Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Liisa Vuorela

”Maatalousyrittäjät eivät juurikaan ole markkinoineet työtään, sillä maidolle on ollut aina ostajia”, Liisa Vuorela toteaa. Koskenojan tilan sosiaalisen median tilit löytyvät Facebookista, Instagramista, Youtubesta, TikTokista ja Twitteristä.

Maitotilan emäntä kertoo navetan kuulumisia Facebookissa ja TikTokissa – vastasyntyneitä vasikoita seuraa iso joukko ihmisiä

Teksti:
Anu Vallinkoski
Kuvat:
Linus Lindholm
Julkaistu: 31.1.2022
Muokattu: 5.9.2022
Kurikkalainen maitotilallinen Liisa Vuorela haluaa tutustuttaa suomalaiset maatilan arkeen. Tilan uusimmat vasikat ovat nimeltään Tuuma, Tiklas, Telefooni ja Tanhupallo, joiden elämää voi seurata Koskenojan tilan somessa.

Vastasyntyneitä vasikoita pahnoilla, rehunurmen sadonkorjuuta, tilavieraiden kanssa kahvittelua – Koskenojan maitotilan emäntä Liisa Vuorela, 56, raportoi ahkerasti maatilan arjesta ja juhlasta sosiaalisessa mediassa.

”Facebookiin menimme yli kymmenen vuotta sitten. Koskenojan tilan tilit Instagramissa, Youtubessa, TikTokissa ja Twitterissä ovat tulleet myöhemmin”, Vuorela listaa.

Somettaminen on Vuorelalle paitsi rakas harrastus myös tapa näyttää ja kertoa ihmisille, millaista työtä maatalousyrittäjät tekevät ja mitä maatilalla tapahtuu.

Entinen luokanopettaja on tehnyt Youtubeen myös opetusvideoita lehmien elämästä ja maatilan töistä sekä emännöinyt koululaisvierailuja niin kasvokkain kuin virtuaalisesti.

Alakoululaisille tarkoitetulle lehmien ruokintaa esittelevälle videolle on karttunut jo yli 9 000 katselukertaa.

Kurikan Jalasjärvellä sijaitseva Kosken- ojan tila on Liisan puolison Juha Vuorelan isovanhempien vuonna 1931 perustama. Liisakin on syntynyt ja kasvanut maitotilalla, joten maatalon työt ovat hänelle tuttuja jo lapsuudesta.

Vuoreloiden ottaessa vetovastuun tilasta vuonna 1994 navetassa ammui 25 lypsävää lehmää. Sittemmin nuppiluku on noussut yli 200:aan. Uusia navettojakin pariskunta on ehtinyt rakentaa jo kaksi.

”Karjanhoito on muuttunut meidän lähes 30-vuotisen uramme aikana aivan valtavasti. Sen näkee ihan konkreettisesti vertaamalla menneiden aikojen navettaa moderniin karjasuojaan”, Vuorela sanoo.

Vaikka maatalous on muuttunut, mielikuvat siitä saattavat laahata 50 vuotta perässä.

Tässä Liisa Vuorelan ruokateesit:

1. Suomalaisilla on vääriä käsityksiä ruoantuotannosta ja maataloudesta.

”Vain harvoilla suomalaisilla on enää omakohtaista kokemusta maatilan elämästä. Edes maaseudulla asuvat eivät tiedä, mitä maatiloilla tapahtuu, elleivät he itse ole maanviljelijäperheestä.

Suuret ikäluokat on viimeisin sukupolvi, jossa on paljon itse heinäpellolla ahertaneita. Tämänkin ikäluokan tiedot maataloudesta juontavat usein puolen vuosisadan päähän ja kaipaisivat kipeästi päivittämistä.

Ihmisillä on paljon vääriä luuloja ja mielikuvia. Taannoin eräs navetassamme käynyt vieras kauhisteli, miten kaikki lehmät ovat päässeet samaan aikaan vapaiksi. Hän ilmeisesti kuvitteli, että lehmät ovat sisällä ollessaan kytkettynä sijoilleen. Toisella vierailulla taas kuulin kahden naisen keskustelevan, miten lehmät eivät näyttäneetkään kärsiviltä.

Suuren yleisön tietämättömyys on osin meidän maatalousyrittäjien oma vika. Me emme ole kertoneet ihmisille työstämme. Emme ole tehneet minkäänlaista markkinointia, sillä maidollehan on ollut aina ostajia.

Tietämättömyys ja väärät mielikuvat ovat ongelma. Nyt ihmiset eivät ymmärrä, miten paljon työtä joudumme tekemään heidän ruokansa eteen. Uskon, että ihmiset arvostaisivat ruokaa enemmän, jos tietäisivät.

Kerran meillä kävi vierailulla polttariporukka, jossa oli mukana ruokakauppias. Lypsimme porukan kanssa yhden lehmän. Kauppias päivitteli lähtiessään, miten iso työ lypsäminen on ja miten halvalla hän maitolitran kaupassa myy.”

2. Lehmien hyvinvointi on maitotilalliselle itsestäänselvyys.

”Tunnen jokaisen lehmämme nimeltä. Viimeisimpiä tulokkaita ovat Rouva Ruusupuulle syntynyt Tanhupallo ja Rukajärven pienokainen Tali-Ihantala.

Maitotilallisen pitää osata asettua lehmien kanssa samalle aaltopituudelle. Jo korvan asennosta pitää osata päätellä, mitä lehmä ajattelee ja tuntee. Pitää osata liikkua ja olla rauhallinen niin kuin lehmä.

Me emme voi kohdella eläimiä huonosti. Jos niin tekisimme, olisimme tyhmiä. Hyvinvoiva ja tyytyväinen lehmä lypsää hyvin, pahoinvoiva huonosti.

Viimeisen parikymmenen vuoden aikana tutkimustieto lehmien hyvinvoinnista ja tarpeista on lisääntynyt valtavasti. Uusien navettojen suunnittelijat ja rakentajat nojaavat uusimpaan tutkimukseen.

”Jo korvan asennosta pitää osata päätellä, mitä lehmä ajattelee ja tuntee.”

Esimerkiksi meidän navetassamme lehmät pääsevät kulkemaan vapaasti mielensä mukaan. Siellä ei ole umpikujia, ja käytävillä mahtuu kulkemaan vähintään kaksi nautaa rinnakkain. Lehmät saavat mennä lypsyrobotin käsittelyyn omaan tahtiinsa. Myös valaistus, lämpötila ja ilmanvaihto navetassa on säädetty optimaalisiksi. Tietokone ohjaa toimintoja.

Kun uusin navettamme valmistui vuonna 2013, itkin ilosta, kun näin, miten paljon tilaa naudat saavat. Uuteen kotiinsa tutustuessaan eläimet juoksentelivat riemuissaan.”

3. Maatalousyrittäjä ei pärjää ilman yhteistyötä.

”Harva tietää, miten tärkeää yhdessä tekeminen on maatalousyrittäjille.

Tilan töissä tarvitaan valtavan kalliita koneita. Usein tilat hankkivat niitä yhdessä. Mekin omistamme toisen tilan kanssa puoliksi puimurin. Neljän kollegan kanssa olemme hankkineet yhdessä esimerkiksi niittokalustoa ja rehukärryjä.

Yhteistyö ei ole pelkkää yhteisomistusta, vaan myös ihan konkreettista yhdessä tekemistä. Rehunurmen sadonkorjuuta teemme isolla porukalla. Erään tilallisen kanssa olemme tekemisissä päivittäin. Hän ostaa meiltä kaikki sonnivasikat ja ruokkii eläimemme.

Yhteistyö on voimaannuttavaa. Sillä on valtavan iso merkitys, että saa tehdä töitä toisten samanhenkisten ihmisten kanssa. Siinä tulee tunne, että ei ole yksin, vaikka joskus onkin vaikeaa.”

Lue myös nämä

Lisää aiheesta