Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Sanna Wallenius innostuu matkoillaan erityisesti pienistä ja yllättävistä löydöistä.

Sanna Wallenius innostuu matkoillaan erityisesti pienistä ja yllättävistä löydöistä.

Mainio suomalainen hulluus ja yllättävät helmet saavat kokeneen matkabloggaajan syttymään

Teksti:
Kaisa Hako
Kuvat:
Mikko Tikka
Julkaistu: 26.5.2021
Muokattu: 25.5.2021
Maailmaa kiertänyt matkabloggaaja Sanna Wallenius ilahtuu Suomen tarjoamista yllätyksistä. Hän toivoo, että suomalaisista matkakohteista löytyisi tietoa nykyistä helpommin. Tämän kesän ohjelmassa Walleniuksella on ainakin Repoveden kansallispuisto.

Upea luonto aivan nurkan takana kaikkialla. Yllättävät helmet. Paikalliset ihmiset, jotka toteuttavat rohkeasti visioitaan. Mainio suomalainen hulluus, joka parhaimmillaan voittaa muualta apinoidut konseptit mennen tullen.

Siinä maistiaisia Suomen vetovoimasta, joka iski ryminällä toimittaja, matkabloggaaja Sanna Walleniuksen tajuntaan jo vuosia sitten. Palkitun Walleni.us-matkablogin perustaja oli ennen oivallustaan reissannut vuosia ulkomailla kiihkeästi ja kaikkiruokaisesti.

Monen muun tavoin myös Wallenius perheineen joutui viime vuonna miettimään kesälomansa uusiksi. Roadtrip Amerikkaan peruuntui pandemian vuoksi, mutta pahin pettymys haihtui viimeistään silloin, kun uutiset alkukesän mellakoista alkoivat kiiriä pallon tälle puolelle.

Wallenius maalaa nyt tuokiokuvan siitä, mitä Suomi antoi tilalle: Matkailuauto, Teijon kansallispuisto jylhine kallioineen. Nelihenkinen perhe saapuu metsän keskelle leirintäalueelle. Lempeät löylyt saunassa, uinti ilta-auringon laskiessa järveen, kanssamatkailijat uinuvat puihin viritellyissä ilmateltoissa.

Toinen tuokiokuva viime syksyltä: Wallenius on patikoinut yksin Muonion Särkitunturin laelle. Tuuli humisee, ruska hehkuu.

”Irtiotto, itsensävoittamisen tunne. Itku tuli silmään.”

Agenttina matkailijoiden asialla

Koronavuonna kotimaanmatkailu työllisti Walleniusta enemmän kuin koskaan aiemmin. Matkabloggaajan harjaantunut silmä tutkii kotimaassakin kohteen visuaalisia yksityiskohtia sekä sitä, miten palvelut käytännössä toimivat: onko lastenhoitohuonetta vauvaperheille, onko tekemistä teineille.

”Koen olevani kuin tiedustelija tai agentti, joka käy tutkimassa kohteen etukäteen muiden reissaajien puolesta”, hän sanoo.

Tyypillinen reaktio Walleniuksen Suomi-postauksiin on yllättynyt toteamus: ”Enpä tiennyt tällaista paikkaa olevan olemassakaan.” Moni haluaa seurata reissuja livenä somessa, ja siksi Wallenius välittää usein tunnelmia myös reaaliaikaisesti.

”Ihmiset saattavat lähettää kesken reissun kysymyksiä, että mitä tuo hotellihuone maksaa tai onko ravintolassa annoksia vegaaneille. Kun matkustin viime syksynä bussilla Kuusamoon, moni halusi kuulla, miten 12 tunnin matka käytännössä meni.”

Wallenius on tietoinen siitä, että somehypetys voi joskus synnyttää ”unelmakuplan”, jossa kohde voi näyttäytyä upeampana kuin oikeasti on.

”Ehkä juuri tästä syystä sytyn eniten pienistä ja yllättävistä löydöistä.”

Ilahduttavat elämykset voivat olla vaikkapa rauhallisia luontokohteita, tienvarsikahviloita tai pieniä kyläpuoteja persoonallisine yrittäjineen. Esimerkkien lista on pitkä. Uudenkaupungin Pilvilinna, värikäs talo täynnä naivistista taidetta. Luston taidejuna-asema Punkaharjulla. Spitaalisten saarena toiminut Seili Turun saaristossa. Yöpyminen Kylmäpihlajan majakalla. Rovaniemen ravintolat.

Käsitys lapsiperheiden lomailusta on laajentunut.

Wallenius muistelee, että kun perheen lapset olivat pieniä, lapsiperheille suunnattu matkailutarjonta muodostui lähinnä perinteisistä eläin- ja huvipuistoista. Nyt rinnalle on tullut paljon muutakin, kuten aktiivisuuteen kannustavia kiipeily- tai trampoliinipuistoja. Käsitys lapsiperheiden lomailusta on ylipäätään laajentunut. Myös siinä on nähtävissä trendi, jossa matkakohde valitaan kivan hotellin, ravintolan tai tapahtuman perusteella. Lapsikin nauttii staycation-tyyppisestä lähialueen hotellihemmottelusta herkutteluineen.

”Teinit ovat varmaan matkailun kohderyhmistä vaativin. Meillä on tykätty esimerkiksi retkeilystä fatbike-pyörillä ja meloen.”

Matkailun luonne on muuttumassa

Wallenius uskoo kotimaanreissujen jäävän tavaksi pandemian jälkeenkin. Tätä edesauttaisi, jos kohteista olisi saatavilla helpommin tietoa.

”Ei voi olettaa, että ihmiset löytävät sinut, ellet kerro itsestäsi. Esimerkiksi somen kautta tähän olisi helppo satsata”, hän sanoo.

”Ilahdun ja hämmennyn jatkuvasti, kun löydän uusia kohteita Suomesta. Tänä kesänä listalla on lisää kansallispuistoja. Ainakin Repovesi.”

”Olisi hienoa, jos yhä useammista Suomen kohteista saisi kehitettyä ympärivuotisia.”

Wallenius sanoo korona-ajan ja ilmastonmuutoksen havahduttaneen hänet pohtimaan matkustamisen tapaansa. Aiempi reissaamisen tyyli on alkanut tuntua ahnehtimiselta. Oli tapana varata uusi matka, vaikka edellinen oli hädin tuskin päättynyt.

”Kuinka paljon sellaisesta reissaamisesta lopulta muistaa tai nauttii”, hän kysyy.

Matkailun luonne on ehkä muuttumassa. Ulkomaanmatkailusta saattaa tulla harvinaisempaa herkkua, ja katse kääntyy lähialueen aarteisiin.

”Olisi hienoa, jos yhä useammista Suomen kohteista saisi kehitettyä ympärivuotisia ja myös paikalliset käyttäisivät oman kylän palveluita. Syntyisi itseään ruokkiva kehä, joka hyödyttäisi koko paikkakuntaa.”

Sannan matkassa

  • Nämä viisi asiaa otan aina mukaan matkalle: Kamera, kännykkä, hyvät kengät, reppu ja varavirtalähde eli powerbank.
  • Tätä ilman tulen reissuillani hyvin toimeen: Korkokengille ei ole ollut käyttöä missään.
  • Uusin matkailuun liittyvä hankintani: Talvella löysin kauan etsimäni laadukkaan, pyörillä kulkevan suksipussin.
  • Rakas esine, jonka olen matkalla kadottanut: Kännykän olen hukannut kaksi kertaa: ensin Reykjavikissa lentokoneen istuintaskuun, sitten New Yorkissa taksin takapenkille. Molemmilla kerroilla onnistuin saamaan puhelimen takaisin.
  • Paras matkamuistoni: Tallinnasta ostamani upea grafiikkataulu.
  • Sovellus, joka on minulle matkoillani tärkeä: Google maps on reissaajan paras kaveri. Islannissa piti tosin välillä suunnistaa paperikartan kanssa, kun signaalit hävisivät puhelimesta.

Lue lisää kotimaan matkailusta

Lisää aiheesta