"Kylpylässä aika pysähtyy" – Bombassa nautitaan Pielisen upeista maisemista ja karjalaisista kylvyistä

Nurmeksen kaupunki lahjoitti hanketta varten upean ranta-alueen, Ritoniemen. Talon rakensivat paikalliset tekijät paikallisista hirsistä.

Kun Bombaksi nimetty suurenmoinen – ja Suomen suurin – hirsitalo avattiin vuonna 1978, paikalle lensi itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Hänelle tarjoiltiin Pielisen savusärkeä ja porsassärää sekä karjalaisia halauksia. ”Suurenmoista”, presidentti kommentoi ja vakuutti muistavansa halaajat.

Bombasta tuli yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä. Ensimmäisen vuoden aikana Bombaa ja sen yhteyteen majoitusta varten rakennettua karjalaiskylää kävi ihmettelemässä 350000 kävijää. Parhaimmillaan Bombaan johtavalla tiellä jonotti 13 bussia.

Nykyisin kokonaisuuteen kuuluu kylpylähotelli. Astutaan sisään hotelliin, joka sijaitsee Bomban kanssa samalla rannalla. Molempien palveluita pyörittää Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.

Break Sokos Hotel Bomban hotellinjohtaja Sanna Tenhunen on aikeissa esitellä hotellia, mutta sitä ennen hän saa kertoa, miksi oululaisena on päätynyt töihin tänne Pielisen Karjalaan.

”Siitä saa syyttää karjalaista vieraanvaraisuutta”, Tenhunen vastaa.

”Tulin työmatkalle Bombaan, astuin aulaan ja tunsin valtavan lämmön sisälläni. Tuli tunne, että kuulun tänne.”

Vähän vahingossa hänen suustaan luiskahti, että jos häntä pyydettäisiin tänne töihin, hän kyllä tulisi.

”Tuli tunne, että kuulun tänne.”

”Vuoden päästä hotellinjohtajan paikka tuli auki, ja minun oli pakko hakea sitä. Minulla oli kokemusta vain ravintolapuolelta, mutta sain paikan.”

Tenhusen johtama hotelli Bomba on rakennettu vuonna 1991. Sitä on remontoitu useamman kerran, ja päätös Bomban lisäosan rakentamisen suhteen pyritään tekemään loppuvuoden 2022 aikana.

Hotelli muistuttaa lintuperspektiivistä katsottuna sotkaa. Sen pyrstössä on kiinni moderni rakennus, myöhemmin rakennettu osa, jossa osa huoneista sijaitsee. Hotelli mukailee rannan muotoa.

Aula on lämminhenkinen. Sekä siellä että sen yhteydessä olevassa ravintolassa on kauniita puisia pöytiä ja kutsuvia istuimia.

Huoneeni on hotellin toisessa kerroksessa. Sinne kuljetaan pitkin kaarevaa käytävää, jonka katossa tuikkivat valot ovat kuin tähtiä.

Huone on korkea ja siellä on parvi. Yöpymään mahtuisi isompikin perhe. Sängynpääty on veistetty vaaleasta puusta, ja yöpöytinä toimivat pöllit, joissa on tyylikkäät nahkakahvat. Luonto tulee lähelle, sisälläkin.

Mutta ei tänne ole tultu sisustuksia päivittelemään, vaan kylpemään! Kylpylä on tärkeä syy vierailuille – ruoan, luonnon ja Bomban talon lisäksi. Joten eiköhän lähdetä nautiskelemaan?

Ensimmäisellä kerralla saan uida kaarevassa altaassa itsekseni, mutta seuraavalla kerralla kylpylässä on enemmän väkeä. Polskin kaarisillan ali, hierotan olkapäitä putousten alla, ihailen köysistä tehtyjä kattokruunuja. Haen kylpylän baarista limonadin, jonka nautin ulkona kuuman auringon alla. Näitä elämän pieniä iloja!

Kylpylässä aika aidosti pysähtyy, sillä kuka täällä mittaisi minuutteja tai tutkailisi tuntien kulkua. Huolet haihtuvat taivaalla olevien pilvenhattaroiden mukana. Samalla kärähtää myös otsa, mutta sen huomaan vasta myöhemmin. Eipä tullut mieleen, että kylpylässäkin vaalea suomalaisotsa kaipaisi aurinkovoidetta!

Testaan kylpylän kolmea saunaa. Suosikkini on karjalainen sauna, jonka lauteet ja seinät on käsitelty tummiksi. Katossa kiukaan yllä kiikkuu vesipata. Saunakaveri vinkkaa, että lauteiden yllä roikkuvista köysistä vetämällä vesipadasta läikähtää vettä kiukaalle. Miten mainio keksintö, ja miten ihanan kosteat löylyt saunassa saakaan.

Taivaankansi-niminen höyrysauna on taivaallinen. Se on tilava, ja katossa tuikkivat valot ovat kuin Karjalan öinen taivas. Testaan myös elämyssuihkut. Sormi hakeutuu napille, joka laukaisee karjalaisen vesisumun. Ooh ja aah.

Sitten syömään Bombaan! Nurmeksen kuuluisin talo on totta vieköön mahtipontinen muisto menetetystä Karjalasta. Bombakin sijaitsee Pielisen rannalla, ihan hotellin lähellä.

Nykyisin Bombassa on tarjolla matkailupalveluita ja myynnissä paikallisten käsityöläisten tuotteita. Lounasaikaan alakerrassa katetaan karjalainen pitopöytä.

Nappaan lautaselle käsintehtyjä karjalanpiirakoita.

Bomban yläkerrassa järjestetään juhlia. Juuri nyt siellä valmistellaan häitä. Häiden etkoilla edellisenä iltana pukeuduttiin 1980–90-luvun tyyliin, mikä selittääkin maisemaa värittäneet tuulipuvut.

Bomba-visiitin jälkeen hotellinjohtaja Tenhunen esittelee tiluksia. Hän sanoo, että vieraille riittää tekemistä Bomban ja kylpylän ulkopuolellakin.

”Kesällä voi nauttia neljästä hiekkarannasta, pelata rantalentopalloa ja minigolfia. Frisbeegolfiakin pelataan järven rannalla.”

Talvisin rannasta lähtevät moottorikelkkasafarit ja huskyvaljakot kohti karjalaisia kulttuurimaisemia.

”Ja suomenhevosrekiajelut ovat joulun suosituin ohjelmanumero.”

Tietysti heti joulupukin tapaamisen jälkeen.

Vielä johtaja johdattelee pitkospuille, jotka vievät kohti metsän siimestä. Lautapolun päässä odottaa tsasouna. Reitin nimi on osuvasti Hiljaisuuden polku. Sitä pitkin saapastellessa elämän tahti hiljenee ja linnunlaulu korvaa kännyköiden piipityksen. Tsasouna on auki hotellin vieraille, ja siellä voi hiljentyä ja henkistyä.

”Tämä on Suomen makein kylpylähotelli. Vaikket ole kylpylä- tai luontoihminen, jokainen tuntee täällä ja näissä maisemissa olonsa kotoisaksi ja rauhalliseksi. Tämä yhdistelmä toimii kaikille.”

Päivän päätteeksi nautin illallisen hotellin italialaisessa ravintolassa. Alkuun jättikatkarapuja, pääruoaksi kuhaa, omassa puu-uunissa grillattua kukkakaalia sekä valloittavaa vihreää risottoa. Jälkiruoaksi pannacottaa marjojen ja raparperin kera. Kaikki on herkullista, ja lautaset tyhjenevät hetkessä.

”Tämä on Suomen makein kylpylähotelli.”

Auringonlaskua nousen seuraamaan hotellin valtavalle aurinkokannelle eli terassille, josta saa taianomaisia kuvia. Tänäkin ehtoona rakastavaiset ovat saapuneet terassille kuvaamaan toisiaan. Heidän taakseen tallentuvat Pielinen sekä karjalaiset maat ja mannut. Ja taivas, joka on verhoutunut kesäillan kunniaksi liilaan, vaaleapunaiseen ja tummansiniseen.

Tosiaan ja voe tokkiinsa: niin kaunis on Karjala.