Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Hotelli Presidentti sijaitsee Helsingin Kampissa.

Hotelli Presidentti sijaitsee Helsingin Kampissa.

Yö Presidentin lakanoissa – mahtipontinen klassikko on nyt myös tunnelmahotelli

Teksti:
Sami Sykkö
Kuvat:
Jaanis Kerkis
Julkaistu: 16.9.2021
Muokattu: 16.9.2021
Suuri ja mahtava oli avautuessaan hotelli Presidentti. Silloin se oli Pohjoismaiden toisiksi suurin hotelli. Vuonna 2016 hotellin uuden sisustuksellisen ilmeen suunnitteli vaatesuunnittelija ja muotoilun monitaituri Paola Suhonen.

Kun hotellin nimi on Presidentti, on tietysti sopivaa, että rakennuksen vihkii käyttöön oikea presidentti. Hotelli Presidentin vuoden 1980 avajaisten tähti oli presidentti Urho Kekkonen seurassaan silloinen pääministeri Mauno Koivisto.

Neljä vuosikymmentä myöhemmin Kekkonen on yhä läsnä hotellissa – hotellin kolmannen kerroksen aulassa. Siellä hän katselee merta tyylikkäät aurinkolasit silmillään mustavalkoisessa valokuvassa.

Itse asiassa presidenttejä ihan vilisee Presidentissä. Kokoushuoneita on nimetty presidenttien mukaan, ja seinillä kerrotaan heidän elämästään. Juho-kabinetissa on kuva presidentti Juho Kusti Paasikivestä, jonka kamera on tallentanut ihastelemassa hänelle esiteltäviä kuulakärkikyniä.

Kaikenlaisia hetkiä sitä mahtuu presidenttien elämään.

Kerroksilla on omat teemansa

Mutta se presidenteistä ja miehistä. On puhuttava naisista.

Vuonna 2016 hotelli Presidentissä alkoi mullistava muutos. Hotellin sisustuskonseptin uudistus annettiin vaatesuunnittelija ja muotoilun monitaituri Paola Suhoselle.

Suhonen lähti liikkeelle suomalaisuudesta, sillä Presidentti kuuluu suomalaiseen Sokos Hotels -ketjuun. Suomalaisuuden Suhonen puki ja verhoili hotellihuoneiden sisustuksiksi.

”Jokaisessa viidessä hotellin huonekerroksessa on oma teemansa”, hotellin johtaja Hannele Laurila kertoo.

”Ylin eli kahdeksas kerros on hiljaisuus. Siellä huoneissa on Suhosen suunnittelemat ryijyt, joissa on kuutin kuva. Hiljaisuuden alapuolella on sisukerros, jonka huoneissa on mustavalkoiset salmiakkiruutuiset tapetit ja keltaiset jäänmurtajaryijyt.”

Suhonen on suunnitellut myös huonekäytävien matot ja huoneiden tapetit.

”Jokaisessa huonekerroksessa on oma teemansa.”

”Juhannuskerroksen tapetin Paola suunnitteli äitinsä keräämien kasvien pohjalta. Seinillä on hyttysryijyt.”

Kaikista sisustusratkaisuista juuri hyttysryijyt ovat jakaneet mielipiteitä. Vaikka ryijyhyttynen on suloinen – ja äänetön – se ei sulata kaikkien suomalaisvieraiden sydämiä.

”Neljännen kerroksen teemana on talvimyrsky, ja huoneet ovat pesämäisiä. Ryijyssä rämpii poro lumihangessa.”

Hotellin remontin sisustusarkkitehtitoimisto oli Koko3. Ammattisisustajat piirsivät huoneet ja valitsivat kalusteet. Suhoselta tuli konsepti, ideoita ja tunnelmia.

”Paola puhuu tunnelmahotellista.”

Minä tunnelmoin juhannuskerroksen juhannussviitissä. Jo hissiaulassa pääsen kiinni kesän heleisiin hetkiin. Siellä visertävät nauhalta linnut, sillä Presidentissä on mietitty myös äänimaailmaa. Itse sviitti on kuin kesäyön unelma: kesäisiä kukkia kiipeilee tapeteissa, ja huonekaluissa toistuvat kesän vihreät värit.

Sviitissä on myös tilava sauna, ja näkymät ovat ykkösluokkaa: maisemaa reunustavat entinen Eläinmuseo eli nykyinen Luonnontieteellinen museo Luomus sekä Eduskuntatalo.

Ja sviitin ryijyssä kukkii mitä kaunein vanamo. Ryijy on niin kuvauksellinen, että poseeraan sen edessä ja laitan otoksen Instagramiini. Mitähän seuraajani ajattelevat Suhosen vanamosta?

”Paola Suhonen puhuu tunnelmahotellista.”

Bussilasteittain vieraita itärajan takaa

Presidentti oli valtava hanke. Hotellin suunnittelivat arkkitehdit Jaakko Kontio, Kalle Räike ja Seppo Kilpiä. Ennen hotellin valmistumista Helsingin Sanomissa kerrottiin, että hotellista tulee – kuutioissa mitattuna – jopa suurempi kuin viereinen Eduskuntatalo. Arkkitehdeille tuotti päänvaivaa muiden muassa valoisuuden takaaminen sisätiloissa. Siksi suurhotellille keksittiin erikoinen muoto, jossa korttelin kokoiseen nelikulmioon halkaistiin aukot sivuille ja sen keskelle rakennettiin ylimääräinen siipi. Jos hotellia katselisi ilmasta, näyttäisi kuin E- ja O-kirjaimet olisi liitetty yhteen.

Julkisivusta käytiin katkera – ja julkinen – taistelu. Rakennuttaja halusi halvemman betonimateriaalin, kaupunki graniittia. Lopputulos oli kompromissi: hiekkapuhallettua betonia ja messinkilevyä. Hotellin kalusti suomalainen huonekaluyritys Sotka.

Hotellihankkeessa oli taustalla myös Intourist, Josef Stalinin perustama Neuvostoliiton virallinen matkatoimisto. Uusi Suomi -sanomalehden mukaan Intourist varasi etukäteen koko hotellin kaikki huoneet Moskovan vuoden 1980 olympialaisten ajaksi. Hotellinjohtaja Laurilan mukaan Presidenttiin tuli Inturistin vuoksi myöhemminkin bussilasteittain neuvostokansaa.

”Tämä oli heidän ykköshotellinsa, kun sieltä ylipäätään päästiin matkustamaan”, Laurila kertoo.

Edelleen kolmen suurimman joukossa

Jos oli Neuvostoliitto suuri ja mahtava, niin oli Presidenttikin. Valmistuessaan se oli Pohjoismaiden toiseksi suurin hotelli. Yhä Presidentti on kolmen suurimman kärjessä Suomessa. Huoneita on melkein 500, makuupaikkoja lähes tuhat.

Hotellissa oli myös Kino Kosmos. Ulkopuolisessa omistuksessa olleessa elokuvateatterissa esitettiin vain neuvostoliittolaisia elokuvia. Elokuvateatterin pystyi yhdistämään yökerhoon, ja niin saatiin tila suurille kongresseille.

”Siellä on nyt meidän auditorio”, Laurila kertoo.

Myöskään kuuluisaa Pressan yökerhoa ei enää ole, vaan sen paikalla on tapahtumatila Pressa Forum. Mutta muistot elävät.

”Yökerho oli auki vuoden jokaisena päivänä. Bisnesmiehet olivat baarissa pilkkuun saakka, ja pilkku tuli kello kolme yöllä. Työ ei kulkenut samalla tavalla mukana silloin, kun bisnesmiehiä ei saanut kännykällä kiinni.”

Orkestereita tuli esimerkiksi Jugoslaviasta, ja ne saattoivat soittaa hotellissa kokonaisen kuukauden. Soittajat myös asuivat hotellissa. Oliko sitten ihme, että eräskin vastaanoton työntekijä ja jugoslavialaisen bändin soittaja rakastuivat ja soittaja jäi Suomeen asumaan.

Kolmannessa kerroksessa oli Suomen ensimmäinen kasino. Nyt siellä on kokoustiloja sekä suuri ravintolasali, jossa tarjoillaan aamiaiset ja järjestään isoja illallisia ja gaaloja.

”Puhumme tapahtumatalosta. Isoilla tapahtumilla on on meille iso merkitys.”

Merkitystä on myös ryhmillä. Suomalaisten jälkeen suurin ryhmä ovat japanilaiset.

”Yksi syy voi olla se, että meillä on paljon kylpyammeellisia huoneita, ja japanilaisilla pitää olla amme.”

Myös esimerkiksi ruotsalaisia, saksalaisia ja venäläisiä on paljon. Ja bussi Pietariin lähtee hotellin vierestä.

Kolme huonetta riittää hyvin

”Ihailen ryhdikästä Eduskuntataloa ja selailen leikekirjaa.”

Talon suurin sviitti on tietenkin nimeltään Presidentti-sviitti. Kun siellä asui aikoinaan Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja Juan Antonio Samaranch, sviitin koko kasvoi entisestään. Samaranch halusi viereiseen huoneeseen turvamiehen, minkä vuoksi sviittiin lisättiin välioven avulla vielä yksi huone.

Minulle riittävät hyvin sviittini kolme huonetta.

Saavuin hotelliin 24 tuntia sitten. Sen jälkeen olen nauttinut hotellin kuntosalista, käynyt ihastelemassa uima-allasalueen 1980-luvun glamouria ja herkutellut tyylikkäässä Manu-ravintolassa sekä iloinnut sen todella hyvästä palvelusta.

Illan päätteeksi kutsuin lähellä asuvan ystäväni saunaan. Ja nyt aamulla tilasin aamiaisen huoneeseen. Siihen kuuluu pilvenkevyt vispipuurokin, nam. Viimeiset hetket ennen lähtöä ihailen ikkunasta ryhdikästä Eduskuntataloa ja selailen vanhaa leikekirjaa, jonne on tallennettu hotellin huikeat vuosikymmenet.

Menneisyys ja nykyisyys, sylikkäin ja sisäkkäin. Mahtaakohan tämäkin juttu päätyä jonakin päivänä tuohon historiaa havisevaan leikekirjaan?

Presidentin historiaa

  • Hotelli Presidentin rakennustyöt aloitettiin 1977 ja avajaisia vietettiin 11.9.1980.

  • Hotellin rakennuttivat Elanto, Rakennustyöläisten liitto, Lomamatka-matkatoimisto ja rakennusyhtiö Polar.

  • Hotelli tuotti voittoa jo vuonna 1981.

  • Hotellirakenuksessa oli monia erikoisliikkeitä sekä neuvostoliittolaisia elokuvia esittänyt Kino Kosmos.

  • Elanto osti hotellin 1985. Presidentti liittyi Ramada-ketjuun vuonna 1986.

  • Vuonna 1991 Presidentissä aloitti Raha-automaattiyhdistyksen Casino.

  • Osuusliike Elannon ja HOK:n fuusion myötä Presidentin liiketoiminta siirtyi S-ryhmän Sokotel Oy:lle ja Presidentti liittyi osaksi Sokos Hotels -ketjua 2005.

Lue lisää klassikkohotellien tarinoita

Lisää aiheesta