Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Bomba

Kylpylähotellin arkkitehtuuri mukailee maaston muotoja. Ilmasta nähtynä hotellin hahmo muistuttaa lentävää sotkaa.

"Kylpylässä aika pysähtyy" – Bombassa nautitaan Pielisen upeista maisemista ja karjalaisista kylvyistä

Teksti:
Sami Sykkö
Kuvat:
Jaanis Kerkis, Karjalainen
Julkaistu: 9.9.2022
Muokattu: 21.9.2022
Evakkojen rakentama Bomba on mahtipontinen muisto menetetystä Karjalasta. Vieressä sijaitsevassa Break Sokos Hotel Bomba -kylpylähotellissa on tarjolla karjalaisia kylpyjä ja unohtumattomat maisemat.

Että osaakin olla Suomen itäinen osa ihana kumpuineen ja vaaroineen. Täällä Pohjois-Karjalassa maisemalla on muotoja.

Tänään Pielinen hohtaa hopeaa ja sitä reunustavat rannat vihreää. Siellä täällä on pikkuruisia saaria kuin Pielisen omia pilkkuja tai pisteitä, joilla Suomen neljänneksi suurin järvi luo ilmeeseensä jännittävää rytmiä. Kalastajaveneet lipuvat hiljakseen pitkin veden pintaa. Kuhaa sieltä veneisiin nostetaan, sitä Pielisessä kuulemma riittää.

Kun Karjalan evakot toisen maailmansodan aikana ja jälkeen joutuivat pakenemaan sodan alta Suomen muihin osiin, osa päätyi tänne Nurmekseen.

Nurmeksen umpikorpeen raivattiin kodittomille tiluksia, ja samalla syntyi siirtolaiskyliä.

Eikä aikaakaan, kun yhteisölliset karjalaiset alkoivat haaveilla paikasta, jossa voisi kokoontua ja järjestää praasniekkoja eli juhlia. Syntyi ajatus karjalaisten omasta talosta. Perustettiin toimikunta, jonka puuhamiehet olivat suojärveläistä sukua. Mutta millainen talosta tulisi?

No tietenkin yhtä hieno kuin oli Suojärven ylpeys, Bombinin talo! Valtavassa hirsitalossa oli asunut rikas kauppias Bombini perheineen. Talossa oli asunut 24 perheenjäsentä, ja piiat, rengit ja elukat päälle. Oman kotipaikan mahtitalo haluttiin herättää uudelleen henkiin Nurmeksessa.

Urho Kekkonen lensi avajaisiin

Nurmeksen kaupunki lahjoitti hanketta varten upean ranta-alueen, Ritoniemen. Talon rakensivat paikalliset tekijät paikallisista hirsistä.

Kun Bombaksi nimetty suurenmoinen – ja Suomen suurin – hirsitalo avattiin vuonna 1978, paikalle lensi itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Hänelle tarjoiltiin Pielisen savusärkeä ja porsassärää sekä karjalaisia halauksia. ”Suurenmoista”, presidentti kommentoi ja vakuutti muistavansa halaajat.

Bombasta tuli yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä. Ensimmäisen vuoden aikana Bombaa ja sen yhteyteen majoitusta varten rakennettua karjalaiskylää kävi ihmettelemässä 350000 kävijää. Parhaimmillaan Bombaan johtavalla tiellä jonotti 13 bussia.

Karjalainen vieraanvaraisuus

Nykyisin kokonaisuuteen kuuluu kylpylähotelli. Astutaan sisään hotelliin, joka sijaitsee Bomban kanssa samalla rannalla. Molempien palveluita pyörittää Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.

Break Sokos Hotel Bomban hotellinjohtaja Sanna Tenhunen on aikeissa esitellä hotellia, mutta sitä ennen hän saa kertoa, miksi oululaisena on päätynyt töihin tänne Pielisen Karjalaan.

”Siitä saa syyttää karjalaista vieraanvaraisuutta”, Tenhunen vastaa.

”Tulin työmatkalle Bombaan, astuin aulaan ja tunsin valtavan lämmön sisälläni. Tuli tunne, että kuulun tänne.”

Vähän vahingossa hänen suustaan luiskahti, että jos häntä pyydettäisiin tänne töihin, hän kyllä tulisi.

”Tuli tunne, että kuulun tänne.”

”Vuoden päästä hotellinjohtajan paikka tuli auki, ja minun oli pakko hakea sitä. Minulla oli kokemusta vain ravintolapuolelta, mutta sain paikan.”

Tenhusen johtama hotelli Bomba on rakennettu vuonna 1991. Sitä on remontoitu useamman kerran, ja päätös Bomban lisäosan rakentamisen suhteen pyritään tekemään loppuvuoden 2022 aikana.

Luonto on lähellä sisälläkin

Hotelli muistuttaa lintuperspektiivistä katsottuna sotkaa. Sen pyrstössä on kiinni moderni rakennus, myöhemmin rakennettu osa, jossa osa huoneista sijaitsee. Hotelli mukailee rannan muotoa.

Aula on lämminhenkinen. Sekä siellä että sen yhteydessä olevassa ravintolassa on kauniita puisia pöytiä ja kutsuvia istuimia.

Huoneeni on hotellin toisessa kerroksessa. Sinne kuljetaan pitkin kaarevaa käytävää, jonka katossa tuikkivat valot ovat kuin tähtiä.

Huone on korkea ja siellä on parvi. Yöpymään mahtuisi isompikin perhe. Sängynpääty on veistetty vaaleasta puusta, ja yöpöytinä toimivat pöllit, joissa on tyylikkäät nahkakahvat. Luonto tulee lähelle, sisälläkin.

Mutta ei tänne ole tultu sisustuksia päivittelemään, vaan kylpemään! Kylpylä on tärkeä syy vierailuille – ruoan, luonnon ja Bomban talon lisäksi. Joten eiköhän lähdetä nautiskelemaan?

Aika pysähtyy kylpylässä

Ensimmäisellä kerralla saan uida kaarevassa altaassa itsekseni, mutta seuraavalla kerralla kylpylässä on enemmän väkeä. Polskin kaarisillan ali, hierotan olkapäitä putousten alla, ihailen köysistä tehtyjä kattokruunuja. Haen kylpylän baarista limonadin, jonka nautin ulkona kuuman auringon alla. Näitä elämän pieniä iloja!

Kylpylässä aika aidosti pysähtyy, sillä kuka täällä mittaisi minuutteja tai tutkailisi tuntien kulkua. Huolet haihtuvat taivaalla olevien pilvenhattaroiden mukana. Samalla kärähtää myös otsa, mutta sen huomaan vasta myöhemmin. Eipä tullut mieleen, että kylpylässäkin vaalea suomalaisotsa kaipaisi aurinkovoidetta!

Testaan kylpylän kolmea saunaa. Suosikkini on karjalainen sauna, jonka lauteet ja seinät on käsitelty tummiksi. Katossa kiukaan yllä kiikkuu vesipata. Saunakaveri vinkkaa, että lauteiden yllä roikkuvista köysistä vetämällä vesipadasta läikähtää vettä kiukaalle. Miten mainio keksintö, ja miten ihanan kosteat löylyt saunassa saakaan.

Taivaankansi-niminen höyrysauna on taivaallinen. Se on tilava, ja katossa tuikkivat valot ovat kuin Karjalan öinen taivas. Testaan myös elämyssuihkut. Sormi hakeutuu napille, joka laukaisee karjalaisen vesisumun. Ooh ja aah.

Lounasta karjalaisesta pitopöydästä

Sitten syömään Bombaan! Nurmeksen kuuluisin talo on totta vieköön mahtipontinen muisto menetetystä Karjalasta. Bombakin sijaitsee Pielisen rannalla, ihan hotellin lähellä.

Nykyisin Bombassa on tarjolla matkailupalveluita ja myynnissä paikallisten käsityöläisten tuotteita. Lounasaikaan alakerrassa katetaan karjalainen pitopöytä.

Nappaan lautaselle käsintehtyjä karjalanpiirakoita.

Bomban yläkerrassa järjestetään juhlia. Juuri nyt siellä valmistellaan häitä. Häiden etkoilla edellisenä iltana pukeuduttiin 1980–90-luvun tyyliin, mikä selittääkin maisemaa värittäneet tuulipuvut.

Bomba-visiitin jälkeen hotellinjohtaja Tenhunen esittelee tiluksia. Hän sanoo, että vieraille riittää tekemistä Bomban ja kylpylän ulkopuolellakin.

”Kesällä voi nauttia neljästä hiekkarannasta, pelata rantalentopalloa ja minigolfia. Frisbeegolfiakin pelataan järven rannalla.”

Talvisin rannasta lähtevät moottorikelkkasafarit ja huskyvaljakot kohti karjalaisia kulttuurimaisemia.

”Ja suomenhevosrekiajelut ovat joulun suosituin ohjelmanumero.”

Tietysti heti joulupukin tapaamisen jälkeen.

Pitkospuut kutsuvat ulkoilemaan

Vielä johtaja johdattelee pitkospuille, jotka vievät kohti metsän siimestä. Lautapolun päässä odottaa tsasouna. Reitin nimi on osuvasti Hiljaisuuden polku. Sitä pitkin saapastellessa elämän tahti hiljenee ja linnunlaulu korvaa kännyköiden piipityksen. Tsasouna on auki hotellin vieraille, ja siellä voi hiljentyä ja henkistyä.

”Tämä on Suomen makein kylpylähotelli. Vaikket ole kylpylä- tai luontoihminen, jokainen tuntee täällä ja näissä maisemissa olonsa kotoisaksi ja rauhalliseksi. Tämä yhdistelmä toimii kaikille.”

Päivän päätteeksi nautin illallisen hotellin italialaisessa ravintolassa. Alkuun jättikatkarapuja, pääruoaksi kuhaa, omassa puu-uunissa grillattua kukkakaalia sekä valloittavaa vihreää risottoa. Jälkiruoaksi pannacottaa marjojen ja raparperin kera. Kaikki on herkullista, ja lautaset tyhjenevät hetkessä.

”Tämä on Suomen makein kylpylähotelli.”

Auringonlaskua nousen seuraamaan hotellin valtavalle aurinkokannelle eli terassille, josta saa taianomaisia kuvia. Tänäkin ehtoona rakastavaiset ovat saapuneet terassille kuvaamaan toisiaan. Heidän taakseen tallentuvat Pielinen sekä karjalaiset maat ja mannut. Ja taivas, joka on verhoutunut kesäillan kunniaksi liilaan, vaaleapunaiseen ja tummansiniseen.

Tosiaan ja voe tokkiinsa: niin kaunis on Karjala.

Break Sokos Hotel Bomba

  • Hotelli on rakennettu 1991, ja sitä on laajennettu 2008. Hotellin aulatilat, kylpylä ja ravintola Trattoria Pielinen on uudistettu 2017 sekä osa huoneista 2021.

  • Huoneita on 68. Hotellin yhteydessä on myös yksityisten omistamia lomahuoneistoja, joiden välityksestä ja palvelun toimivuudesta hotelli vastaa.

  • Spa Bombassa on kuusi allasta ja kolme saunaa. Hotellin vierailla on pääsy kylpylään.

  • Hotellin italialaishenkinen ravintola on nimeltään Trattoria Pielinen.

  • Ravintola Bomba sijaitsee Bomban talossa, ja siellä järjestetään juhlia, bändikeikkoja ja kokouksia. Ravintola tarjoaa karjalaisia herkkuja. Bomban talosta löytyy myös oluttupa sekä käsityömyymälä. Bomban talon toiminnoista vastaa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.

Bomban vuodet

  • Vuonna 1855 kauppias Jegor Bombin rakensi pojalleen Dimitri Jegorville talon Suojärvelle. Hirsitalo oli 24 metriä pitkä ja 10 metriä leveä, ja sinne saattoi ajaa sisään hevosella.

  • Isännän kuoltua vuonna 1915 maa jaettiin hänen viiden poikansa kesken. Veljekset purkivat talon, ja hirsikasat arvottiin veljesten kesken.

  • Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutetulta Suojärveltä lähteneet karjalaiset evakot muuttivat Pielisen Karjalaan ja läheisiin Kainuun kuntiin. He alkoivat haaveilla omasta talosta. Malliksi otettiin Suojärven kuuluisin rakennus, Bombinin talo.

  • Vuonna 1960 Suojärven Pitäjäseura päätti aloittaa Bomban talon jälleenrakentamisen.

  • Bomba vihittiin käyttöön vuonna 1978.

  • Ensimmäisen vuoden aikana Bombassa ja karjalaiskylässä vieraili 350000 ihmistä.

Lue lisää klassikkohotellien tarinoita

Lisää aiheesta