Vilistääkö sinunkin kylppärissäsi näitä otuksia? Näin pääset eroon

Sokeritoukat ja paperitoukat eivät ole vaarallisia, mutta niiden hävittäminen voi olla työlästä – etenkin jos torjunta viivästyy. Paperitoukka on yleistynyt viime aikoina vauhdilla.

Poika suurennuslasin kanssa.
Poika suurennuslasin kanssa.
Teksti: Maarit Rasi
Kuvat: 123RF
6.1.2026 | Päivitetty 7.1.2026

Vilistääkö kylpyhuoneessa noin sentin mittainen, harmaanhopeinen pikkuhyönteinen, jonka päässä on kaksi pitkää tuntosarvea ja tuntosukasta? Vai löytyykö kotoa selvästi yli sentin mittainen, samankaltainen otus, joka liikkuu tätäkin nopeammin?

Kyse voi olla sokeri- tai paperitoukista. Sokeritoukka viihtyy kosteissa tiloissa, paperitoukka myös kuivissa – ja se on yleistynyt vauhdilla. Paperitoukka on saapunut Suomeen Norjasta, jossa siitä on tullut kodeissa varsinainen vitsaus. Hyönteiset ovat hyvin samannäköisiä, joten niitä on vaikea erottaa toisistaan.

Jos epäilee, että kotiin on pesiytynyt epähaluttuja vieraita, Tuholaistorjuntakeskus Oy:n toimitusjohtaja Salomo Rauthovi suosittelee lähettämään hyönteisestä kuvan ammattilaiselle. Tämä osaa erottaa sokeri- ja paperitoukat toisistaan ja valita sopivan aineen sen hävittämiseksi.

Sokeri- ja paperitoukkia pidetään toki suhteellisen harmittomina tapauksina, sillä ne eivät vahingoita ihmisiä eivätkä yleensä aiheuta merkittävää rakenteellista tai terveydellistä haittaa. Kaikki eivät siis niitä kotoaan hävitä. Rauthovin mielestä tuholaistorjunta kannattaa kuitenkin tehdä ennen kuin ongelma kasvaa suureksi.

"Ihmisillä on erilainen tuholaisten sietokyky. Osalle tämä on erittäin vakava asia. He ajattelevat, että asunto, jossa on sokeri- tai paperitoukkia, on asumiskelvoton."

Rauthovi on huomannut, että huolettomastikin asiaan suhtautuvien raja menee makuuhuoneessa. Kun toukka löytyy omasta sängystä, viimeisetkin soittavat tuholaistorjujan paikalle.

Liima-ansa auttaa vain alkuvaiheessa

Rauthovin mieleenpainuvin sokeritoukkatapaus oli omakotitalossa, jossa ongelma oli ollut valloillaan kolme vuotta ennen ammattilaisen paikalle kutsumista. Kun tuholaistorjuja viimein pääsi työhönsä, sokeritoukkia oli "joka paikassa".

Moni luuleekin, että sokeritoukka viihtyy vain kylpyhuoneessa. Todellisuudessa sitä löytyy myös makuuhuoneista ja vaatekaapeista, joissa sille kelpaa ravinnoksi tärkkelys, sokeri, proteiinit ja selluloosa.

Kaikkiruokaista paperitoukkaa löytyy kotoa sen sijaan laajemmalta alueelta, sillä se osaa kiivetä vaikkapa seinille, kattoon tai sänkyyn.

"Jos siivous jää puolitiehen, jopa 30 prosenttia myrkytyksen tehosta voi mennä hukkaan, ja torjunta joudutaan tekemään useammin."

Toinen yleinen väärinkäsitys on, että sokeri- ja paperitoukat ovat seurausta siivottomuudesta. Tosiasiassa kummatkin toukat viihtyvät myös hyvin siisteissä kodeissa, sillä ne löytävät kyllä ravintoa sieltäkin. Koteihin ne kulkeutuvat tavaroiden, kuten pahvilaatikoiden, vaatteiden tai muuttojen myötä.

Jos toukkia haluaa hävittää kotikonstein, Rauthovi suosittelee unohtamaan nettikikat, kuten seetripuuöljyn, kanelin tai sitrushedelmät. Sokeri- ja paperitoukkia voi kuitenkin yrittää hävittää kaupoista saatavilla liima-ansoilla. Ne toimivat vain, kun ongelma on tuore.

"Jos hyönteiset ovat ehtineet levitä asuntoon, ansoja kannattaa käyttää lähinnä indikaattoreina: ne kertovat, missä ötököitä on."

Tee nämä toimet ennen tuholaistorjujaa

Jos sokeri- ja paperitoukista haluaa eroon, varmin tapa on kutsua tuholaistorjuja paikalle. Ammattilainen vierailee paikalla usein kaksi tai kolme kertaa.

Ennen tuholaistorjujan vierailua koti tulee siivota jokaista nurkkaa myöten. Rauthovin mukaan on yleistä, ettei painavaa sohvaa tai hellaa jakseta siirtää. Niiden takaa voi löytyä pölyä tai vaikkapa kuivunutta puuroa, jota hyönteiset käyttävät ravinnokseen.

"On tylsä suihkuttaa aineita likaisille pinnoille. Jos siivous jää puolitiehen, jopa 30 prosenttia myrkytyksen tehosta voi mennä hukkaan, ja torjunta joudutaan tekemään useammin."

Kun tuholaistorjuja on käynyt paikalla, asunnosta tulisi olla poissa kaksi tuntia. Se riittää häivyttämään aineet niin, ettei niistä ole ihmisille vaaraa. Rauthovi muistuttaa, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa hyönteismyrkkyjä on käytetty jo 40 vuotta, ja EU:n torjunta-aineita koskeva lainsäädäntö on maailman tiukimpia. Suomessa käytettävien aineiden tulee olla myös Suomen viranomaisten hyväksymiä.

"Olen ollut alalla 25 vuotta, enkä ole kuullut, että torjunnasta olisi ollut ihmisille tai lemmikeille ongelmaa, kunhan varoaikoja noudatetaan."

Kun valitaan myrkkyjä, tärkeintä on tunnistaa ötökkä oikein, sillä hyvä tuholaistorjuja ei teetä asiakkaalle turhia kustannuksia. Osa aineista tehoaa tuhansiin lajeihin, osa on rajattu esimerkiksi pelkille sokeritoukille tai paperitoukille.

Myrkkyjä ei koskaan pidä käyttää, ellei todellista tarvetta ole. Tämänkin selvittämiseen tarvitaan joskus ammattilainen.

"Joskus on ollut kohteita, joissa kerromme, että tietyt hyönteiset kuolevat kahdessa viikossa itsessään, mutta silti myrkytys on haluttu esimerkiksi asiakkaiden viihtyvyyden takia."

Näin vähennät riskiä sokeri- ja paperitoukille:

  • Tarkista aina kotiin tuotavat tavarat, kuten pahvilaatikot, kirjat ja vaatteet, erityisesti muuton tai verkkokauppaostosten yhteydessä. Hyönteiset kulkeutuvat usein tavaroiden mukana. Tavaroiden ja vaatteiden pelkkä ravistaminen ja tuuletus ulkona auttaa jo todella paljon.

  • Pidä kodin pinnat puhtaina ja siivoa myös kodinkoneiden takaa sekä kaappien pohjalta, sillä ruokajäämät ja pöly tarjoavat niille ravintoa. Vältä liiallista tavarakerrostumaa varastoissa ja ryömintätiloissa, sillä ne luovat hyönteisille piilopaikkoja.

  • On kuitenkin hyvä muistaa, että sokeri- ja paperitoukat viihtyvät myös hyvin siisteissä kodeissa – täydellinen puhtaus ei takaa, etteivät ne ilmestyisi.