Näin lapsiperhe säästää 10 000 euroa vuodessa – yksi keino vaihtuu joka kuukausi

Iida Åfeldt ja hänen puolisonsa aikovat säästää tänä vuonna 10 000 euroa. Iida on keksinyt siihen konstin: kuukausittain vaihtuva säästöhaaste.

Tammikuun haaste oli ostolakko. Tarkoitus oli olla ostamatta mitään ylimääräistä käyttötavaraa.

Iida ei tunnustaudu shoppailijaksi, mutta tykkää kierrellä kirpputoreilla.

”Havahduin siihen, miten paljon selaan Toria ja Vintediä ja miten helposti tulee ostettua parin euron juttuja. Helposti ostan myös, jos lapset kinuavat kaupassa jotain.”

Tammikuun aikana kenellekään perheestä ei ostettu vaatteita.

”Se oli tosi puhdistavaa, ja onnistumisesta tuli hyvä olo.”

Ja säästöäkin tuli, noin 200 euroa.

Tavaran karsiminen: säästöä 400 euroa

Helmikuussa Iida ryhtyi karsimaan tavaraa. Kodin nurkissa pyöri kasseja ja nyssyköitä täynnä kiertoon menevää tavaraa.

Kun Iida aloitti kuukausihaasteet, hän julkisti asian Instagramissa liki 40 000 seuraajalleen.

”Siitä syntyi positiivinen paine onnistua, ja seuraajatkin ovat innostuneet omanlaisiinsa haasteisiin.”

Myös käytetyn tavaran myyntien etenemisestä hän piti päiväkirjaa sosiaalisessa mediassa.

”Myyminen on työlästä, joten edistymisen raportoiminen loi motivaatiota.”

Iida kannustaa muitakin tavoitteiden jakamiseen.

”Ei tarvitse olla sosiaalisen median vaikuttaja, vaan kavereiden kanssa voi luoda Whatsapp-ryhmän, jonne jokainen päivittää aina, kun saa myytyä jotain itselleen tarpeetonta. Tavoitteena voi olla kerryttää vaikka yhteistä lomakassaa.”

Helmikuun tavarakarsinta toi 400 euroa. Rahat laitettiin suoraan säästöön.

Ruokakulujen alentaminen: säästöä 200–400 euroa

Kun Iida ja tämän puoliso vuoden alussa miettivät säästökohteita, oli asioita, joista he eivät voineet tinkiä kuten auto ja lasten vakuutukset.

Nurmijärvellä asuvan pariskunnan perheeseen kuuluvat 7-, 3-, ja 2-vuotiaat lapset sekä koira. Nuorimmat lapset ovat kotihoidossa. Iida on yrittäjä ja puoliso tekee vuorotyötä.

Keksivät he sentään kohteen, johon voivat vaikuttaa: ruoka. Maaliskuun tavoitteeksi he asettivat syödä alle 1000 eurolla kuussa.

Keskimäärin perheen ruokakuluihin menee kuukaudessa 1200–1400 euroa. Summa käsittää kaikki ateriat kotona sekä molempien eväät töihin.

”Kun tarkastelimme mihin rahaa menee, huomasimme, että käymme paljon kaupassa, vaikka meille tulee ruokatilaus. Lähdimme herkästi ostamaan kaupasta leipää heti kun se loppui, eivätkä ostokset koskaan jääneet leipään.”

He alkoivat laatia viikoksi kerrallaan tarkan suunnitelman ruuista ja tekivät kauppatilauksen S-Marketista. Yksittäiset kaupassa käynnit vähentyivät.

Iidan perheen edullisia vakiosuosikkeja ovat mantelikala Yhteishyvän reseptillä sekä soijarouhespagettibolognese.

”Soijarouhe on jauhelihaa edullisempaa. Sitä voi syödä monta päivää, välillä vaikka riisin kanssa tai tortillojen täytteenä.”

Kun Iida tarkasteli kauppalaskuja, hän yllättyi, miten paljon rahaa perheellä menee vihanneksiin ja hedelmiin – mutta niistä ei myöskään haluta tinkiä.

”Panostamalla enemmän kauden tuotteisiin voi niissäkin säästää.”

Rahaa meni myös karkkeihin ja herkkuihin. Nyt Iida kiinnittää enemmän huomiota niiden vähentämiseen, jo hyvinvoinnin kannalta. Samalla se tuo säästöä.

Maaliskuussa ruokakuluihin meni lopulta hieman alle 1000 euroa.

Kesän säästöhaasteet

Huhti- ja toukokuussa perheellä ei ole ollut erillistä säästötavoitetta ja Iida keskittyy hyvinvointiin: haasteena on päästä juoksukuntoon.

Kesällä on jälleen säästämisen vuoro, sillä kesällä rahaa menee enemmän ja myös paine tehdä asioita kesälomalla on kova.

Perheellä on tapana retkeillä paljon, oli kohteena sitten metsä, eläinpiha, Porvoo tai Korkeasaari, ja siihen heillä on säästötapa: mukana kulkevat aina eväät.

”Ravintolassa lasten annos voi olla kympin luokkaa, ja lapset eivät välttämättä syö kuin pari haarukallista. Siinä menee ruokaa ja rahaa hukkaan.”

Iidan perheen vakiovaruste on ruokatermarit. Kotona lämmitetään valmiiksi termareihin ruokaa, josta lapset pitävät, kuten lihaperunasoselaatikkoa tai spagettivuokaa.

Viime kesänä Iida pakkasi kylmälaukkuun evääksi varrastikkuihin lihapullaa, nakkia, vesimelonia, juustoa, viinirypäleitä ja mansikkaa.

”Lasten smoothiepussit ovat hintavia eivätkä pidä nälkää. Retkieväille tulee helposti yllättäen hintaa.”

Eväiden laittaminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta Iidalla on myös nopea vinkki:

”Evästermareihin voi lämmittää vaikka Saarioisten vuoan.”

Iida toivoo, etteivät ihmiset ottaisi kesästä turhia paineita. Lapsille viihdykkeeksi riittää uimaranta tai puistoretki.

Viime kesän perheen mieleenpainuvin muisto oli päiväretki Hankoon. Mukana oli eväät, tietenkin.

”Rahaa meni vain kahvilassa käymiseen. Kun lounas on retkieväänä, voi käydä pullakahveilla tai jätskeillä.”

Kohti kymppitonnia

Vaikka säästöhaasteet ovat kuukausikohtaisia, Iida pyrkii pitämään ne arjessa taustalla koko vuoden ajan.

Tammikuun ostolakon jälkeen Iidasta tuli tarkempi ostosten suhteen. Itselleen hän ei ole ostanut vaatteita sitten ostolakon alkamisen.

Nyt Iida kirjaa kaikki kirppisostokset ylös budjettivihkoon.

”On paljon herättelevämpää nähdä luvut fyysisesti ja huomata, miten helposti pienistä parin euron ostoksista kertyy.”

Ruokaostosten lisäksi he ovat säästäneet vähentämällä ravintoloissa ja kahviloissa käymistä. S-bonukset, jotka he käyttivät aiemmin ravintolassa syömiseen, menevät nyt säästöön.

”Edellisen kerran kun säästimme 10 000 euroa, se mahdollisti puolison jäämisen puoleksi vuodeksi hoitovapaalle sekä häät.”

Tällä kertaa summa on tarkoitus jättää puskuriksi pahan päivän varalle.

”Sanotaan, että säästössä olisi hyvä olla kolmen kuukauden menoja vastaava summa. Kuukausittaiset pakolliset kulumme ovat 4200 euroa. Näin ollen kymppitonnikaan ei ihan riitä.”

Iida kokee, että haasteiden avulla säästäminen on helpompaa kuin ilman niitä, sillä se motivoi. Säästämisen lisäksi hänellä on tänä vuonna hyvinvointiin liittyviä tavoitteita.

”Raha vaikuttaa hyvinvointiin. Meillä on siitä hyvä taloudellinen tilanne, että voimme säästää eikä haittaa, vaikka kaupasta ostaa jotain ekstraa. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut, kun esimerkiksi puoliso on ollut hoitovapaalla.”

Iida on myös kokenut rahasta stressiä.

”Ennen mieheni tapaamista olin yksinhuoltaja. Kun rahaa joutuu jatkuvasti miettimään, se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja koko elämään.”

Rahan säästäminen tuo paitsi liikkumatilaa arkeen, se antaa itseluottamusta.

”Tavoite voi olla pienempikin, sellainen, mikä sopii omaan elämään. Tavoitteen saavuttamisesta tulee onnistunut fiilis.”