laittaa kasvamaan. Itse saan dopamiinia siitä, kun seuraan miten summat kasvavat.”
Katrin palkka ja tuet tulevat ripotellen pitkin kuuta, ja niistä hän poimii sieltä täältä pieniä summia sijoituksiin. ”Olen huomannut, että on helpompi sijoittaa kymppejä kuin isoja summia. Isojen summien kohdalla joutuu miettimään tarkemmin ajallista hajauttamista.”
Pieni nuukuus tekee hyvää
Katri näkee sijoittamisen keinona luoda itselleen turvaa.
”Nykyään on paljon epävarmuutta. Moni pienituloinen joutuu miettimään, saako tulevaisuudessa enää tukia. Haluaisin kannustaa pienituloisiakin sijoittamaan, jos se vain suinkin on mahdollista. Jo 15 eurolla kuussa voi sijoittaa, ja pitkällä tähtäimellä siitä tulee iso potti.”
Katri pitää myös ajatuksesta, että osa tuloista laitetaan säästämisen ja sijoitusten lisäksi hyväntekeväisyyteen. Itse hän pyrkii laittamaan pienen summan kussa johonkin hyvään.
”Me länsimaalaiset elämme yltäkylläisyydessä ja pieni nuukuus arjessa tekee ihan hyvää. Jos hyvä juusto loppuu, on hyvä elää hetki ilman. Silloin sitä osaa taas arvostaa.”
Lisää aihepiiristä voit myös lukea aiemmasta jutustamme: Minimalistin säästövinkit! Tanjalla menee rahaa alle 900 e kuussa
