Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Suomi on Euroopan huippua luontomatkailumaana ja tämän suomalaisetkin alkavat huomata. Viime kesänä esimerkiksi kansallispuistojen suosio nousi ennennäkemättömäksi.

Suomi on Euroopan huippua luontomatkailumaana ja tämän suomalaisetkin alkavat huomata. Viime kesänä esimerkiksi kansallispuistojen suosio nousi ennennäkemättömäksi.

Oi maamme Suomi, matkailumaa – oman maan ihanuus voi houkutella myös korona-ajan jälkeen

Teksti:
Kaisa Hako
Asiantuntija:
Janic Leino, tyyli
Kuvat:
Mikko Tikka
Julkaistu: 26.5.2021
Muokattu: 25.5.2021
Pandemia loi kotimaanmatkailulle mahdollisuuden hurmata suomalaiset. Kun oman maan aarteista on saatu maistiaisia, niistä voi tulla pysyviä suosikkeja ulkomaanreissujen rinnalle.

Mitäpä, jos hetkeksi riisuisi arkinäkökulman ja katsoisi tuttua kotimaata matkailusilmin?

Hyviä syitä on melkein yhtä tiheässä kuin niitä kuuluisia järviä. Jos matkailumieli on ruosteessa, voi alkajaisiksi kurkata vaikkapa 100 syytä matkailla Suomessa -sivustolle. Suoma ry:n ylläpitämällä sivustolla esitellään kotimaan matkailuaarteita. On kartanoita, kanavia ja kanjoneita. On putkahotelleja ja pyhiinvaelluksia. On tislaamoita, kyläidyllejä, hiekkarantoja, bling-putiikkeja, esihistoriaa, norppasafareita ja majakkasaaria.

Kotimaanmatkailu on nyt aivan erityisessä asemassa, ja sen noste alkoi jo vuosia ennen koronapandemiaa. Suomalaiset ovat innostuneet tutkimaan kotimaataan turisteina. Vastuullisuuden ja lähimatkailun trendit ovat ilmastotietoisuuden myötä voimistuneet.

”Puhe lähimatkailusta oli jatkunut pitkään, muttei ehkä ollut konkretisoitunut ennen pandemiaa”, sanoo vastuulliseen matkailuun paneutunut toimittaja, tietokirjailija Kati Kelola.

Hänen mukaansa Suomella on hyvät lähtökohdat vastuulliseen matkailuun. Sen lisäksi oma merkityksensä on matkailijan omilla ekologisilla valinnoilla: suosinko reissullani paikallisia tuotteita, lotraanko vettä ylen määrin, millä kulkuvälineellä matkustan.

Irtiotot lähellekin ovat nyt tärkeitä

Keväällä 2020 koronakriisi pysäytti matkailun aluksi täysin. Sitä seurasi erikoislaatuinen kesä. Suomi alkoi olosuhteiden pakosta kiinnostaa matkakohteena niitäkin, jotka olivat tähän asti viettäneet lomansa ulkomailla. Lisäksi pandemia-aika on lisännyt lyhyempien pikkureissujen ja hemmottelun tarvetta.

”Irtiotot lähistöllekin ovat nyt tarpeellisia ja kaivattuja”, arvioi Anne-Marget Hellén. Hän johtaa Suoma ry:tä eli suomalaisten matkailuorganisaatioiden yhdistystä.

Koronavuosi 2020 oli matkailuyrityksille arvaamaton ja hankala. Hotelliyöpymisissä jäätiin alle edellisvuoden tason, kun taas vuokramökkien kysyntä pomppasi pilviin. Kokonaisuutena viime vuosi saattoi olla käänteentekevä siksi, että kotimaanmatkailun mahdollisuudet huomattiin viimein.

”Viime vuonna tehtiin ennätyksiä, vaikka sitä on tilastoin vaikea todentaa”, sanoo Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja, professori Antti Honkanen, joka on tänä vuonna työryhmineen julkaissut työ- ja elinkeinoministeriölle selvityksen kotimaanmatkailun näkymistä.

Toisen poikkeuskesän kynnyksellä Honkanen toteaa, että Suomella on nyt etsikkoaika. Ilmassa on kiinnostusta ja kysyntää. On uusia mahdollisuuksia, mutta myös kehittämisen tarvetta. Pienestä bisneksestä ei ole kyse, sillä kotimaanmatkailun vuotuinen arvo on yli 10 miljardia euroa.

Suomalainenkin haluaa hemmotella itseään

Suomi-neidon helmoissa parveilee entistä laajempi ja uteliaampi kotimaisten matkailijoiden joukko, joka Honkasen työryhmän selvityksen mukaan on jaettavissa viiteen pääryhmään: kaupunkilomailijat, kyläilijät ja mökkeilijät, aktiivilomailijat, nautiskelijat sekä kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneet.

Toiveet ovat samansuuntaisia kuin ulkomaisellakin matkailijalla. Suomalainenkin haluaa kokea pysäyttäviä luontoelämyksiä, varata sviitin ja samppanjapullon, viipyillä kahvilassa paikallista tunnelmaa nuuhkien, hemmotella itseään hyvällä ruoalla ja kylpylähoidoilla, urheilla, seikkailla tai syventyä taiteeseen ja historiaan.

”Voisiko suomalaisille tarkoitettuja palveluita liittää vahvemmin kulttuuriin, perinteisiin, historiaan ja tarinoihin?”

Väite, että suomalainen ei haluaisi maksaa palveluista, ei matkailun ammattilaisten mukaan pidä paikkaansa. Palveluita on vain muotoiltava suomalaisen tarpeita ja makua vastaaviksi. Suomalainen ei kauhistu joutuessaan yksin luontoon, joten ulkomaisille matkailijoille suunnatut opas- ja ohjelmapalvelut eivät välttämättä häntä puhuttele.

”Voisiko suomalaisille tarkoitettuja palveluita liittää vahvemmin esimerkiksi kulttuuriin, perinteisiin, historiaan ja tarinoihin ja rakentaa niistä kiinnostavia kokonaisuuksia”, Kati Kelola kysyy.

”Elämys ei myöskään aina vaadi ohjelmallisuutta, vaan esimerkiksi hienosti toteutettu majoitus upeassa miljöössä voi saada lähtemään viikonlopuksi kotoa.”

Paljon pieniä helmiä

Levottomassa maailmassa Suomen ilmeisiä vetovoimatekijöitä ovat turvallisuus, väljyys, puhtaus ja hiljaisuus. Ja näitä ominaisuuksia suomalainenkin arvostaa.

Klisee tai ei, mutta Suomi todella on Euroopan huippua luontomatkailumaana. Tämän suomalaisetkin alkavat huomata. Viime kesänä esimerkiksi kansallispuistojen suosio nousi ennennäkemättömäksi.

Vaikka luontoon pääsee helposti kaikkialla, Suomi on paljon muutakin.

”Ihanaa Suomessa ovat pienet helmet, kuten vaikka Suomussalmen Hiljainen kansa, Reijo Kelan ympäristötaideteos tien varressa, sanoo Anne-Marget Hellén.

Kati Kelolaa ihastuttavat esimerkiksi Inarin saamelaiskeskus Siida sekä Kotka saaristoineen.

”Kotkassa on tallella omalaatuinen duunarikaupungin henki, viehättävä juurevuus”, hän sanoo.

Suomalaisia pidetään aitoina ja ystävällisinä

Luontokohteiden sekä omalaatuisten löytöjen ohella Suomella on matkailullisia arvoja, jotka ovat vaikeammin määriteltäviä. Siksi niitä on myös hieman konstikasta markkinoida ulkomaisille matkailijoille, sanoo Visit Finlandin matkailunjohtaja Kristiina Hietasaari.

Ei ole vähäpätöinen asia, että Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, jonka elämäntavasta yhä useampi matkailija haluaa kenties saada maistiaisen. Onnellisuutta ilmentävät vaikkapa suhde luontoon, jokamiehenoikeudet ja saunakulttuuri. Se, että voi pulahtaa mereen mattolaiturilta keskellä Helsinkiä tai poimia ruokaa metsästä.

Merkityksellisyyden etsiminen liittyy matkailuun yhä enenevässä määrin.

”Ulkomaisten mediaryhmien emännöiminen on ollut silmiä avaavaa. Jäällä käveleminen ja kalan pilkkiminen on monille aivan käsittämätöntä. Emme ole ehkä osanneet tuotteistaa näitä asioita, kun ne ovat itselle ilmaisia”, Hietasaari sanoo.

Hän lisää, että vetovoimatekijä on myös suomalaiset itse.

”Suomalaisia pidetään aitoina, ystävällisinä, lämminhenkisinä ja vieraanvaraisina. Se nousee usein esiin ulkomaisten vieraiden palautteessa.”

Suomeen matkustavat usein ne, jotka ovat jo nähneet paljon ja etsivät nyt jotain muuta kuin nähtävyyksien bongailua. Merkityksellisyyden etsiminen liittyy matkailuun yhä enenevässä määrin, ja tässä Suomella on paljon annettavaa.

Tarvittaisiin koottua tietoa tarjonnasta

Heikkoja kohtiakin Suomella on, kuten riittämättömät julkiset kulkuyhteydet suurten kaupunkien ulkopuolella. Raideverkko ja bussiyhteydet ovat harvat.

”Auto on täällä miltei välttämättömyys”, sanoo Kati Kelola, joka on vastikään kirjoittanut kirjan maata pitkin matkailusta.

Hämmästyttävää on, että vaikka Suomi on digitaalisissa palveluissa edelläkävijä, matkakohteista tarjolla oleva tieto on välillä vaillinaista ja hajallaan. Matkailijaa helpottaisi suuresti, jos kunkin alueen toimijat yhdistäisivät voimansa ja jakaisivat kootusti tietoa tarjonnasta.

Koko Suomessa olisi tarvetta verkkopalveluille, joiden avulla voisi suunnitella reittejä, tutustua niiden varrella olevaan tarjontaan ja vaikkapa saman tien varata majoituksen.

Myös kotimaisille pakettimatkoille ja mietityille teemakokonaisuuksille olisi kysyntää, samoin korkeatasoisille luksuskohteille, joissa kaikki on estetiikkaa myöten viimeisen päälle mietittyä.

Miksi haluan tehdä tämän matkan?

Antti Honkanen arvioi, että jos asiat tehdään nyt oikein, kotimaan kiinnostavuus ei lopahda pandemian jälkeenkään. Suomi-kohteet jäävät pysyvästi ulkomaanreissujen rinnalle.

Pandemia on saattanut kirkastaa sitä, mikä matkustamisessa on tärkeintä.

Kati Kelolan mukaan pandemia on saattanut kirkastaa monelle sitä, mikä matkustamisessa on itselle tärkeintä.

”Se on saanut miettimään, mitä matkustamiselta kaipaa ja mitä ei, ja mihin haluaa jatkossa aikaansa käyttää”, hän sanoo.

”Tärkeä kysymys on se, miksi haluan tehdä tämän matkan. Jos matkasta saa jotakin merkityksellistä, se on ollut sen väärti.”

Lähteet: Honkanen, Antti; Sammalkangas, Jatta; Satokangas, Pasi: Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:14. Kelola, Kati: Vaihtuvia maisemia. 100 ideaa maata pitkin matkailuun. Gummerus 2021. 100syyta.fi

”Taianomainen matka Suomeen”

Visit Finland on markkinoinut Suomea tuomalla vierailulle ulkomaisia matkailun somevaikuttajia. Tässä poimintoja heidän Suomi-vaikutelmistaan:

”Olin unelmoinut kokevani Suomen joulun aikaan. Kun haaveeni toteutui vuonna 2019, ihastuin jouluisen Helsingin ilmapiiriin ja kimallukseen. Kuvasin ahkerasti kaupunkia, joka näytti pittoreskilta joka suunnasta katsottuna. Tampereella pulahdin jäiseen järveen, ja se oli upea kokemus! Julkaistuani kuvat sain monilta seuraajiltani viestejä, joissa he kertoivat lisänneensä Suomen matkakohteiden toivelistalleen.”

Sakie Ninomiya, valokuvaaja, Japani, Instagram: @sakiiiya

”Matkustin ensi kertaa Suomeen, Sallaan, helmikuussa 2018, eikä minulla matkan alkaessa ollut suuria odotuksia. En ole talvimatkailun suuri ystävä, mutta jälkikäteen ajatellen reissu oli yksi elämäni taianomaisimmista. Valtava koskematon maa, kylmyys, illat takkatulen ääressä, saunasessiot ja muut perinnekokemukset tekivät matkasta erityisen. Sillä reissulla pala sydäntäni jäi Suomeen. Olen käynyt Suomessa jo kaksi kertaa sen jälkeen, ja toivon pääseväni pääsen pian uudelleen.”

Patrick Monatsberger, valokuvaaja, Saksa, Instagram: @moners

”On lukemattomia syitä matkailla Suomessa eri vuodenaikoina. Minä kävin Suomessa ensi kertaa vuonna 2019, ja sen jälkeen useita kertoja. Parhaimmat muistoni liittyvät seesteiseen talviseen hiljaisuuteen, kun paksu lumikerros peittää maan ja puut. Odotan kovasti, että saan taas viettää aikaa tässä monipuolisessa ja ihmeellisessä maailmankolkassa.”

Frauke Hameister, valokuvaaja, Saksa, Instagram: @frauki

Lue lisää kotimaan matkailusta

Lisää aiheesta