Naisia vaivaa univaje läpi elämän – Näistä syistä se voi johtua

Unilääkäri Eeva Löfgrenin vastaanotolla käy paljon väsyneitä naisia.

Nuorimmillaan potilaat ovat lukion aloittaneita tyttöjä, joilla on jo unilääkkeet käytössä.

Vanhemmilla naisilla taas on unihäiriöitä, kuten levottomia jalkoja, unenaikaisia hengityshäiriöitä tai stressiä, joka katkoo unta.

Oulun Terveystalossa työskentelevä Löfgren kiinnostui unesta jo parikymmentä vuotta sitten. Korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärinä hän hoiti muun muassa kuorsauspotilaita. Myöhemmin hän opiskeli unilääketieteen erityispätevyyden.

Heinäkuussa Löfgreniltä ilmestyy Naisen uni -kirja, joka nimensä mukaisesti keskittyy naisen uneen.

Univajetta naisilla riittää, mutta usein se on helposti korjattavissa. Moni nimittäin aiheuttaa univajeensa Löfgrenin mukaan itse. Hän puhuu niin kutsutusta sosiaalisesta univajeesta. Se tarkoittaa, että univaje kertyy, kun ei yksinkertaisesti malta mennä nukkumaan syystä tai toisesta.

”Elämä on niin ihanaa ja kivaa, että mieluummin puuhailee kuin menee nukkumaan”, Löfgren sanoo.

Jos toistuvasti lykkää nukkumaanmenoa tunnilla, univaje on taattu. Kaikkien väsymys ei kuitenkaan ole selitettävissä näin yksinkertaisesti.

”Vastaanotolle tulee paljon naisia, jotka tekevät kaiken oikein, eivätkä silti nuku. Sitten ruvetaan pohtimaan, onko syynä jokin naisille tyypillisempi häiriö, kuten levottomat jalat tai esivaihdevuodet.”

Mutta miten naisen ja miehen uni eroavat toisistaan? Molemmilla sukupuolilla hormonit ja välittäjäaineet säätelevät unta.

”Naisen unen mekanismit ovat kuitenkin monimutkaisemmat, eikä niitä ole tutkittu tarpeeksi. Naisten aivojen unialuetta säätelee myös naishormoni estrogeeni, mutta emme tiedä hormonin merkityksestä vielä kaikkea.”

Tutkimusten mukaan myös naisten univajeen seuraukset eroavat miesten univajeen seurauksista.

”Huolestuttavinta on univajeen vaikutus mielialaan. On havaittu, että naisilla univaje aiheuttaa masennusta. Miehillä samaa vaikutusta ei ole tullut esille”, Löfgren kertoo.

Löfgrenin mielestä naisten väsymys myös hyväksytään yhteiskunnassa liian helposti.

”Ajatellaan, että naiset nyt vain ovat aina väsyneitä. Niin ei pitäisi olla.”

Siksi naisen unesta on hänen mielestään tärkeä puhua.

Univajetta läpi elämän

Erot naisten ja miesten unessa näkyvät jo murrosiässä, kun hormonitoiminta kiihtyy. Kuukautiskierron eri vaiheissa naiset nukkuvat eri tavoin.

Ensimmäiset kaksi viikkoa ennen ovulaatiota nainen nukkuu melko hyvin. Ovulaation jälkeen estrogeenitaso laskee ja keltarauhashormoni ja progesteroni nousevat. Loppukierron unen laatu on yleensä heikompaa.

Kuukautiskierto ja unen laatu ovat siis yhteydessä toisiinsa. Jos jompikumpi häiriintyy, voi myös toisessa tulla ongelmia.

”Esimerkiksi vuorotyötä ja yövuoroja tekevillä havaitaan enemmän kuukautishäiriöitä kuin normaalia työaikaa tekevillä. Unihäiriöt vaikuttavat kiertoon.”

Tämä on havaittu muun muassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin vuorotyön vaikutusta naisten lisääntymisterveyteen.

Myös raskaus sotkee naisen unen. Alkuraskauden valtava hormonaalinen muutos ja elämänmuutoksen aiheuttama stressi voivat häiritä unta. Raskauden keskikolmannes on usein parempi, mutta viimeisellä kolmanneksella kolotukset ja synnytyksen lähestyminen valvottavat.

”Aika harvassa ovat ne, jotka voivat nukkua niin sanotusti varastoon.”

Löfgren onkin huolissaan, että raskaana olevien uneen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

”Unihäiriöt lisäävät raskauskomplikaatioiden riskiä. Unesta pitäisi mielestäni keskustella neuvoloissa enemmän.”

Sen sijaan vauvavuosi on unen kannalta melko lohdullinen. Imettävän äidin keho erittää prolaktiinia, joka tiivistää ja parantaa unta.

”Vaikka unet jäisivät lyhyemmäksi, syvempää unta on enemmän.”

Oma lukunsa ovat vaihdevuodet, jolloin estrogeenin tuotanto alkaa hiipua. Jos naisella on estrogeenivajetta, kuten vaihdevuosi-iässä tuppaa olemaan, myös unen säätely muuttuu.

Siksi menopaussin aikana unettomuus saattaa riivata.

”Jos noin 45-vuotias nainen alkaa yhtäkkiä kärsiä unihäiriöistä, vaikka elintavat ovat samat kuin ennenkin, kyse voi olla estrogeenivajeesta.”

Löfgrenin mukaan tällaista hormonipitoisuuksista johtuvaa unettomuutta pitäisi hoitaa hormonikorvaushoidolla, ei unilääkkeillä.

Naisille enemmän unta, kiitos!

Naiset tarvitsevat keskimäärin 20 minuuttia enemmän unta yössä kuin miehet. Tämä on havaittu tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin korvausunen määrää. Korvausuni on unta, jota elimistö tarvitsee korjatakseen univajetta.

Arkisin naiset ja miehet nukkuvat melko saman verran, mutta viikonloppuisin naiset nukkuvat korvausunta miehiä enemmän. Myös murrosikäisten tyttöjen on havaittu tarvitsevan enemmän unta kuin samanikäisten poikien.

On toki vähäunisia naisia ja runsasunisia miehiä, mutta isossa aineistossa 20 minuutin trendi näkyy.

”Tarkkaa syytä ei tiedetä. Ehkä naiset ovat herkkäunisempia ja tarvitsevat siksi enemmän unta”, Löfgren pohtii.

Mitä aivan tavallinen nainen voi tehdä taatakseen paremmat unet? Hyvistä elintavoista kannattaa pitää kiinni. Alkoholin ja kahvin vähentäminen luonnollisesti parantavat unta, samoin monipuoliset ateriat. Iltapalaakaan ei saa unohtaa, sillä se vaikuttaa verensokeriin ja sitä kautta hormonitasoihin.

Lisäksi Löfgren tyhjentäisi naisten täpötäydet kalenterit.

”Meillä on aivan liikaa kaikkea. Tehdään liikaa töitä, huolehditaan päiväkotikasseihin kurahousut, kavereille synttärilahjat, trimmataan keho huippukuntoon, mietitään onko arkiruuassa tarpeeksi proteiinia ja nähdään ystäviä”, Löfgren luettelee.

”Keho ei ymmärrä, onko kuormitus hyvää vai huonoa. Se on vain kuormitusta.”

Löfgren karsisi muun muassa metatöitä, eli arjen suunnittelutöitä. Sitten hän lisäisi rentoutta elämään, kuten sohvalla loikoilua ja kivoja puuhia. Iltaisin esimerkiksi seksi tai lempisarjan katselu ovat hyviä rentoutumiskeinoja. Molemmat edistävät unensaantia.

”Unelle pitää antautua. Se vaatii, että olemme rentoja”, Löfgren summaa.