Katso upeat kuvat avantouimareista – Veikon ja Topin saunareissu sulattaa sydämen

Topi Martinoff, 40, ja Veikko Martinoff, 5, Kahvila Saha, Ykspihlaja

”Aina on pieni kynnys mennä kylmään veteen, mutta joskus se kynnys on tosi pieni. Tänään keho ilmoitti minulle, että Topi, älä mene sinne!

Veikko ei ole käynyt avannossa, mutta uimahallin kylmäallas on tuttu. Veikko on veljensä kanssa myös kova pyörimään lumessa. Kun talvella lämmitämme pihasaunaa, jätkät menevät aina.

Tämä on meille kuin kotisauna. Olemme aikoinaan asuneet tässä pihapiirissä. Silloin toimin sellaisena renkinä: ajoin nurmikkoa, nikkaroin ja lämmitin saunaa yleisille vuoroille.”

Meeri Koittola, 28, Kälviä, Klapurinjärvi

”Mummuni käy pihakaivossa uimassa, ja lapsena kävin siellä hänen kanssaan. Mummu on hurja nainen. Hän kipuaa pitkiä tikkaita pitkin pimeään kaivoon. Ehkä sieltä tulee jotain hulluutta minulle verenperintönä.

Loukkasin nuorempana selkäni. Kylmä helpottaa kipuja huomattavasti. Vaikka avannosta noustessa näytän rautakangelta, hetken päästä olo on aavistuksen notkeampi.

Aikoinaan joku viisas sanoi minulle avannon reunalla, että ei se tuosta lämpimämmäksi odottamalla muutu. Sinne on vain mentävä.”

Rainer Johnson, Kokkola, avantouintipaikka Palmahovi

”Kuulun Kokkolan vanhimpiin talviuimareihin. Nyt on 25. talvi menossa. Ennen uin vain uimahallissa, mutta kyllästyin ahtauteen. Kokeilin talviuintia puhtaasta uteliaisuudesta. Ensimmäisellä kerralla en ottanut kavereita mukaan, etteivät he pääsisi naljailemaan, jos en uskaltaisikaan veteen. Talviuintiharrastuksen kautta löysin nopeasti uuden kaveriporukan. Yhteisöllisyys on iso osa harrastusta.

Olen kulkenut aika paljon talviuintikisoissa. Olen käynyt kisaamassa myös Ruotsissa, Lontoossa, Latviassa, Sloveniassa ja Tallinnassa.”

Natascha Skog, 56, Kokkola, avantouintipaikka Palmahovi

”Uintiporukkamme Villi Viisikko sai alkunsa Palmahovin avantouintiympyröistä. Olimme usein paikalla samaan aikaan, ja tulimme hyvin juttuun. Perustimme yhteisen Whatsapp-ryhmän nimeltä Villi Viisikko. Meistä on sittemmin tullut ystäviä. Käymme yhdessä syömässä, elokuvissa ja konserteissa.

Kun talviuintikausi päättyy, menemme soramontuille uimaan. Käymme siellä pitkälle syksyyn, kunnes talviuintikausi taas alkaa. Kaikki talviuimarit odottavat kovasti kunnon pakkasia, sillä vesi tuntuu silloin lämpimältä.

Olen lapsesta asti uinut paljon ja tykännyt vedestä. Työreissuillekin otan aina uikkarit mukaan. Ihan sama, mikä lutakko löytyy, niin menen dippaamaan.

Talviuinti antaa niin paljon, että haluan löytää sille aikaa. Se on hyvää vastapainoa kaikelle muulle. Työkiireet ja paineet jäävät aina avantoon. Se on hyvä pääntyhjennyspaikka.”

Kuvassa vasemmalta oikealle Natascha Skog, Mia Myrskog ja Tuija Tapaninen.

Janette Tuhkunen, 41, Kokkola, Kokkolan uimahalli Vesiveijari

”Uintiporukassamme on entisiä työkavereita, kavereita ja kavereiden kavereita. Osa on harrastanut talviuintia jo pidempään. Minut ylipuhuttiin mukaan vuosi sitten. Ryhmän paine toimii tosi hyvin.

Käyn yhdellä uintikerralla kolmesta neljään kertaa vedessä. Ensimmäinen uinti on pieni dippaus, sitten kroppa pikkuhiljaa lämpenee. Vedessä ajattelen vain sitä hetkeä ja hengitystäni. Silloin murheet tippuvat harteilta ja tulee seesteinen olo. Huolet jäävät aina altaaseen.”