Martti Suosalon mielestä hänen kotinsa on turvallinen.
"On se. Mutta sen saa turvattomaksi ihan sekunnin sadasosassa. Kokemusta on ja kummallisia asioita tapahtuu."
Eräänä kevätpäivänä, kun perhe tuli kotiin omakotitaloonsa, haisi savu, mutta missään ei näkynyt tulta. Sitten nuorin lapsista huomasi yläkerran ateljeehuoneen pöydässä tumman janan: voimakas kevätauringon säde oli osunut isojen ikkunoiden läpi suurentavaan peiliin ja polttanut edellään olevia tavaroita. Esimerkiksi hiusharjan muoviosa oli sulanut.
Haisi savu, mutta missään ei näkynyt tulta.
"Sama ilmiö, kun ennen vanhaan pikkupojat polttivat suurennuslasin avulla kuivaa ruohoa", Suosalo vertaa.
Tapahtumasta jäi ikävä tunne. Mitä jos pöydällä olisi ollut paperia, joka olisi syttynyt tuleen ja sytyttänyt koko talon. Ketään ei ollut tuolloin kotona.
"Sen jälkeen meiltä lähti suurentavat peilit kuin telkkä pöntöstä."
Mökille hankittu sammutusvälineet
Pahin hätätilanne sattui mökillä saaressa. Suosalo maalasi rimoja ja poltteli samaan aikaan tynnyrissä risuja – ja kuunteli kuulokkeilla radiota. Tuuli kovaa, mutta loppukesän aurinko lämmitti. Tunnelma oli rento ja radiosta tuli kivaa ohjelmaa.
Huomasin että 30 metriä maastoa oli tulessa!
"Yhtäkkiä käännyin katsomaan tynnyriin päin ja huomasin että 30 metriä maastoa oli tulessa! Keuhkojen tilavuus laski 99 prosenttia ja pystyin tuskin hengittämään. Aivot lakkasivat toimimasta. Juoksin sisään taloon ja pyysin vaimoani soittamaan yksi yksi kasiin – numerotiedusteluun!"
Juttu jatkuu kuvan alla
