Antti Tuisku noudattaa pääasiassa kala-kasvisruokavaliota, mutta ei ole sen suhteen ehdoton. ”En tee asiasta ongelmaa, jos olen paikassa, jossa on tarjolla pelkkää liharuokaa.”
”Muutin joulukuussa Helsingistä synnyinkaupunkiini Rovaniemelle. Tarkoitus on elää täällä kevään ajan, mutta koronatilanteesta riippuen voin jäädä vuokra-asuntooni pidemmäksikin aikaa.
Koronapandemia on pakottanut minut opettelemaan elämään hetkessä. Muutto Rovaniemelle on ollut yksi parhaista päätöksistäni ikinä. Rauhoitun täällä eri tavalla kuin missään muualla.”
”Noudatan tarkkaa vuorokausirytmiä, ja olen pedantti. Jos minulla on meno aamulla, tarvitsen kaksi tuntia aikaa ennen kuin painan oven perässäni kiinni. Olen aamuvirkku, ja sisäinen kelloni herättää minut joka aamu viimeistään yhdeksältä, vaikka olisin bailannut aamuneljään asti. Normaalitilanteessa minulle riittää seitsemän ja puoli tai kahdeksan tuntia unta yössä.
Aamuni alkaa aina samalla kaavalla. Yöpöydälläni minua odottaa puolitoista litraa huoneenlämpöistä vettä, jonka kanssa menen vessaan. Siellä otan kofeiinitabletin, vitamiinit ja juon veden. Se on minulle meditatiivinen kokemus: oma henkilökohtainen rauhallinen hetkeni, jonka aikana käynnistän aivoni ja valmistaudun tulevaan päivään.
Aamulla tutkin puhelimestani edeltävän yön datan eli älysormukseni keräämät tiedot unestani ja sen laadusta. Elämäni on hyvin liikuntakeskeistä, joten kaikki oman kehon ja vireystilan kuuntelemiseen liittyvät havainnot ovat minulle tärkeitä.”
”Ennen aamiaista lähden tyhjällä vatsalla puolen tunnin juoksulenkille 9-vuotiaan Viljo-koirani kanssa. Kotiuduttuani keitän kaurapuuron rasvattomaan maitoon ja laitan sen sekaan mustikoita, pähkinöitä ja banaanin. Keitän lisäksi yhden tai kaksi kananmunaa ja kupillisen teetä. En ole juonut kahvia kymmeneen vuoteen.
Pyrin tekemään kaikki fyysiset harjoitteeni aamupäivän aikana. Treenaan viidestä kuuteen kertaan viikossa. Käyn hiihtolenkeillä Suomen hiihtomaajoukkueessa hiihtävien ystävieni kanssa, ja saatan hiihtää monta kymmentä kilometriä päivässä. Minulla on myös omia tanssitreenejä.”
”Pidän paljon ruoanlaitosta, mutta viime aikoina olen tilannut lounasta ravintoloista kotiinkuljetuksella. Se on usein edullisin ja järkevin ratkaisu, jolla voi välttää ruokahävikkiä ja nälkäisenä tehtyjä turhia kauppaostoksia.
Jos syön jatkuvasti ravintolaruokaa, minusta tuntuu, että tipahdan normaalista arjesta. Ruoanlaitto on jollakin tavalla maadoittavaa.
Valmistan usein tortilloja ja teen itse salsamössön. Silppuan siihen tomaatteja, sipulia sekä korianteria ja lisään limemehua, valkosipulia, suolaa, mustapippuria ja sokeria. Teen myös ruokaisia salaatteja, joihin laitan kasvisten lisäksi kuivattuja hedelmiä, mozzarellaa tai fetaa, tonnikalaa ja pastaa.
Syön harvoin punaista lihaa, ja silloinkin useimmiten riistaa. Minulla on aina hirveä ja poroa pakastimessani. Pääasiassa ruokavalioni koostuu kuitenkin kasviksista ja kalasta. Päätös on eettinen, sillä haluan pienentää hiilijalanjälkeäni.”
”Seuraan ihaillen vanhempiani, jotka ostavat kerralla viikon ostokset. Minä käyn kaupassa parin päivän välein, enkä osaa suunnitella tulevia aterioita pitkälle.
”En tuhlaile, oli taloudellinen tilanteeni mikä tahansa.”
Teen kauppalistan puhelimeeni, ja rakennan sen tutun kaupan hyllyjärjestyksen mukaan. Hipelöin mielelläni kaikenlaisia purkkeja ja purnukoita. Heräteostoksia syntyy useimmiten hygieniatuotteiden äärellä, kun yhtäkkiä huomaan himoitsevani uusia kasvorasvoja, -naamioita ja hammastahnoja. Karkkia, juustonaksuja ja dippiä ostan kerran viikossa herkuttelupäivänä.
En tuhlaile, oli taloudellinen tilanteeni mikä tahansa. Juoksen myös tarjousten perässä. Viimeksi hamstrasin kivennäisvesiä alennusmyynnistä. Kananmunat ja maitotuotteet ostan luomuna, ja ne saavat maksaa hieman enemmänkin.”
”Olen kova siivoamaan – tulen siinä äitiini. Vietän siksi mieluusti aikaa kaupan pesuainehyllyjen välissä ja tutkailen tuotteita.
Huolehdin siitä, että kotini siisti: vaatteet ovat viikattuina kaapissa ja keittiön tasot aina puhtaat. Imuroin kerran viikossa.
Rovaniemellä asuessani olen käynyt usein iltapäivisin vanhempieni luona, kun ulkoilutan Viljoa. Kotoani on heidän luokseen 10 minuutin kävelymatka. Usein menen kaivamaan heidän jääkaappiaan. Viimeksi soitin äidille etukäteen ja kerroin, että täältä tulee kohta nälkäinen poika. Hän valmisti pyynnöstäni kotitekoista pitsaa.”
”Rauhoitan iltani. Olen ohjelmoinut puhelimeni menemään lentokonetilaan iltakymmeneltä. Läheiseni tietävät, ettei minua tavoita puhelimitse enää sen jälkeen. Samalla minulta on hävinnyt kiusaus roikkua sosiaalisessa mediassa.
Uni jää tulematta, jos en ole kylläinen. Syön yhdeksän ja kymmenen välissä iltapalan: rahkaa, pähkinöitä, hedelmiä. Lisäksi paahdan ruisleivän, jonka päälle levitän hummusta, juustoa ja keitetyn kananmunan viipaloituna.
Olen ladannut puhelimelleni joitakin tv-sarjoja, joita saatan katsoa vielä sängyssä. Himmennän puhelimeni näytön ja säädän sinisen valon pois. Näin annan aivoilleni signaalin siitä, että on ilta ja pimeää.
Hiljattain hankin makuuhuoneeseeni myös television ja dvd-soittimen. Olen katsellut vanhoja Ally McBeal-, Hynttyyt yhteen- ja Muodon vuoksi-sarjoja.
Klassikoiden äärellä olen omassa maailmassani. Puhelin on aina yhteydessä ulkomaailmaan, dvd-soitin ei.
Usein nukahdan katsoessani ohjelmia. Uniajastin sammuttaa television.”