Tässä Liisa Vuorelan ruokateesit:
1. Suomalaisilla on vääriä käsityksiä ruoantuotannosta ja maataloudesta.
”Vain harvoilla suomalaisilla on enää omakohtaista kokemusta maatilan elämästä. Edes maaseudulla asuvat eivät tiedä, mitä maatiloilla tapahtuu, elleivät he itse ole maanviljelijäperheestä.
Suuret ikäluokat on viimeisin sukupolvi, jossa on paljon itse heinäpellolla ahertaneita. Tämänkin ikäluokan tiedot maataloudesta juontavat usein puolen vuosisadan päähän ja kaipaisivat kipeästi päivittämistä.
Ihmisillä on paljon vääriä luuloja ja mielikuvia. Taannoin eräs navetassamme käynyt vieras kauhisteli, miten kaikki lehmät ovat päässeet samaan aikaan vapaiksi. Hän ilmeisesti kuvitteli, että lehmät ovat sisällä ollessaan kytkettynä sijoilleen. Toisella vierailulla taas kuulin kahden naisen keskustelevan, miten lehmät eivät näyttäneetkään kärsiviltä.
Suuren yleisön tietämättömyys on osin meidän maatalousyrittäjien oma vika. Me emme ole kertoneet ihmisille työstämme. Emme ole tehneet minkäänlaista markkinointia, sillä maidollehan on ollut aina ostajia.
Tietämättömyys ja väärät mielikuvat ovat ongelma. Nyt ihmiset eivät ymmärrä, miten paljon työtä joudumme tekemään heidän ruokansa eteen. Uskon, että ihmiset arvostaisivat ruokaa enemmän, jos tietäisivät.
Kerran meillä kävi vierailulla polttariporukka, jossa oli mukana ruokakauppias. Lypsimme porukan kanssa yhden lehmän. Kauppias päivitteli lähtiessään, miten iso työ lypsäminen on ja miten halvalla hän maitolitran kaupassa myy.”
2. Lehmien hyvinvointi on maitotilalliselle itsestäänselvyys.
”Tunnen jokaisen lehmämme nimeltä. Viimeisimpiä tulokkaita ovat Rouva Ruusupuulle syntynyt Tanhupallo ja Rukajärven pienokainen Tali-Ihantala.
Maitotilallisen pitää osata asettua lehmien kanssa samalle aaltopituudelle. Jo korvan asennosta pitää osata päätellä, mitä lehmä ajattelee ja tuntee. Pitää osata liikkua ja olla rauhallinen niin kuin lehmä.
Me emme voi kohdella eläimiä huonosti. Jos niin tekisimme, olisimme tyhmiä. Hyvinvoiva ja tyytyväinen lehmä lypsää hyvin, pahoinvoiva huonosti.
Viimeisen parikymmenen vuoden aikana tutkimustieto lehmien hyvinvoinnista ja tarpeista on lisääntynyt valtavasti. Uusien navettojen suunnittelijat ja rakentajat nojaavat uusimpaan tutkimukseen.
”Jo korvan asennosta pitää osata päätellä, mitä lehmä ajattelee ja tuntee.”
Esimerkiksi meidän navetassamme lehmät pääsevät kulkemaan vapaasti mielensä mukaan. Siellä ei ole umpikujia, ja käytävillä mahtuu kulkemaan vähintään kaksi nautaa rinnakkain. Lehmät saavat mennä lypsyrobotin käsittelyyn omaan tahtiinsa. Myös valaistus, lämpötila ja ilmanvaihto navetassa on säädetty optimaalisiksi. Tietokone ohjaa toimintoja.
Kun uusin navettamme valmistui vuonna 2013, itkin ilosta, kun näin, miten paljon tilaa naudat saavat. Uuteen kotiinsa tutustuessaan eläimet juoksentelivat riemuissaan.”
3. Maatalousyrittäjä ei pärjää ilman yhteistyötä.
”Harva tietää, miten tärkeää yhdessä tekeminen on maatalousyrittäjille.
Tilan töissä tarvitaan valtavan kalliita koneita. Usein tilat hankkivat niitä yhdessä. Mekin omistamme toisen tilan kanssa puoliksi puimurin. Neljän kollegan kanssa olemme hankkineet yhdessä esimerkiksi niittokalustoa ja rehukärryjä.
Yhteistyö ei ole pelkkää yhteisomistusta, vaan myös ihan konkreettista yhdessä tekemistä. Rehunurmen sadonkorjuuta teemme isolla porukalla. Erään tilallisen kanssa olemme tekemisissä päivittäin. Hän ostaa meiltä kaikki sonnivasikat ja ruokkii eläimemme.
Yhteistyö on voimaannuttavaa. Sillä on valtavan iso merkitys, että saa tehdä töitä toisten samanhenkisten ihmisten kanssa. Siinä tulee tunne, että ei ole yksin, vaikka joskus onkin vaikeaa.”
