Ruokakauppaan jopa 1700 euroa kuussa – Iina kertoo, miksi ei pihistele

Näin säästät ruokamenoissa. Siinä tyypillinen otsikko näinä aikoina, eikä ihme: monella on rahasta tiukkaa.

Myös monet, joilla ei ole niin tiukkaa, yrittävät säästää nimenomaan ruokakuluissa. Jääpä sitten rahaa muuhun.

On kuitenkin ihmisiä, jotka ajattelevat toisin. Esimerkiksi suositun bloggaajan ja sosiaalisen median vaikuttajan Iina Hyttisen perheellä menee ruokakauppaan 1400–1700 euroa kuukaudessa. Perheeseen kuuluu Iinan ja tämän puolison Oton lisäksi neljä 4–14-vuotiasta lasta.

Iina ei yritä kaikin voimin säästää ruokamenoissa. Säästölinjastakin hänellä on kuitenkin kokemusta. Iinan ollessa teini-ikäinen, hänen äitinsä sairastui, minkä vuoksi rahaa ruokaan oli vähän. Perhe sai ruoka-apua ja maksusitoumuksia kauppaan.

Hän ymmärtää, että hänen tämän hetkinen pihistelemättömyytensä ruokakuluissa voi herättää tunteita.

“Sosiaalisessa mediassa ruokapuheessa trendaa kaikenlainen säästäminen, mikä on ymmärrettävää taloustilanne huomioon ottaen”, hän sanoo.

“Samaan aikaan ajattelen, että on hyvä, että ne, jotka pystyvät, käyttävät ruokaan rahaa, jotta meillä pysyy laadukas ruoantuotanto Suomessa.”

Ruokaostoksia ohjaa hinnan sijaan laatu ja kotimaisuus

Prismassa Iina käyttää usein ”Kerää ja skannaa” -palvelua, jolla hän seuraa rahan menoa kauppareissun aikana, mutta se ei ohjaa ostopäätöksiä. Ennemmin hän menee tuote ja maku edellä.

“Rakastan monia Coop-tuotteita; en niiden edullisen hinnan, vaan niiden maun vuoksi. Esimerkiksi Coopin sipsit ovat ihan parhaita.”

Hinnan sijaan perhe kiinnittää ruokakaupassa huomiota muihin asioihin: ruoan monipuolisuuteen, laatuun ja kotimaisuuteen.

“Pyrimme ostamaan pitkälti kotimaista, esimerkiksi vihanneksissa, marjoissa, hedelmissä ja maitotuotteissa.”

Perhe yrittää syödä monipuolisesti ja terveellisesti. He ovat sekasyöjiä, mutta kotona laitettu ruoka on enimmäkseen kalaa ja kasvispainotteista ruokaa.

“Kun teemme viikon ruokaostoksia, 80 euroa on saattanut mennä pelkästään hevi-osastolle.”

Iina kuitenkin korostaa, että kasvisruoka ei ole kalliimpaa.

“Monet kasviproteiinit kuten pavut ja palkokasvit ovat lihaa edullisempia, mikä laskee kokonaiskuluja. Meillä ruokalaskun kalleus tulee muista asioista.”

Perhe pitää esimerkiksi eri ruokakulttuureista ja kansainvälisistä tuotteista ja kastikkeista, joilla saattaa myös olla keskivertoa korkeampi hinta.

“Olemme ruoasta nautiskelijoita, ja sekin ohjaa valintoja. Tykkäämme herkutella, mikä saattaa tarkoittaa esimerkiksi bowleja, joissa on miljoona eri ainesosaa.”

Ilmaston kannalta fiksuja valintoja

Aina Iinan ei ole ollut mahdollista kuluttaa ruokakaupassa huolettomasti. Nuoruusajan kokemusten lisäksi Iinalla ja Otolla oli pienet tulot, kun lapset olivat pieniä.

“Viikon ruokabudjetti oli sata euroa. Silloin se riitti hyvin, mutta ostoksia piti miettiä enemmän. Oli pärjättävä sillä, mitä oli. Silloin ostimme enemmän sikanauta-jauhelihaa ja sokerijogurtteja, kun taas nykyään pyrimme syömään kasvispainotteisesti ja ilmaston kannalta fiksummin.”

Iina käyttää rahaa mielellään juuri ruokaan ja on kiitollinen, että se on nyt mahdollista.

“En esimerkiksi huvikseni ostele vaatteita, ja kosmetiikan suhteen käytän lähinnä tiettyjä luottotuotteita. Ruoka on se, mihin haluan panostaa. Mutta emme sen vuoksi joudu pihistelemään muusta.”

Luottoarkiruokia ja silloin tällöin lounassushia

Ajankäytännöllisistä syistä perhe tekee ruokaostokset kerran viikossa, yleensä Prismassa. Suurperheeseen on kuitenkin mahdoton ostaa kaikkea kerralla, joten Alepassa käydään vähintään kerran päivässä hakemassa täydennystä.

“Meillä on kaksi jääkaappia, mutta viikon jogurtit eivät yksinkertaisesti mahdu niihin kerralla.”

Joskus Iina saattaa ottaa punalaputetun tuotteen, jos ruoka on tarkoitus valmistaa saman tien. Hän ajattelee sen olevan ympäristön ja hävikin kannalta järkevää.

Hävikkiä perheellä tulee vähän.

“Tykkäämme tehdä ruokaa niin, että sitä jää lounaaksi seuraavalle päivälle. Mutta ostamme myös valmista kiireisiä päiviä varten tai jos lounastamme kotona kaksin Oton kanssa. Silloin saatan ostaa esimerkiksi valmista sushia.”

Arkena valmistuu jotakin nopeaa. Luottoarkiruokia ovat esimerkiksi lohikeitto, tortillat, bowlit, pitat, nachopelti ja spagetti bolognese.

“Coopin Crispy Fish -paneroidut kalafileet perunamuusin ja herneiden kanssa on yksi arjen herkkuruoka, jos ei ehdi kokkaamaan.”

Myös sieniruoat kuten kanttarellipasta ja suppilovahverokeitto maistuvat koko perheelle.

“Yritämme syödä sitä mikä on sesongissa, sillä yleensä se maistuu parhaalta juuri silloin.”

“Ei ole todellakaan noloa, jos ruokaan käyttää paljon rahaa”

Viikonloppuna kokkailuun käytetään aikaa ja siihen osallistuu koko perhe. Soittolista laitetaan soimaan, ja spagetti bolognese saattaa hautua liedellä useamman tunnin.

“Tykkäämme myös panostaa juhliin kuten synttäreihin, juhannukseen ja pääsiäiseen. Jouluna meille tulee iso porukka ja rahaa menee. Mutta tammikuussa tulee sitten isot Bonukset.”

Iina on ohjannut Bonukset suoraan rahastoon vuodesta 2018. Siellä rahat saavat rauhassa kasvaa korkoa korolle.

Edelleen kassajonossa Iina tarkistaa vanhasta tottumuksesta, onko tilillä rahaa, vaikka tietää, että on.

“Minulle on tärkeää, että kaapeissa on aina ruokaa, mikä varmasti kumpuaa omasta lapsuudesta. Haluan, että lapset eivät joudu miettimään, onko meillä varaa ruokaan.”

Iinan mielestä ruokakulut ovat jokaisen oma asia.

“On jokaisen oma valinta ja omasta tilanteesta kiinni, miten ruokaan käyttää rahaa. Ei ole todellakaan noloa, jos ruokaan käyttää paljon rahaa – eikä puolestaan sillä, jos sitä käyttää vähän.”