Ulla Kervinen

Nurmikon leikkaaminen

1.  Katkaise nurmen pituudesta kerralla vain noin 1/3.
2.  Lyhennä pitkäksi päässeen nurmikon pituudesta kerrallaan 1/3 parin päivän välein. Muista ensin säätää leikkuuterät tavallista korkeammalle.
3.  On sama kuljetko nurmella edestakaisin vai kierrätkö keskustaa kohden reunoilta, sillä jäljet häviävät pian nurmesta. Terien tuottama ilmavirta nostaa ruohon pystyyn.
4.  Leikkaa siten, ettei väliin jää rumentavia saumoja.
5.  Älä jätä nurmikkoon leikkuujätettä paakkuina, sillä ne kellastuttavat nurmikon.
6.  Viimeistele nurmikko tarvittaessa lehtiharavalla.

Ohjeet nurmikon leikkaamiseen

### Uusi nurmikko

ältä kävelyä uudella nurmikolla ennen ensimmäistä leikkaamiskertaa. Leikkaa nurmikko vasta 8–10 sentin pituisena. Toista käsittely heti, kun pituutta on tullut muutama sentti lisää. Sopiva leikkuukorkeus uudelle nurmikolle on 4–5 senttiä. Näin nurmikasvit tukahduttavat rikkaruohojen kehittymisen.

### Siirtonurmikko

Leikkaa siirtonurmikko ensimmäisen kerran muutaman viikon kuluttua asennuksesta, jolloin se on noin 10 senttiä korkeaa, ja latvat alkavat jo taipua alaspäin. Katkaise ensimmäisellä kerralla pituudesta vain 1/3. Jatkossa sopiva leikkuukorkeus on 4–5 cm.

### Vakiintunut nurmikko

Leikkaa nurmikkoa 1–2 kertaa viikossa kasvunopeudesta riippuen. Säännöllisesti leikattaessa jäte saa jäädä paikalleen. Keväällä maatuminen on hidasta, joten jäte kannattaa silloin haravoida. Ruohosilppu on erinomaista, ravinteikasta katetta kukkapenkeissä, kasvimailla ja pensaiden alustoilla. Harvenna leikkauskertoja poutakausina. Siten nurmikko kestää kuivuuden paremmin.

### Ennen talvea

Lyhennä nurmikko kohtalaisen matalaksi. Hienoksi silputut jätteet ja lehdet voivat jäädä nurmeen, mutta haravoi suuret lehdet ja paksut ruohopaakut kompostiin, jotta home ei pesiydy niiden alle.


Nurmikon leikkaamistiheys

#### Säännöllinen leikkaaminen

*   Ehkäisee ennalta sammaleen ja rikkaruohojen sekä ampiaisia keräävien lajien kasvua ja estää nurmikkoa metsittymästä kedoksi.
*   Tuuhentaa nurmikkoa. Nurmikasvit kasvattavat uusia versoja ja versot uusia sivuversoja. Kasvit leviävät sivusuuntaan ja kasvustosta tulee tuuhea.
*   Kasvit saavat paremmin valoa ja kasvusto pysyy ilmavana, terveenä, näyttävänä ja kosteus pääsee juuristoon.

Etualalla kesäkukkia. Kastelukannusta kaadetaan vettä kukille.

KASTELUKUKAT PAAKUVA

Näin kesäkukkasi pysyvät lomasi aikana hengissä

Lue lisää 

Ylitalon Kauppapuutarhalta Oripäästä lähtee jouluiloa moniin koteihin. 

Joulutähdet

Amaryllis päihitti joulutähden suosituimpana joulukukkana - monet joulun suosikkikukat kasvatetaan Suomessa

# Suosituimmat joulukukat

1. Amaryllis
2. Joulutähti
3. Hyasintti

Muista nämä joulukukkien hoito-ohjeet

István 

Kaupunkiviljelyn suosio kasvaa: István luopui palstastaan vasta 89-vuotiaana

Perunoita säkissä, yrttejä ja mansikoita viljelylaatikossa. Kaupunkilaiset, joilla ei ole omaa maata, innostuivat uusista viljelyn muodoista reilu kymmenen vuotta sitten. __Jeanne Johansson__ korjasi satoa viljelysäkeistä ympäristöjärjestö Dodon hallinnoimalla alueella Helsingin Kalasatamassa samaan aikaan, kun taustalla rakennettiin kokonaan uutta kaupunginosaa. Nykyään Dodon pääpaikka Kääntöpöytä on Pasilan rautatieläismiljöössä.

Vapaiden kaupunkitilojen ottaminen viljelykäyttöön on hiljalleen levinnyt ympäri Suomen. Taloyhtiöidenkin pihoilla on leikkivien lasten lisäksi asukkaita hoitamassa yhteisiä viljelylaatikoita. Yhteisöllisyys on tärkeää: yhdessä oppiminen ja tekeminen on hauskaa.

Jeanne uskoo yhteisölliseen viljelyyn

Nokkosta voi pitää viheliäisenä, kaikkialle leviävänä rikkaruohona. Tai sitten vaihdat ajattelutapaa: nokkoset, vuohenputket ja voikukat ovat mitä mainiointa gourmet-herkkua! Huippuravintolatkin ovat ymmärtäneet villiyrttien lumon. Edellytys villiyrttien hyödyntämiselle on niiden tunnistaminen. Oppia saa kokeneen luonnontuntijan matkassa tai villiyrttikurssilla, joita järjestää moni taho, myös etänä verkossa.

__Anne Huutoniemi__ kerää töiden jälkeen nokkosia Helsingin Haagassa, riittävän etäällä suurista teistä. Anne ryöppää nokkosen lehdet ja lisää niitä tuoreeltaan lettuihin tai kuivattuna sämpylöihin.

Anne ryöppää gourmet-herkkua rikkaruohoista

Kaupunkilaisten iloksi puistoihin on istutettu muutakin kuin koristekasveja. Ja mikä parasta, julkisten tilojen hedelmä- ja marjasato on kenen tahansa hyödynnettävissä. On ystävällistä poimia vain yhden piirakan ainekset ja jättää syötävää toisillekin. Helsingissä julkiset hedelmäpuut ja marjapensaat on koottu Satokarttaan, jolla on sivusto netissä ja ryhmä Facebookissa.

__Steve Baynes__ hyppäsi pyörän selkään ja haki omenat piirakkaan pitkävartisella poimurilla Helsingin Vallilasta. Steve yllätti iloisesti myös muutaman ohikulkijan jakamalla osan omppusaalistaan heille.

Steve kerää omput piirakkaan puistosta

Monelle viljelypalstojen paras puoli on se, että siellä voi kasvattaa itselleen mieleisiä lajikkeita. __Tabitha Uyulu__, __Pelagie Kazanda__ ja __Umaly Uyulu__ kasvattavat esimerkiksi amarantaa sekä suurilehtistä pinaattia. Ne ovat heidän kotimaastaan Kongosta tuttuja vihanneksia, joita ei Suomessa saa kaupoista. Perhettä viehättää palstaviljelijöiden vuorovaikutus. Ihmiset ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Vuokrattavia viljelypalstoja on useimmissa kaupungeissa ympäri Suomen. Lähiruoan ja ruoan puhtauden arvostus näkyy palstojen suosiossa. Esimerkiksi Kumpulan vapautuneille yhdeksälle palstalle tuli tänä vuonna Hyötykasviyhdistykseen 381 hakemusta. Onnekkaat valittiin arvalla.

Tabitha, Pelagie ja Umaly istuttavat kasveja oman maun mukaan

Viljelypalstat ovat kokeneet renessanssin. Kun niitä vielä vähän aikaa sitten pidettiin vanhanaikaisina, nyt ruoan kasvattaminen kiinnostaa nuoria aikuisiakin. Viljelypalsta-alueet ovat yleensä kaupungin puistoja ja avoimia kaikille. Palstoille ei ole lupa mennä kuin kutsusta, mutta alueen risteävillä poluilla voi katsella, mihin kaikkeen pieni tontti taipuu.

Unkarista kotoisin olevalla István Birolla oli palsta Helsingin Maunulassa parikymmentä vuotta. Hän luopui siitä vasta 89-vuotiaana. ”Rakastin sitä paikkaa. Siitä oli aineellista hyötyä, mutta etenkin henkistä!” Hän soittelee edelleen entisen palstakaverinsa kanssa ja tietää, mitä siellä tapahtuu.

István viljelypalsta oli kesäparatiisi keskustan kupeessa

## Sanni Seppo, 61

* Helsinkiläinen valokuvataitelija ja dokumentaristi, jonka tuotannon kantavana teemana on ihmisen ja luonnon suhde. Palkittiin tänä kesänä Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnolla.

* Julkaissut useita valokuvateoksia, mm. kaupunkiviljelyä esittelevän Palsta-kirjan (Maahenki, 2010). Tekeillä suomalaisista luonnonmetsistä kertova Pohjoistuulen metsä -kirja yhdessä Ritva Kovalaisen kanssa.

* Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Mukana valokuvanäyttelyssä Suomen itä, joka on parhaillaan esillä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa Joensuussa.


Nurmikon leikkaaminen

Ohjeet nurmikon leikkaamiseen

Nurmikon leikkaamistiheys

Uusi nurmikko

Siirtonurmikko

Vakiintunut nurmikko

Ennen talvea

Säännöllinen leikkaaminen

Lisää aiheesta

Uusimmat