Moni luulee syövänsä uusia perunoita – todellisuudessa lautasella on tätä
Kesän herkkua kutsutaan usein väärällä nimellä. Asiantuntija kertoo, mikä uusi peruna oikeastaan on.

Moni suomalainen ajattelee syövänsä kesällä uusia perunoita – vaikka todellisuudessa ei syö.
Useimmiten lautasella on varhaisperunoita, joita kutsutaan tuttavallisesti väärällä nimellä.
Ero on ennen kaikkea siinä, milloin peruna nostetaan ja miten sitä käytetään, kertoo vuoden kotitalousopettajaksi valittu Elina Nuorva.
Uusi peruna nostetaan syksyllä ja laitetaan talvisäilytykseen – sitä syödään pitkin talvea. Kesällä myyntiin tulevat varhaisperunat ovat puolestaan tuoretuotteita, jotka on tarkoitettu syötäväksi heti. Iso osa varhaisperunoista, kuten tutut timo ja siikli, ei kestä varastointia juuri lainkaan.
”Varhaisperuna on myös elintarvikkeena aika paljon herkempi kuin syksyn myöhempi uusi peruna. Yritäpä esimerkiksi tehdä näistä varhaisperunoista perunamuusia, niin huomaat. Siitä tulee liisteriä.”
"Kyllä juhannuksen ympäristö on se, milloin ne ovat parhaimmillaan."
Varhaisperunoiden sesonki huipentuu keskikesällä.
"Kyllä juhannuksen ympäristö on se, milloin ne ovat parhaimmillaan. Varhaisperunat ovat silloin kasvaneet ja kehittyneet sen verran, että ne maistuvat hyviltä", Nuorva kertoo.
Vuoden kotitalousopettajan oma suosikkilajike on siikli. Sen tiivis ja maistuva rakenne on se, joka tekee siitä monen suosikin.
”Parasta varhaisperuna on keitettynä, suolalla ja tillillä maustettuna sekä kalan kanssa tarjoiltuna", hän sanoo.
Suomalaisten suosikki tuli tänne myöhään
Vaikka varhaisperunat kuuluvat vahvasti kesään, peruna itsessään on ollut osa suomalaista ruokapöytää vasta muutaman vuosisadan ajan. Kasvi on peräisin Etelä-Amerikan Andeilta, jossa sitä viljeltiin jo tuhansia vuosia sitten. Eurooppaan peruna saapui 1500-luvulla espanjalaisten mukana.
Yhteishyvän haastattelema dosentti, ruokahistorian asiantuntija Ritva Kylli Oulun yliopistosta kommentoi aiemmin, että moni suomalainen pitää perunaa sen historiasta huolimatta yhtenä suomalaisimmista ruoista.
”Vaikka perunan historia Suomessa on suhteellisen lyhyt, suomalaiset kokevat sen omaksi ja perinteiseksi. Tosiasiassahan riisiä ja pastaa on saatettu syödä maassamme monin paikoin jo ennen perunaa”, hän kommentoi.
Suomalaisista suomalaisin nostalgiaruoka ei kuitenkaan ole peruna, vaan hernekeitto, Kylli toteaa. Useimmat ruokalajit ovat tulleet maahamme rajojen takaa, mutta hernekeitto on ollut täällä aika lailla ikuisesti – ja mitä luultavimmin se säilyttää asemansa myös tulevaisuudessa.
- 1.Ällistyttävän helppoa! Näin saat taas valkoisen vessanpöntön
- 2.Onko kotisi aina pölyinen? Nyt kerromme yhden syypään
- 3.Luovu näistä tavaroista kotona – et jää kaipaamaan
- 4.Teini ihastui satulinnaan metsässä – nyt se on hänen omansa
- 5.Voiko 11 000 eurolla rakentaa talon? Tiia teki niin
- 6."Tämä piirakka kerää aina ylistävät kehut"












